TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 28.11.2019 klo 9-11

Aika: to 28.11.2019 klo 9-11:17

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/KBg53XKkSomi6rW

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/f51gBw

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 9:00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksytty

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Edellisen kokouksen muistio

OKM:lle lähetettyihin kysymyksiin ei vielä saatu vastauksia. Linna kokoaa yhteen edellisessä ja tässä kokouksessa esiintulevat kysymykset

4. Käsiteltävät aiheet

Julkaisutiedonkeruun ohjeiden tilanne TUHA-sivustolla (ei käsitelty viime kokouksessa)

• Kesällä puheenjohtaja on käynyt läpi VIRTA-julkaisuyhdyshenkilöiden kokousten muistioita ja keskustelua, olisiko auki jääneet keskustelunaiheet syytä nostaa seuraavaan kokoukseen asialistalle, jolloin ne voitaisiin käsitellä ja viedä tarvittaessa linjausehdotuksiksi?
• Seuraavat keskustelut ovat jääneet viemättä linjauksiin:

• Pääsivulta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=49847415 poimittuja:
  • FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto -> ei raportoida
    • JY: tekstiaineisto tukimateriaalia aineistoille, jotka myöhemmin mahdollisesti tutkimustietovarantoon
    • Aineistojen osalta oletettavasti tulossa lisää linjauksia, viedään linjauksiin
  • Tieteen termipankki -> D2
    • Kokous 13.2.2018: Termipankin kirjoituksia ei liene syytä keskustelun perusteella ottaa mukaan tiedonkeruuseen.
    • HY: Ehdottanut että ei rajattaisi pois. Osassa kirjoittaja mainittu selkeästi. Termipankin ohjeistus kehottaa viittaamaan kirjoittajatiedolla, ei lähtökohtaisesti anonyymiä. 
    • Linna, TY: Miten laajuus mukaanottamisen ehdoksi määriteltäisiin? Julkaisuluokan määrittely? Aiemmin nähty ammatilliselle kohdeyleisölle tarkoitetuksi.
    • TUNI: Kuka tahansa voi jatkaa termipankin artikkeleita, joten jokaisesta kommentista tulisi valtava määrä kirjauksia.
    • LY: ei ilmeisesti toimituskunnan hyväksyntää
    • TUNI: ohjeistuksen oltava selkeä.
    • JY: julkaisuluokka voisi olla D2, jos otettaisiin mukaan. Riittävän pitkän artikkelin määrittäminen vaikeaa.
    • HY: Juulissa ei kovin montaa tapausta, kymmeniä. D2 vaikuttaisi olevan yleisin luokka johon kirjattu.
    • TY: merkitystä pituudella tai tekijätiedon näkyvyydellä? Pituus ei muissakaan luokissa määrittele tiedonkeruuseen kuulumista, esim. laajennnetut abstractit.
    • HY: pituus myös ensyklopedia-artikkeleissa, jotka usein lyhyitä. Näitä ei tavattu ottaa mukaan. Pituuden ehto mietittävä myös arkijärjellä.
    • JY: ei kannata mukaan ottamista.
    • HY: HY:ssä ja TY:ssä otettu mukaan ja ohjeistukset tutkijoille
    • JY: aikaisemmin hyväksytyt ei pitäisi olla pätevä syy mukaanottamiselle, kannattaisi jatkossa pois rajaamista. Wikisivun hyväksyntäprosessi alustan kannalta hankala. Esim. FINTO:n käsitteitä ei julkaisutiedonkeruuseen mukaan, vaikka myös asiantuntijoiden tuotoksia.
    • HY: ei vertaudu wikipediaan, tieteellisemmät vaatimukset. Ei varmuutta kuinka kirjoittamista valvotaan. Osa saattaisi perustellusti kuulua tiedonkeruuseen.
    • HH (chatin kautta): Vastaavan tyylisiä alustoja - joissa kutsutut asiantuntijat vastaa tiettyihin kysymyksiin - on muitakin, esim. https://metafact.io/
      jätetty meillä pois.
    • AY (chatin kautta): Sanastotyötä tehdään Tieteen termipankin ohella laajasti eri verkostoissa esim. Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä alustassa sanastot.suomi.fi
    • OY (chatin kautta): Wiki-työskentely tapahtuu rajoitetun talkoistamisen periaatteella: asiantuntijaryhmien jäsenet voivat muokata kaikkea alansa termitietoa; lisäksi kuka tahansa omalla nimellään (etunimi ja sukunimi) termipankkiin rekisteröitynyt internetin käyttäjä voi osallistua termeistä käytävään keskusteluun. Asiantuntijaryhmät keskustelevat ja päättävät oman alansa termeistä ja niiden määritelmistä. Asiantuntijaryhmien jäsenet kannustavat kollegojaan tulemaan mukaan termitalkoisiin. Myös hankkeen jäsenet aktivoivat eri tieteenalojen kenttää ja kehittävät yhteistyössä asiantuntijaryhmien kanssa talkootyön organisoitumisen menetelmiä. Hankkeen työntekijät ovat luoneet kehykset eri tieteenalojen asiantuntijoiden työskentelylle. Asiantuntijaryhmien koordinaattorit kartoittavat olemassaolevia termistöjä ja käsitejärjestelmien alustavia luokituksia yhteistyössä asiantuntijaryhmän kanssa. Asiantuntijajäsenet lisäävät ja muokkaavat termitietoja, kuten termien käsitteellisiä määritelmiä, suhteita käsitejärjestelmään, muodostustapoja. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Hanke
      
    • JY: maininta "merkittäviä muokkauksia tehnyt". Tutkimustietojärjestelmään mahdollista kirjaita muuna kuin julkaisuna, "muu aktiviteetti".
    • Varmistetaan tarkennuksia kuinka tieteen termipankkiin toimitetaan sisältöä, kuinka asiantuntijastatus arvioidaan. HY selvittää. Ei viedä toistaiseksi linjauksiin. Tiedonkeruusta poisjättämiselle tarvitaan tutkijoille hyvät perusteet. 
  • Haastatteluartikkelit
    • Käsitelty 26.11.2018 https://wiki.eduuni.fi/x/3wfTB, ei viety linjauksiin.
    • JY: JY:ssä kirjattu mikäli kirjoitettu auki artikkelimuotoon, haastateltavan sanoman tulkitseminen ja asiantuntijuus. Kysymys-vastaus tyyppisiä, joissa tuotos on haastateltavan, ei kirjattu.
    • LY: Kirjattu sekä haastattelijalle ja haastateltavalle, kun artikkelin muodoksi valittu haastattelu, ja kirjaus jaettu roolin mukaan. Haastateltava vastannut kirjallisesti, haastattelija tehnyt rakenteen. Molempien osapuolten sisällöllinen tieteellinen panos. Kirjallisessa muodossa tehty haastattelu.
    • TAMK: Omissa julkaisuissa olisi paljon tämän tyyppisiä (kysymys-vastaus) mutta ei raportoitu. Kirjoittajaksi merkitty tekijä (haastattelija). Ammattikorkeakouluista tulisi paljon kirjauksia jos haastateltavan kohteen rooli kirjattaisiin.
    • TAY: molemmat roolit voisi merkata asiantuntijatehtäväksi tutkimusaktivitteeihin, ei kummankaan roolia julkaisuna.
    • UEF: merkitty podcasteihin tämän tyyppiset mutta audiovisuaaliset, menisi muihin tutkimusaktiviteetteihin.
    • TY (chatin kautta): Ainakin TY laittaa tällaiset tutkimusaktiviteetteihin: E. Muut: esiintyminen, media, palkinto, huomionosoitus tai henkilökunnan liikkuvuus E1 Julkinen esitys, internet‐ tai medianäkyvyys Esitelmä tai puhe: kutsuttu luennoitsija tai esitelmä muussa tapahtumassa kuin akateemisessa konferenssissa. Esiintyminen mediassa tieteellistä asiantuntemusta käsittelevän aiheen parissa; esimerkiksi haastattelu tai asiantuntijarooli dokumentissa. Läsnäolo mediassa, kuten internet forumin tai blogin ylläpito, jonka tehtävänä on tieteellinen keskustelu tai tieteen tulosten jakaminen ja kansantajuistaminen. Yksittäinen esiintyminen sosiaalisessa mediassa, kuten blogikirjoitus. Huomaa, että näitä ei toistaiseksi katsota julkaisuiksi, mutta ne voidaan raportoida saavutuksina julkiseen keskusteluun osallistumisessa. Tämä blogikirjoitusten luokittelu voi muuttua tulevaisuudessa.
    • Linna, TY: Kahta näkemystä:
      • haastatteluartikkelin tekeminen kokonaisuudessaan aktivitteeihin vs. mikäli kirjoitettu artikkelimuotoon, voitaisiin kirjata julkaisuna.
      • Haastateltavana olo: julkaisun tekijä vs. tutkimusaktiviteetti Kirjataan linjauksiin.
    • Käsikirjassa maininta että työn puolesta (esim. tiedottaja) tehtyjä haastatteluita ei kirjata.
      • 7.5 Julkaisutyypit 2019#(Luonnos)7.5Julkaisutyypit2019-E1Yleistajuinenartikkeli,sanomalehtiartikkeli: Luokkaan eivät sisälly: "Artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä."
    • JY: jos kyse on yliopiston omasta lehdestä, ja kyseinen julkaisu ilmestyy sellaisessa julkaisukanavassa, jollaisia yleisesti ottaen otetaan mukaan tiedonkeruuseen, niin kuuluisiko sellainen haastattelu myös tiedonkeruuseen, jos tiedottaja on kirjoittaja? Haastateltavana oleminen tutkimusaktiviteetti.
      
    • OAMK (chatin kautta): 3.2.2.7 Julkaisun tekijyys Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten; A) tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön, ja B) julkaisujen tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun.
      • Eli jos korkeakoulun tiedottaja tekee haastattelun koulun lehteen, niin se ei ole tiedottajan omaa tk-työtä
    • LY: Aiemmin mainittu Lapin yliopiston esimerkki on pohjoisen filosofiyhdistyksen tieteellisen lehden artikkeli, jossa tutkijat ovat valinneet kirjoittamismuodokseen haastattelun. Molempien nimet näkyvät tekijöinä.
      
    • Tarkennuksen todettu viittaavaan eri tyyppiseen tuotokseen (artikkeli joka tehty haastattelumuotoon) kuin tässä yhteydessä keskusteltu(haastattelu), eli kirjaaminen ok. Todetaan että käytäntö korostuu etenkin tietyillä tieteenaloilla.
    • TAMK: ammatillisen tiedon levittämisessä metodi yleisessä käytössä, tiedottaja haastattelijan/vastausten editoijan roolissa, tulisi yhdenmukaisesti hyväksyä. 
      • OAMK: Julkaisun tulee perustua asiantuntijatyöhön.Tiedottajan tekemiä artikkeleita ei tulisi kirjata.
        
      • JY: Tiedotuksen tekemiä artikkeleita ei kirjattu tähänkään mennessä.
    • Käsikirjassa maininta "jos korkeakoulun tiedottaja tekee haastattelun koulun lehteen, niin se ei ole tiedottajan omaa tk-työtä", linjataan että tätä ei kyseenalaisteta. Jos korkeakoulussa tiedottaja tekee artikkelimuotoisen haastattelun, työtä ei kirjata. Julkaisun tekijällä tulee olla tutkija- ja asiantuntijastatus, ei työtehtävään kuuluvaa haastattelutyötä. Ei muutosehdotusta, ei raportoida jatkossakaan. Dialogimuodossa kirjoitetut artikkelit ei rinnastattavissa haastatteluun. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen linjauksesta.
  • B1-kategorian artikkelityypit tapauksissa missä artikkeli on arvioitu -> tarkennus 2019 tiedonkeruukäsikirjassa
    • Jos kyseessä letter to the editor  -tyyppinen vertaisarvioitu artikkeli, menee kategoriaan B1, huolimatta siitä että vertaisarvioitu artikkeli.
    • Käsikirjassa, ei tarvita linjausta.
    • Tutkijoilta tullut muutamia harmistuneita palautteita muutoksesta.
  • Tieteessä tapahtuu -lehden tyyppi -> yleistajuinen
    • Ei nykyisellään linjaus, todetaan että ei tarvetta linjata.
      
  • Extended Abstracts -> ei raportoida
    • Käsikirjassa, ei tarvita linjausta.
  • Blogikirjoitukset
    • Aiemmin keskusteltu, että blogikirjoitusta ei raportoida, ellei blogilla ole ISSN-numeroa, kirjoituksen päiväystä ja toimituskunnan tiedot näkyvissä.
    • JY: Vaaditaanko blogilta ISSN? Aiemman linjauksen mukaan (UKK) ei vaatimuksena.
    • Linna, JY: Toimituskunnan roolista keskusteltu. Riittääkö toimittaja, vai tarvitaanko toimituskunta?
    • Hankkeiden blogit
      • Vaatimuksena ulkopuolinen riippumaton toimituskunta
      • Lasketaanko palkattu ulkopuolinen viestintätoiminto toimituskunnaksi. Ei todennäköisesti sisällöllistä roolia. Palkattu ei riippumaton.
      • JY:ssä hankkeiden blogeja ei kirjattu kaikkialla ollenkaan, Metropoliassa kirjattu, jos toimikunnassa hankkeen ulkopuolisia riippumattomia toimijoita
    • JY (chatin kautta): "Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. " (Lähde: UKK-palsta)
    • Puheenjohtaja kirjaa ehdotuksen linjauksesta.
• Kokoussivuilta poimittua (13.2.2018 – 26.8.2019 joita ei ole käsitelty) 
  • Vuosikirja-artikkelit https://wiki.eduuni.fi/x/q6R_Bg (kommenteissa, Hallikainen, 21.8.2019)
    • LY: ISBN ei tee vuosikirjasta kirjaa, vaan tulkittava lehtenä jos ilmestyy kerran vuodessa. Jos tulkittaisiin kirjana, toimitustyö menisi luokkaan C2. ISBN laitettu myynnin vuoksi.
    • Ohjetta muutettava siten, että jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus ja kunkin vuoden kirjalla on myös oma nimeke, käsitellään kirja-artikkelina (A3, B2, D2 tai E1) ja jos vuosikirjalla ei ole kunkin vuoden kirjalla myös omaa nimekettä (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina (A1, A2, B1, D1 tai E1)
    • JY ja HY kannattavat LY:n kentaa ja ehdotusta. Mahdollista merkitä toimitustyöksi jos aiheellista, mutta lähtökohtaisesti ei (tulkitaan lehtenä)
    • Puheenjohtaja kirjaa ehdotuksen linjauksesta.
  • Kaunokirjalliset käännökset https://wiki.eduuni.fi/x/q6R_Bg (kommenteissa, Harjuniemi 30.8.2019)
    • Käännöksiä ei, paitsi kaunokirjalliset jolloin F2.
    • Linjausehdotus hyväksytään, puheenjohtaja kirjaa linjauksiin.

Ehdotukset luokkien C1, D5 ja I kuvausten päivittämiseksi:

• C1:n kohdalla viime kokouksessa todettiin seuraavasti: Ehdotetaan tarkennettavaksi (tai kokonaan poistettavaksi) kohtaa "C1...luokkaan eivät sisälly...käännökset (mahdollisesti C2)" > esim. "mahdollisesti, mikäli laaja johdanto, jolloin ainoastaan johdanto kirjataan"
  • Nykyinen kuvaus: "Luokkaan eivät sisälly: Käännökset (mahdollisesti luokka C2)"
  • Johdannon kirjaaminen lähtökohtaisesti luokkaan B2, sillä käännöstä ei vertaisarvioitu. Voisi kuitenkin olla myös F1.
    
  • Käännöstyö, etenkin humanisteilla ja kaunokirjallisuuudessa, kuitenkin joissain tapauksissa perusteltavissa myös tieteelliseksi.
  • Muutosehdotus: "Luokkaan eivät sisälly: käännökset, mutta mikäli käännös sisältää laajan johdannon, johdanto kirjataan luokkaan B2" tai "Luokkaan eivät sisälly: käännökset, mutta mikäli käännös sisältää laajan johdannon, johdanto kirjataan". Puheenjohtaja tekee ehdotukset linjauksista.
• D5-luokan kohdalla keskusteltiin viime kokouksessa päivitystarpeesta, jossa olisi hyvä käyttää apuna myös avointen oppimateriaalien määritelmää: https://avointiede.fi/fi/oppiminen
  
  • D5 Ammatillinen kirja
  • Nykyinen kuvaus: Tarkoittaa kustannettuja ammatillisia kirjoja,  oppikirjoja, ammatillisia käsi- tai opaskirjoja taikka sanakirjoja.
  • Luokkaan sisältyvät mm.:
    • Kustannetut oppikirjat tai ammatilliset käsi tai opaskirjat
    • Sanakirjat
  • Luokkaan eivät sisälly:
    • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt luentomonisteet, verkkoaineistot tai vastaavat
  • Keskustelua 28.11.2019:
    • Luokkaan sisältyvät - kategoriaan ehdotettu täydennys tapauksesta, joissa tehty alunperin yksittäistä kurssia varten verkkoaineisto, mutta joka julkaistaan avoimena.
    • OAMK: ei tarvetta täydentää

• I-luokan osalta viime kokouksessa todettiin seuraavasti: I-luokan määritelmän laajennus ja tarkennus sekä esimerkit. Täsmennetään suhde A-E luokan kriteereihin. Toimituskunnan roolin selkeytys. Julkasukanava ei välttämättä määrittävä tekijä, katsottava yksittäistapauksina. Selvennys käsikirjaan.
  
  
  • I1 Audiovisuaalinen aineisto
    • Nykyinen kuvaus: Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.
    • Tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö.
    • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
    • Luokkaan sisältyvät mm.:
      • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
      • Monimediajulkaisut, esim. Elokuvan taju-sivusto.
    • Luokkaan eivät sisälly:
      • Televisio tai radiohaastattelut
      • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto ( luokka F)
      • Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
      • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot
      • Mainos- tai promootiomateriaalit
    • Keskustelua 28.11.2019:
      • Metropolia: viimeksi puhetta webinaareista. Nykyisessä määritelmässä ongelmana yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot TAI laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote on kirja. Ainakin Metropoliassa kuitenkin laajempia opetusmateriaaleja, joissa ei kirjaa päätuotteena. Tämä olisi saatava I1 luokan määritelmiin mukaan.
      • Luokkaan sisältyvät -kategoriaan ehdotettu laajennus "myös laajemmat julkisesti saatavilla olevat opetusmateriaalit, joissa ei erikseen ole muihin luokkiin kirjattua päätuotetta"
      • Julkisuus-kriteeri, riittääkö että julkisesti saatavilla esimerkiksi organisaation omilla sivuilla vai edellytetäänkö toimitettua alustaa? Huomioitava julkaisualustan pysyvyys.
        
      • Aineiston oltava julkisesti saatavilla ja arvioitavissa, julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse. Vaihtoehtoisesti alustan oltava organisaation ulkopuolisen tahon tilaama ja hyödyntämä.
      • Todetaan, että itse ulkopuoliselle alustalle lisätyt materiaalit eivät kuulu tiedonkeruuseen.
      • Avointen oppimateriaalien alusta, mutta ei selvyyttä millä kriteereillä oppimateriaaleja voidaan ladata (onko mahdollista toimituskuntaa vai onko palvelun käyttö itse päätettävissä). Täyttäisi pysyvyyden määritelmän ehdon.
      • Todettu että avointen aineistojen ja oppimateriaalien palkitsemisjärjestelmää kehitetään erillään julkaisuista, joten ei tulisi sotkea julkaisutiedonkeruuseen.
      • Ehdotettu tarkennukseksi "julkisesti saatavilla olevat opetusmateriaalit."
      • "Omaehtoisesti ladatut" sulkisi pois YouTube jne alustoilla julkaisutut.
        • JAMK: useat korkeakoulut vievät I1-luokkaan YouTube videoita. JAMK:issa viralliselle YouTube-kanavalle merkitty toimituskunta.
      • JAMK:issa tarjottu eAMK hankkeen Spotifyssä olevia podcasteja tiedonkeruuseen. eAMK:in toimittamia. Avoimia kaikille. https://www.eamk.fi/fi/projekti/uutiset/pedacast/
        • Metropoliassa on hyväksytty Spotifyssä julkaistuja niissä tapauksissa joissa merkitty kustantaja (ei omakustanteita)
  • I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset (ei käsitelty)
    
    • Nykyinen kuvaus: Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.
    • Luokkaan sisältyvät mm.:
      • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot
      • Esim: ”TeamUP” https://reseda.taik.fi/Taik/jsp/taik/Publication_Types.jsp?id=17111033
    • Luokkaan eivät sisälly:
      • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
      • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)

• I-luokan määritelmiä tulisi laajentaa ja tarkentaa, suhteessa A ja E-luokan kriteereihin, toimituskunnan roolin selkeytys. Myös poissulkevat tarkennukset ovat mahdollisia. Mahdollisesti saman tyyppinen logiikka kuin F-luokassa (vaaditaan joko julkaisija tai tapahtuma johon tapahtuma kuuluu).
• Päätös: muodostetaan I-luokan (etenkin I1) määritelmien tarkennukseen erillinen työryhmä. Puheenjohtaja kutsuu ensimmäisen kokouksen.
  
  • Kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan mukaan, toistaiseksi ilmoittautunut:
    • Eeva-Maria Suojärvi, XAMK
    • Joona Koiranen, Metropolia
    • Riitta Ruuska, JAMK
    • Taina Sahlman, UEF
    • Sihteerinä Minna Ala-Mantila, CSC
  • Työskentelyalusta: I-julkaisuluokan määritelmän päivittäminen

Tutkimusprojekti tai konsortio tekijänimenä (käsitellään seuraavassa kokouksessa)

• Ks. artikkeli Genetic architecture of human plasma lipidome and its link to cardiovascular disease; https://www.nature.com/articles/s41467-019-11954-8
• Tekijät normaalisti listattu, mukana yhtenä tekijänä muiden joukossa FinGen Project, joka se sitten avattu artikkelin lopussa erikseen (projektiin kuuluvat henkilöt + affiliaatiot; 232 hlöä).
• Entä onko eroa/väliä lukeeko tekijäkentässä ryhmän/konsortion yhteydessä 'on behalf', 'and' vai 'for'?
  • Ohjeistukseen lisätty tarkennus muutama vuosi sitten.

Juhlakirja-artikkelit (käsitellään seuraavassa kokouksessa)

• Nykyinen ohje: E1 luokkaan sisältyvät mm. juhlakirjat, joiden kohderyhmä on yksittäinen henkilö ja kirjoittajat kohdehenkilön yksityistä tai ammatillista uraa muistelevia ystäviä tai kollegoita.

Tiedoksi

• TUHA-verkoston koordinaatioryhmä kokoontui 4.11.2019 ja aiheena oli Finn-ARMAn ja TUHA:n yhdistyminen. Uuden verkoston toiminta on tarkoitus aloittaa 1.1.2020.
  
• JufoID: 62273 KKO:n ratkaisut kommentein on uudelleenarvioitu ja uudelleenarvioinnin jälkeen julkaisukanavan taso on 0.
  • Käsitellään seuraavassa kokouksessa

5. Muut mahdolliset asiat

6. Seuraava kokous

Helmikuun alkuun. Ryhmän jäsenille Doodle-kysely sopivista kokousajoista, valitaan eniten kannatusta saanut päivä.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:17