OPI-viitearkkitehtuurin arkkitehtuuriperiaatteet ja hallintamalli
TÄMÄ SIVU ON LUONNOS
Sisällysluettelo
| Table of Contents | ||
|---|---|---|
|
| Info | ||
|---|---|---|
| ||
OPI-viitearkkitehtuuri: päivityksen tausta, hallintamalli ja arkkitehtuuriperiaatteetKorkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon (OPI) viitearkkitehtuuri on korkeakoululaitoksen opiskelun ja opetuksen tukipalveluista vastaavien toimijoiden kehittämä yhteinen tapa puhua opiskelun ja opetuksen sekä niiden tuen ja hallinnon prosesseista. OPI-viitearkkitehtuurin keskeinen tarkoitus on toimia korkeakoulujen yhteisenä viitekehyksenä, jonka avulla voidaan jäsentää yhteisiä toimintoja. OPI-viitearkkitehtuuri tukee korkeakoulujen kehittymistä, jotta toimintaympäristön muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaasti. Arkkitehtuuri ohjaa korkeakoulujen omien kokonaisarkkitehtuureiden kehittämistä ja määrittää puitteet toimintojen tarkemmalle kehittämiselle, suunnittelulle ja toteuttamiselle korkeakouluissa. OPI-viitearkkitehtuuri on korkeakouluissa tunnistettu toimivaksi yhteiseksi työalustaksi, joka on hyvin sovellettavissa ja laajennettavissa (KOOTuki 30.5.2018). Viitearkkitehtuurin päivittäminen on kuitenkin jatkuva prosessi, joka mukailee koulutuksen toimintaympäristön muutoksia. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visio2030 on keskeinen korkeakoulukenttään vaikuttava muutosvoima, jonka myötä jatkuvan oppimisen tukeminen sekä oppijalähtöinen toiminta nousevat myös OPI-viitearkkitehtuurin päivityksen keskeisiksi teemoiksi. Toimintaympäristön muutoksen myötä korkeakouluissa tunnistettiin tarve viitearkkitehtuurin päivittämiselle, tarkentamiselle ja laajentamiselle. Päätös viitearkkitehtuurin päivittämisestä tehtiin KOOTuki-ryhmän kokouksessa 30.5.2018. Päivityksen yhteydessä OPI-viitearkkitehtuurille kirjattiin yksinkertainen ja selkeä hallintamalli sekä arkkitehtuuriperiaatteet, jotka yhdessä ohjaavat viitearkkitehtuurin kehittämistä ja ylläpitämistä. Hallintamalli kuvaa miten arkkitehtuurityön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja hallintaan kuuluu sekä miten kokonaisarkkitehtuurityötä käytännössä tehdään (JHS179). Arkkitehtuuriperiaatteista on kuvattu arkkitehtuurin eri osiin kohdistuvat keskeiset periaatteet, jotka ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä ja hyödyntämistä. |
Hallintamalli
| OPI-viitearkkitehtuurin vastuutahot | Tarkennus ja lisätietoja | |
|---|---|---|
| 1 | OPI-viitearkkitehtuurin omistavat Suomen korkeakoulut | |
| 2 | Viitearkkitehtuuria hallinnoi osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistä arkkitehtuuria Korkeakoulujen tietohallinto ja ICT -ohjausryhmä | Korkeakoulujen tietohallinto ja ICT -ohjausryhmä toimii muun muassa korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmänä, ja tässä roolissa ylläpitää yhteisten arkkitehtuurien ja korkeakoulujen tietomallin hallintamallia sekä hyväksyy korkeakoulujen tietomallin muutokset ja arkkitehtuurit yhteisinä julkaistaviksi. Muut tehtävät ja lisätietoa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCTICTOR |
| 3 | Viitearkkitehtuurin tuottamisesta ja päivittämisestä vastaa Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) | KOOTuki ryhmän keskeisenä tehtävänä on edistää kokonaisarkkitehtuurityötä opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden osalta siinä määrin kuin tämä on perusteltua kaikkien korkeakoulujen tasolla yhteisesti. Muut tehtävät ja lisätietoa: https://wiki.eduuni.fi/display/CSCKOOTUKI/KOOTuki-ryhma |
| 4 | Arkkitehtuurin sisällöllisenä ylläpitäjänä toimii Synergiaryhmä. | Synergiaryhmä on opintohallinnon ja tietohallinnon asintuntijoiden osaamisverkosto. Ylläpitäjänä sen rooliin kuuluu varmistaa arkkitehtuurin saatavuus ja ajantasaisuus. Arkkitehtuuria käsitellään Synergiaryhmän vuosikellon mukaisissa kokouksissa säännöllisesti tarpeen mukaan toimintaympäristön muuttuessa. Ylläpitäjänä Synergiaryhmä varmistaa, että arkkitehtuuria käsitellään tarpeen mukaan KOOTuki-ryhmässä. |
| 5 | Arkkitehtuurityötä koordinoi osana opetus- ja kulttuuriministeriön palvelunostoa CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy | Yhteysosoite opi@csc.fi |
| OPI-viitearkkitehtuurin hyödyntäminen ja päivittäminen | ||
| 6 | OPI-viitearkkitehtuuri toimii pohjana korkeakoulujen toiminnan ja omien kokonaisarkkitehtuurien kehittämiselle. Arkkitehtuurin hyödyntämistä ja päivitystarpeita käsitellään Synergia- ja KOOTuki-ryhmissä. | Mikäli OPI-viitearkkitehtuurin hyödyntäminen ei toteudu tai arkkitehtuuri ei esimerkiksi joltakin osin vastaa korkeakoulujen tarpeita, on muutostarpeet tärkeä tuoda arkkitehtuurin ylläpitäjän (Synergiaryhmä) tiedoksi. Synergiaryhmä raportoi liittyvistä tarpeista KOOTuki-ryhmälle, joka päättää päivityksen tai muutoksen toimeenpanosta. |
| 7 | Arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito on jatkuva prosessi. | Korkeakouluilta tulleen palautteen lisäksi viitearkkitehtuurin ylläpitämisessä otetaan huomioon jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeet sekä sellaiset korkeakoulukentän yhteistoimet, jotka luovat uusia tarpeita korkeakoulujen toimintaan (esim. Visio2030). OPI-viitearkkitehtuurin liittyvää palautetta, tarpeita tai kehitysehdotuksia otetaan jatkuvasti vastaan Synergiaryhmän, KOOTuki-ryhmän ja arkkitehtuuria koordinoivan tahon kautta. Ajankohtaisia yhteystietoja edellä mainittujen tahojen tavoittamiseen ylläpidetään OPI-viitearkkitehtuurin pääsivulla Eduunissa. Linkki: OPI-Viitearkkitehtuurityö (https://wiki.eduuni.fi/x/LbFSB) |
| 8 | OPI-viitearkkitehtuuria käyttävien organisaatioden kokemukset arkkitehtuurin hyödyntämisestä sekä kokemusten kerääminen ja jakaminen ovat keskeinen osa arkkitehtuurin ylläpitämistä. | Konkreettisia esimerkkejä hyödyntämisestä kerätään avoimelle Eduuni-sivulle, jota täydennetään säännöllisesti. OPI-viitearkkitehtuuria on hyödynnetty muun muassa organisaatiomuutoksissa (Tampere3), tuutoroinnin viitekehyksen luomisessa (Laurea) sekä järjestelmäkehityksessä (Peppi, Sisu). Materiaalit ovat kaikkien käytettävissä. Organisaatiot voivat toimittaa omia materiaalejaan KOOTuki-ryhmän, Synergiaryhmän tai CSC:n koordinaatioryhmän kautta (opi(at)csc.fi). Dokumentaation tarkoitus on tukea organisaatioiden välistä tiedon jakamista sekä tarjota uusia mahdollisuuksia OPI-viitearkkitehtuurin käyttämiseen. Linkki: OPI-viitearkkitehtuurin hyödyntäminen eri organisaatioissa (https://wiki.eduuni.fi/x/XgFEBQ) |
| OPI-viitearkkitehtuurin dokumentointi ja säilytys | ||
| 9 | Päivitysvaiheen dokumentaatio säilytetään yhteistyöalueella kaikille avoimena. | Linkki: Päivitystyö 2018–2019 (https://wiki.eduuni.fi/x/R4uDB) |
| 10 | Arkkitehtuuri julkaistaan osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistä arkkitehtuuria osoitteessa ka.csc.fi. KOOTuki-ryhmä yhteistyössä Synergiaryhmän kanssa päättää arkkitehtuurin muista jakelupaikoista. | https://ka.csc.fi/ |
OPI-viitearkkitehtuuri keskeiset osat päivityksen ensimmäisessä vaiheessa
OPI-viitearkkitehtuurin rajaukset päivityksen ensimmäisessä vaiheessa
- OPI-viitearkkitehtuurin arkkitehtuurikuvauksissa keskitytään toiminta-arkkitehtuuriin. Lisäksi tietoarkkitehtuuri kuvataan käsitteistön osalta. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri voidaan kuvata tarpeen mukaan korkeakouluille yhteisten tietojärjestelmien osalta.
- Arkkitehtuurikuvaukset keskittyvät periaatteelliseen- ja käsitteelliseen tasoon. Loogisen tason prosessikuvaukset otetaan huomioon arkkitehtuurissa. Fyysinen taso on rajattu arkkitehtuurin ulkopuolelle.
- OPI-viitearkkitehtuuri keskittyy opiskelun- ja opetuksen tuen ratkaisuihin, näin ollen esimerkiksi opetuksen ratkaisut jäävät arkkitehtuurin ulkopuolelle.
- OPI-viitearkkitehtuuri kattaa jatko-opiskeluun liittyvän opiskelun tuen, mutta tutkimuksen tekeminen ja tutkimuksen ohjaus on rajattu arkkitehtuurin ulkopuolelle. Tutkimuksen teko ja ohjaus on kuvattu Avoin tiede ja tutkimus -viitearkkitehtuurissa.
- Toistaiseksi arkkitehtuurin ulkopuolelle on rajattu lait ja säädökset. Ne huomioidaan korkeakoulujen omissa kokonaisarkkitehtuureissa.
Arkkitehtuurin abstraktiotasot lyhyesti
Periaatteellinen taso - miksi?
- Arkkitehtuuriperiaatteet
- Rajaukset ja reunaehdot
- Sidosarkkitehtuurit
Käsitteellinen taso - mitä?
- Toimijat ja roolit
- Toiminnan palvelut
- Käsitteistö ja sanasto
- (Tietojärjestelmäpalvelut karttana yhteisten järjestelmien osalta)
Looginen taso - miten?
- Prosessikuvaukset
Fyysinen taso - millä?
- Rajattu tällä hetkellä OPI-viitearkkitehtuurin ulkopuolelle
Arkkitehtuurin näkökulmat lyhyesti
Toiminta-arkkitehtuuri - toiminnan ja asiakkuuksien näkökulma
Tietoarkkitehtuuri: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri: tietojärjestelmien, tietojärjestelmäpalveluiden ja sovellusten näkökulma
Teknologia-arkkitehtuuri: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma
OPI-viitearkkitehtuuria ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet
| nro | Periaate | Kuvaus |
|---|---|---|
| Yleiset periaatteet | ||
| 1 | OPI-viitearkkitehtuuri on ohjaava | Arkkitehtuuri ohjaa korkeakoulujen omia kokonaisarkkitehtuureita ja tarjoaa välineitä korkeakoulujen opiskelun- ja opetuksen tuen toiminnan kehittämiseen. |
| 2 | OPI-viitearkkitehtuuri tukee jatkuvan oppimisen prosesseja, oppijalähtöisen toiminnan toteuttamista sekä korkeakoulujen avoimuutta, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä | Päivitetty OPI-viitearkkitehtuuri tukee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visio2030:n tavoitteita, kehittämiskohteita ja toimeenpanoa korkeakouluissa. |
| 3 | OPI-viitearkkitehtuuri mahdollistaa uudelleen käytettävien ratkaisujen hyödyntämisen korkeakoulukentällä | OPI-viitearkkitehtuurissa kuvatut ratkaisut kuten palvelukuvaukset ja prosessikuvaukset ovat korkeakoulukentän toimijoiden hyödynnettävissä ja muokattavissa omiin tarpeisiin. |
| 4 | OPI-viitearkkitehtuuri käyttää viitekehyksenä julkisen hallinnon suositusta JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen ja noudattaa julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteita | Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ohjaavat julkisen hallinnon organisaation (virasto, laitos, kunta, kuntayhtymä, maakunta) toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian kehittämistä ja ylläpitämistä. Ne ovat periaatteellisia suuntaviivoja, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. OPI-viitearkkitehtuurin kehittämisessä huomioidaan siinä mainitut periaatteet. |
| Toiminta-arkkitehtuurin periaatteet | ||
| 5 | Arkkitehtuuri huomioi oppijan koko elinkaaren kuvaten sen kuitenkin korkeakouluopiskelun näkökulmasta | Arkkitehtuurissa kuvattu oppijan polku (oppijan prosessit) keskittyy oppijan elinkaaren vaiheeseen, jossa oppija hakeutuu, hakee ja suorittaa korkeakouluopintoja. Viitearkkitehtuurin kehittämisessä kuitenkin huomioidaan myös tarvittavin osin opintoja edeltävä, opintojen jälkeinen sekä opintojen aikainen muu oppijan toiminta esim. sidosarkkitehtuurien kautta. |
| 6 | Arkkitehtuuri huomioi oppijan lisäksi myös muut keskeiset korkeakoulujen sisäiset sekä ulkoiset toimijat | Arkkitehtuuri kuvaa oppijan keskeiset roolit korkeakouluopiskelun näkökökulmasta sekä tarjoaa yleisen tason kuvauksen muiden korkeakoulutoimijoiden keskeisistä rooleista ja muista ulkoisista toimijoista (esim. muut koulutustoimijat ja palveluntuottajat). |
| Tietoarkkitehtuurin periaatteet | ||
| 7 | Käsitteet ovat terminologisesti yhdenmukaista | Tiettyyn käsitteeseen viitataan mahdollisimman samoilla termeillä myös suhteessa muihin koulutusasteisiin. Käsitteiden yhdenmukaisuuden varmistamiseksi arkkitehtuurissa noudatetaan soveltuvilta osin opetus- ja koulutussanaston (OKSA) käsitteistöä ja mahdollisuuksien mukaan kansallisia ja kansainvälisiä standardeja. |
| 8 | Tieto on yhteentoimivaa | Tietoa tuottaessa on otettava huomioon tiedon yhteentoimivuus ja tietojen yhteiskäyttö. |
| 9 | Tieto tuotetaan kerran, mutta käytetään useasti | Kerran tallennettu tieto on uudelleen hyödynnettävissä. |
| Tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja integraatioiden periaatteet | ||
| 10 | Käytettävät järjestelmäratkaisut ovat lähtökohtaisesti yhteentoimivia | Arkkitehtuuri pyrkii varmistamaan järjestelmien yhteentoimivuuden, mikä tukee myös järjestelmissä käsiteltävien tietojen yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Arkkitehtuuri ohjaa käyttämään yleisten standardien mukaisia avoimia rajapintoja mahdollisimman laajasti. |
Sidosarkkitehtuurit
Kehittämisen kohteena olevaan arkkitehtuurin liittyy useita sidosratkaisuja ja -hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee kohteen kehittämisessä ottaa huomioon. Alla on kuvattu OPI-viitearkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttavat sidosarkkitehtuurit ja muut ratkaisut, sekä niiden keskeiset suhteen OPI-viitearkkitehtuuriin.
| Info | ||
|---|---|---|
| ||
Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Avoin tiede ja tutkimus -viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Kansallisen digitaalisen kirjaston arkkitehtuuri Opetus- ja koulutussanasto OKSA |
Versionhallinta
OPI-viitearkkitehtuurin päivittäminen on jatkuva prosessi. Jatkuvuuden takaamiseksi OPI-viitearkkitehtuuriin liittyvää palautetta ja tunnistettuja muutostarpeita otetaan vastaan jatkuvasti eri kanavien kautta. Palautetta voi toimittaa ensisijaiseti KOOTuki-ryhmän, Synergiaryhmän tai CSC:n opi-koordinaatitiimin kautta. Ajantasaisia yhteystietoja ylläpidetään OPI-viitearkkitehtuurin pääsivulla Eduunissa. Muutostarpeet ja niiden käsittelyyn liittyvät lisätiedot kirjataan alla olevaan taulukkoon.
| Versio | Päiväys | Hyväksyjä | Muutostarpeet | Muutostarpeen lähde (palautteen antanut tahot) | Toteutettavat muutokset | Päätös muutoksen toimeenpanosta |
|---|---|---|---|---|---|---|