Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

Paikka:  / https://connect.funet.fi/aineisto/

Asialista:

  1. Kyselyn läpikäynti
  1. Eri korkeakoulujen ja tutkimusinstituuttien datatuen järjestäminen
  • Palvelut
  • Millainen tuki?
  • Ketkä tarjoavat?
  • Kenelle tarjotaan?

Infra

  • Onko rakennettu omaa infraa?

Yhteentoimivuus

  • Siirtyykö metadata jo Etsimeen?
  1. Korkeakoulun/tutkimuslaitoksen datapolitiikka
  • Mitä datapolitiikassa korostetaan?
  • Jos kirjoittaisit datapolitiikan nyt, muuttaisitko jotakin?

Jessica Parland-von-Essen: CSC:n kyselyn tulosten esittely

”Pelisäännöt”

  • Kiertävä sihteerivuoro (ensimmäisellä kerralla Seliina sihteerinä)
  • Esitettävä materiaali jaetaan eDuunissa

 

Keskustelu

Mielenkiintoisia kyselyssä nousseita teemoja:

  • FAIR data -palvelut
  • GDPR ja suomalainen lainsäädäntö:mitä se velvoittaa korkeakouluille
  • Datatuki
  • Koulutus:
    • Mm. tohtoriopiskelijoiden aineistonhalinnan peruskursseja on suunnitteilla ja on jo toteutettu (esim. HY). Myös kv-yhteistyötä on aloiteltu palvelusuunnittelussa(TTY+Braunschweigin yliopisto)
    • Findocnet - kurssi: (findocnet.fi) Avoin kurssi, joka on tarkoitettu juuri opintojaan aloittaneille tohtoriopiskelijoille. sopii myös muille. Sinne on koottu hyvin asioita. Joitain teknisiä haasteita olemassa.
    •  Turussa valmistelussa tohtoriopiskelijoiden kurssi
  • Standardien käyttö datan dokumentoinnissa
  • Tietoarkiston esittely
  • Aineiston omistajuus, tekijyys ja käyttöoikeudet
  • PAS prosessi:
    • HY:n kriteeristö valmiina, mutta ei vielä testattu tutkimustoimikunnassa (määrittelee tieteellisen arvon). Tästä infotaan sen jälkeen kun prosessi käyty kertaalleen läpi. Usein myös datojen dokumentaatiossa näyttää olevan puuteita.
    • T3:ssa käynnistetty työ liittyen PAS-prosessiin. Avoimen tieteen linjaus on valmis, toimenpideohjelmatyö loppusuoralla.
    • Myös Turussa PAS-prosessin suunnittelu käynnissä. Tarvitaan tarkemmat kriteerit ja sopimukset.

Onko kv-benchmarkausta tehty? Ilmeisesti ei vielä juurikaan?

Missä on onnistuttu/epäonnistuttu?

    • TTY+Braunschweigin tekn. yliopisto tekevät datauessa palvelusuunnittelussa yhteistyötä + pilotoivat TUT+TUBS -yhteishankkeiden DMP-neuvontaa
    • Metadata on vielä ongelma, sitä ei osata kirjoittaa tarpeelisella tarkkudella

 Toivomuksia:

  • Toivotaan live-tapaamisia, TUHA-verkoston tapaaminen on suunnitteilla huhtikuussa ja tähän yhteyteen mahdollista yhdistää tapaamista

 

CSC:n tekemä kysely (37 vastaajaa 25 organisaatiosta):

selvitetty mm. miten asiat on järjestetty korkeakouluissa, vastausten perusteella on hahmoteltu erilaisia malleja (näitä voi hyödyntää kun suunnitellaan palveluja)

  •     Palveluverkosto-malli
  •     One stop shop -malli, jossa ollaan tiiminä
  •     Yksiköissä olevat datamanagerit (toimivat tutkjan lähellä)

parhaiten voisi toimia näiden mallien yhdistelmä

Tutkijat toivovat myös koulutusta, webinaareja yms. Pitää kuitenkin miettiä, kuka kouluttaa ketäkin (CSC vai oma organisaatio)

 

CSC on aloittamassa pilottia, jossa kouluttetaan CSC:n palveluiden asiantuntijoita yliopiston kampuksilla. Koskee lähinnä tutkijoiden palveluita , mutta varmaan kannattaa synkata tähän muuhun. Pilotissa on mukana käsittääkseni HY, TY, Aalto ja UEF.

 

Onko korkeakouluilla olemassa omia infroja vai käytetäänkö olemassa olevia yhteisiä kansallisia tai kv-palveluja?

  • HY: tekeillä omia palveluita tutkimuksen aikaiseen dataan, mutta datan julkaisemiseen olemme hankkimassa EUDAT-palveluita (B2DRP+B2SHARE). Tutkimuksen jälkeiseen datan hallintaan mm. Zenodo, EUFAT, Figshare ja kymmenet tieteenalan sisäiset repot päällimmäisinä
  • TuAMK tekemässä vaatimusmäärittelyä sisäiselle datapankille, josta liitetään metatiedot etsimeen
  • TY: Turussa käytetään datan projektin jälkeiseen tallentamiseen kansallisia ja kv palveluja. Sen sijaan tutkimuksen aikaiseen datantallennukseen ollaan IT-palvelujen johdolla rakentamassa infraa ja palveluja.
  • UEFissa infra keskittyy tutkimuksen aikaiseen tallennukseen. Sen jälkeen käytetään muuta olemassa olevaa infraa. Meille haravoidaan datan metadataa kirjaston toteuttamaan eRepoon Etsimestä, Zenodosta ja Eudatista https://erepo.uef.fi/handle/123456789/6334

 

Metax tuotannossa ja testirajapinta valmiina. Tulossa testikäyttöön piakkoin. Metatietovirtoja on ajateltu paljon. Voisi olla järkevää haravoida dataa maailmalta keskitetysti eikä niin, että kaikki joutuvat sen itse tekemään. Metaxiin on tulossa myös katalogi, jonne voi puskea metatietoja omista järjestelmistä sekä maailmalta. Sinne vietävän metatiedon ei tarvitse olla täydellistä, vaan niitä voidaann vielä parantaa. Tavoitteena siis saada kaksi eritasoista metatietomallia.

 

Tutkimuksen aikainen tuki voisi tulla parhaiten omalta organisaatiolta, mutta jälkeisessä voitaisiin käyttää yhteisiä palveluja

 

Millaisia tukiprosessja korkeakouluilla on?

  • UEF- yhden luukun palveluosoite kirjastolla. Yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa (tietohallinto, tutkimushallinto, lakipalvelut yms). Mm.datan omistajuus on vielä epäselvää. Kohderyhmämä tutkijat ja jatko-opiskelijat.
  • TuAMK - yhden luukun periaate (kirjasto ja TKI). Yhdistää eri palveluja, open science -työryhmä. Aineistonhallinan  periatteet hyväksytty juuri. Amkien aineistot ovat usein hiukan eri luonteisia, silti tarpeet ovat samat
  • TY - Datapolitiilkka vuodelta 2016. Malli vastaa edellisiä, eli yhteinen portaali ja sähköpostiosoite. Vastauksia koodinoidaan tiedekuntakohtaisesti. Paljon kyselyjä tulee esim. akatemian hakujen päättyessä. ATT-asiantuntijat tekevät laitosvierailuja ja mukaan mennään myös hankkeiden aloituspalavereihin kertomaan datanhallinnasta. Aineistonhalinnassa on mukana eri palvelujen ihmisiä.
  • HAMK - ATT-ryhmä aloittanut viime vuonna (kirjasto, julkaisut, TKI ja IT). Ryhmä koordinoi sitä, mitä pitää tehdä. Tavoiteena saada kansalliset työkalut käyttöön. Reportronic-projektinhallintajärjestelmään hankinnassa Metadata-palikka, jonne saadaan metadatat talteen. Datapolitiikka valmistelussa. Service desk vastaa kysymyksiin.
  • LaY - kirjastossa yhteisosoite. Päätöksellä organisoitua datatukea ei ole, mutta asiaa hoidetaan yhteisosoitteen avulla. Tutkijakoulukurssi viritteillä. Yhdistää tutkimuspalvelut-yksikön, viestinnän ja aineistonhallinnan. Tutkijakoululaisia opetetaan tekemään kokonaisuutta samaan aikaan. Datapolitiikka muutaman vuoden takaa
  • OY - Kirjasto koordinoi koulutusta, eri asiantuntijat mukana muuten. Mietinnässä asian järjestäminen, resurssit toistaiseksi vähäiset. Oma arkisto arkaluonteidelle aineistolle tulossa. Palvelut toimii yhden luukun kautta.
  • Luke -  Aineistonhallinta on viime aikoina alkanut kiinnostaa eri tahoja. Aineistonhallintasuunnitelma on tavoitteena saada kaikille tutkimusprojekteille. Akatemian haku on sesonkiaika tuelle. Oma infratruktuuriyksikkö, joka tuottaa omia aineistoja, kiinnostuneita aineistonhallinasta.
  • T3 - palvelulupaus, moniammatillinen työryhmä (tietoasiantuntijat, tietoturva, asiakirjahallinta, It, etiikka yms.). Pyritään pistämään yhteistyön kehittämiseen paukkuja. T3 - avoimen tieteen linjaus + toimenpideohjelma 2018. (Aiemmat v. 2016. Datatukea antaneet kirjastot aiemmin varsin yksin.)
  • SeAMK - Yhden luukun palveluosoite. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa eri asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa ohjeistusta koko avoimen tki-prosessin elinkaaren eri vaiheisiin. Hyödynnetään omia palveluja (oma metatietokanta, josta tullaan toteuttamaan haravointia Etsimeen, oma data-arkisto aineistolle) mutta myös kansallisia.
  • Aalto – Data-agentit, jotka toimivat lähellä tutkijoita. Juuri toteutettu kysely, josta selvisi, että osa on onnistunut erinomaisesti, mutta osa laitoksista on haastellisia (eivät näe tarvetta-hyötyjä). Data-agentit ovat toistaiseksi projektirahoituksella ja jatkoa tullaan miettimään. Heikkoutena on se, että agentit tavallisesti post-doceja, jotka vaihtavat organisaatiota usein. Osaamista tullaan siirtämään kirjastoille niin, että he pystyisivät neuvomaan myös erikoistuntemusta vaativissa asioissa eri tieteenaloilla. Datapolitiikka päivityksessä ja huomio myös sellaisiin tapauksiin, jossa ei ole ulkoista rahoitusta takana (esim. perusrahoituksella tekevät)