Aika: ke 5.2.2020 klo 12-14

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/Q9QDqP8ot49k7Sc (tallenne aloitettu klo 12.09)

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/I63HBw

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.


Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Viime kokouksessa käsitellyt linjausehdotukset (teksti sinisellä) on viety hyväksytyt linjaukset -sivulle, olisiko niihin vielä lisättävää tai kommentoitavaa?

  • Blogikirjoitukset. Kommentoitiin (Viljanen, TurkuAMK) "tekijästä riippummattoman" toimituskunnan määritelmän tarkennusta. Keskustelussa myös I-luokan työryhmässä. Päätettiin tarkentaa linjausehdotukseen.
    • Todettiin että liittyy myös muihin julkaisutyyppeihin joissa riippumattoman toimituskunnan vaatimus. Päätettiin kysyä OKM:ltä laajemmin kantaa riippumattoman toimituskunnan määrittelyyn.
    • Kenttälä-Koivumäki, TAMK. Hankkeen ja koko korkeakoulun ulkopuolinen jäsen toimituskunnassa, kirjattu. Hankkeen rahoituksen jakautuminen ja hankkeen rajallinen kesto huomioitava.
    • Metropolia, Koiranen: Koko organisaation ulkopuolinen toimituskunta liian tiukka rajaus.
    • JUY, Harjuniemi: Hankkeiden blogikirjoituksissa tuotokset jossain tapauksissa lähellä omakustannetta, saaavuus haankkeen päättymisen jälkeen epävarmaa.

4. Käsiteltävät aiheet

  1. Julkaisukanavien vertaisarviointikriteerit (Eeva Savolainen, Julkaisufoorumi) Alustus_liite1
    1. "Uudelle julkaisukanavalle" vähimmäisvaatimuksena yleensä vuosi, ennen kuin voidaan todeta vakiintuneeksi ja arvioida mahdollisesti ylemmälle tasolle, mutta poikkeuksia.
    2. Kirjan vs. yksittäisten artikkeleiden arviointi kokoomateoksissa? Ohjeissa koko kirjan vertaisarviointi sisältää oletuksena kaikki artikkelit, mutta mikäli osaa ei arvioitu, tulisi merkitä. Selkeyttäisi mikäli myös kokoomateoksille jokaisen artikkelin kohdalle merkitty vertaisarviointitunnus. Johdantoja ja ns. kainaloartikkeleita yritetään toisinaan merkitä vertaisarvioituna koko kirjan leiman perusteella.
    3. Kirjallisen refereen vaatimuksen puuttuminen JUFO:n ohjeista. Mahdollisesti hankalasti todennettavissa oleva, ja sen takia puutttuu. TSV tarkistaa vaatimuksen muotoilun.
    4. Vaatimus vertaisarviointiprosessin aukikirjoittamisesta koko kirjan tasolla (esim. onko ulkopuolinen). Useimmiten ainut laatukriteeri, mutta ei läpinäkyvä. Vaihtelua eri kustantajien käytännöissä.
  2. Yhteiskirjoittajuus ja julkaisujen raportointi (Antti Rousi, Aalto yliopisto) Alustus_liite2
    1. Tarkennus käsikirjan kohtaan "Mikäli tekijän nimeä ei ole varsinaisessa tekijälistassa, mutta tekijä on osa julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group), julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki. Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida.". Kysytään nykyisen muotoilun avaamista.
      1. Erityisesti kohta "purettu auki", riittääkö viittaus, voiko olla samassa lehdessä tms.? Acknowledgements -käytännöt ja merkitys voi vaihdella eri kanavilla.

        1. 1)Pitääkö ymmärtää niin, että kun ryhmä esiintyy kirjoittajanimenä julkaisussa ja se on purettu affiliaatioineen auki missä tahansa kohtaa (vaikka acknowledgements -osiossa), julkaisun voi raportoida?

          vai

          2) Mikäli affiliaatiot on purettu auki acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida vaikka ryhmä onkin yhtenä kirjoittajanimenä?

      2. Hangasmaa:  Tuo mikäli tutkijan nimi esiintyy ainoastaan... eikö tarkoita sitä, että silloin ei tekijälistalla ole ryhmän nimeä mainittu eikä pelkkää tutkijan nimeä silloin oteta

    2. Nurminen, JYU: Fysiikan alalla kollaboraatiot julkaisuissa tavallisia.
    3. Harjuniemi, JYU: Vastaava konsortio FinGEN, kaikki tutkijat eivät osallistu kaikkien julkaisujen kirjoittamiseen, eivätkä halua julkaisua itselleen.

      1. FinGen-projektin kohdalla tutkija vastasi näin:

        1. "...että olemme mukana konsortiossa aineistonkeruussa ja monissa sitä käsittelevissä kokouksissa, mutta emme varsinaisesti tämän artikkelin kirjoittamisprosessissa. FinnGenissä on tehty se ratkaisu, että artikkelin kirjoittajalistassa on tosiaan mukana ilmaisu "FinnGen project, ja sen jäsenet on sitten listattu artikkelissa toisaalla. Ihan perinteistä artikkelin kirjoittajuuttahan tässä ei meillä tosiaan ole."

        2. Rinnastautuu projektiin? Epäreilua varsinaisia tekijöitä kohtaan?
    4. Rantanen, HY: Tutkijat myös itse merkinneet, ja osastonjohtaja varmistanut tutkijan panoksen julkaisuun. Eli osa tutkijoista haluaa merkittäväksi itselleen.
    5. Julkaisun merkitseminen organisaatioille ilman tekijää? Mahdollista ainakin tapauksissa jossa henkilön affiliaatio muuttunut, tai alayksikkökoodi vanhentunut eikö toimitettu KOTAan. Muut mahdolliset tapaukset joissa olisi mahdollista epäselviä.
    6. Linna, HY: Konsortiot yleisiä esim. lääketieteessä, ja tutkijat haluavat nimiinsä. Kirjattu.
      1. Niukko, TY: Lääketieteessä voi olla usein niin, että ryhmä on tehnyt ja kerännyt potilasrekisterin, jonka vuoksi ryhmän nimi on kirjoittajissa vaikka itse tulkinnan on tehnyt vain ne, jotka on mainittu nimeltä. Tällaisia lääkärit mielellään ilmoittavat keruuseen
  3. Tutkimusprojekti tai konsortio tekijänimenä (siirtyi edellisestä kokouksesta, liittyy ylempään aiheeseen)
  4. Kirjoittaja on konsortion jäsen ja kirjoittajaa ei ole varsinaisessa kirjoittajalistassa (Pekka Karhulan kommentti)
  5. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston suositukset, raportoidaanko? (Joona Koiranen, Metropolia)
    1. http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset/
    2. Kustantaja? Rehtorineuvosto (Arene) tilannut työryhmältä.
    3. ISBN tai muut pysyvät tunnisteet? Ei.
    4. Sisällöllisesti olisi raportoitava julkaisu.
    5. Kannatettu kirjaamista luokkaan D4.
  6. Juhlakirja-artikkelit (siirtyi edellisestä kokouksesta, Taina Sahlmanin ja Marja-Leena Harjuniemen kommentit)
    1. Tällä hetkellä kirjattuna "lähtökohtaisesti E1", mutta mahdollisesti myös muihin luokkiin kuuluvia, juhlakirjaksi kutsuttuja, julkaisuja.
    2. Kolme eri tyyppistä juhlakirjaa.
      1. Henkilön kunniaksi tehty julkaisu, tieteellinen, ei käsittele juhlakohdetta.
      2. Henkilön edustamalta tieteenalaalta tehty julkaisu, tieteellinen, ei käsittele juhlakohdetta.
      3. Juhlittavaan henkilöön keskittyvä, esim. muisteluita sisältävä, ei tieteellinen (E1)
  7. Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus (Marja-Leena Harjuniemen kommentti)
    1. Siirretään seuraavaan kokoukseen.
  8. Tekijän yhteys organisaatioon ja kuuden yhtäjaksoisen kuukauden apurahavaatimus (Kimmo Niukon kommentti)
    1. Siirretään seuraavaan kokoukseen.
  9. ”Reply to”-artikkelien hyväksyminen julkaisuiksi (Johanna Viljasen kommentti)
    1. Siirretään seuraavaan kokoukseen.
  10. Tieteen termipankki (onko edellisessä kokouksessa käsiteltyyn asiaan tullut lisätietoa?)
    1. Karhula, HY: Tieteen termipankilta ei saatu vielä lopullista vastausta.
    2. Siirretään seuraavaan kokoukseen.
  11. I-luokan määritelmän laajennus ja tarkennus (viime kokouksessa perustettu työryhmä alustaa)
    1. Keskusteltavaksi: Olisiko halukkuutta toimittaa I-luokan tietoja esimerkiksi Virran kautta metatietoina, pelkän lukumäärätiedon sijaan KOTAan osana tiedonkeruita. Tällöin I-luokan tietoja voitaisiin mahdollisesti esittää myös esimerkiksi Tutkimustietovarannossa. Mikäli tämä todetaan hyödylliseksi, niin työryhmä voi jatkaa myös i-luokan elementtien ja koodistojen määrittelyllä.
    2. Kannatusta, etenkin ammattikorkeakouluista tarvetta.
    3. I-luokan määrittäväksi tekijäksi formaatti, ei sisältö.
    4. Jatketaan keskustelua seuraavassa työryhmän kokouksessa 19.2.


5. Muut mahdolliset asiat

Ei muita asioita.

6. Seuraava kokous

Ennen tiedonkeruuta (DL 13.3.),  helmikuun viimeinen viikko, maaliskuun ensimmäisellä viikolla tai viimeistään ma 9.3. Varataan kokoukselle 2 tuntia. Ryhmän jäsenille lähetetään kysely.

7. Kokouksen päättäminen

 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.00.






  • No labels

10 Comments

  1. Pekka Karhula

    Jos kokoukseen mahtuu niin haluaisin kysyä tapauksista joissa kirjoittaja on konsortion jäsen ja kirjoittajaa ei ole varsinaisessa kirjoittajalistassa. Ohjeissa on: "julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki." Oletteko sitten jättäneet pois sellaiset tapaukset joissa kirjoittaja kuuluu konsortioon ja artikkelissa on viitattu konsortion jäsenlistaan mutta se sijaitsee muualla kuin itse artikkelissa, joko saman lehden toisessa artikkelissa tai erillisellä verkkosivulla? Ilmeisestikin ohjeiden tällä kohdalla ei ole haluttu sulkea pois kaikkia tapauksia joissa kirjoittaja on vain konsortion jäsen mutta tuo muotoilu on hankala koska suurten konsortioiden jäsenlistaa ei useinkaan printata joka artikkeliin. HY:llä artikkeleita joissa konsortio on mukana on eniten fysiikan CMS- ja JET-konsortioista. JET-julkaisuista on ollut puhetta Aallossa jota kautta tämä tuli meillä HY:ssäkin esille. Olemme myös yhteydessä HY:n fysiikan osastoon asiassa.

  2. Marja-Leena Harjuniemi

    Elsevierin Procedia-sarjoja on aiemmin (kokous 14.10.2016) jo käsiteltykin ja ohje wikistä löytyy Yhteistyöryhmän linjaukset , mutta muistutus ehkä paikallaan.

    Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016)

    Nyt vastaan tuli "Procedia Computer Science", joka sarjan oman kuivailun mukaan ”focusing entirely on publishing high quality conference proceedings” .

    Eli olisiko yhteinen luokka tälle kuitenkin A4? 

    https://www.journals.elsevier.com/procedia-computer-science


  3. Kimmo Niukko

    Julkaisutiedonkeruun ohjeistus tutkijoille 2019 kertoo jatko-opiskelijoiden julkaisuista näin sivulla 4:
    --
    Tekijän yhteys organisaatioon
    Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.
    --
    https://wiki.eduuni.fi/display/cscsuorat/Julkaisutiedonkeruun+tutkijaohjeistukset?preview=/39984924/112497063/Julkaisutiedonkeruun%20ohjeistus%20tutkijoille%202019.pdf

    Jos haluaisi tarkistaa tuon kohdan B) eli 6kk apuraha-vaatimuksen, niin voisi tulla mieleen etsiä se Tiedonkeruun käsikirjasta (2019) kohdasta '3.2.2.7 Julkaisun tekijyys'.
    Siellä ei kuitenkaan mainita jatko-opiskelijoista kuin seuraavat kohdat:
    --
    "Yhteys korkeakouluun edellyttää, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että korkeakoulu on voimavarojen ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat)."
    .
    .
    "Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa, taikka yhteys korkeakouluun tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä."
    --
    https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=105589317#id-3.2.2Julkaisutiedonkeruu:K%C3%A4sitteetjam%C3%A4%C3%A4rittelyt.-3.2.2.7Julkaisuntekijyys

    Sen sijaan '3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä' kertoo seuraavaa:
    "Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta."

    samoin '3.2.2.6 Audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä':
    "Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta."


    Entä tieteelliset (3.2.2.2), ammatilliset (3.22.3,) ja yleistajuiset (3.2.2.5 julkaisut; miksi niissä ei ole samaa kirjausta, tämäkö 6kk ohjeistus ei siis koske niitä?

    Jotenkin herää kysymys ovatko kirjaukset unohtuneet noihin muihin kohtiin ja 6kk ei ole enää voimassa vai onko noin tärkeä detalji unohtunut kohdasta '3.2.2.7 Julkaisun tekijyys', josta sitä loogisimmin etsisi?

  4. Johanna Viljanen

    Jos vielä ehtii mukaan kokoukseen pari kysymystä...

    1. Voidaanko tieteellisessä lehdessä julkaistut ”reply to”-artikkelit hyväksyä julkaisuiksi? Käsikirjassa B1 julkaisutyypin määritelmässä mainittu, että sisältää ”Pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit, jne. tieteellisissä aikakauslehdissä (vaikka olisivat vertaisarvioituja)”. Tarkoitetaanko kommenteilla tällaista lehdessä käytyä vuoropuhelua, esim. https://doi.org/10.1016/j.breast.2018.06.003? 
    2. Haluaisin varmistaa, että Rakennustieto Oy:n julkaisemat rakentamisen ohjekortit voidaan hyväksyä julkaisuiksi (D2)? Nimitys on ohjekortti, mutta käytännössä voivat olla laajoja selvityksiä ja suosituksia rakentamisen eri osa-alueilta. Esim. Turun AMK:n henkilökuntaa ollut mukana laatimassa tammikuussa 2020 julkaistua ohjekorttia RT 103137 – Lämpöenergian kausivarastointi: ”Tässä ohjeessa esitetään hukkalämpökuormien hyödyntämisen sekä lämpöenergian kausivarastoinnin suunnittelun ja toteutuksen periaatteet. Ohje on suunnattu rakennushankkeeseen ryhtyville ja hanke- tai esisuunnitteluvaiheesta vastaaville tahoille.”

    Terv.

    Johanna Viljanen, Turun AMK

  5. Kimmo Niukko

    Nyt askarruttaisi vähän saman tapainen epäselvyys kuin yllä 14.1.2020 kommentissa.

    Mikä mahtaa olla tilanne tieteellisten julkaisujen julkisuus-vaatimuksen kanssa?
    En löytänyt selvää tietoa asiasta 2019 käsikirjasta. (pois lukien konferenssijulkaisut*)

    Tutkijan ohjeistuksessa 2019 siitä lukee sivulla 3 yleisesti:

    OKM:n tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:
    -
    Julkaisun tulee olla julkisesti kenen tahansa saatavilla.
    .
    .
    "Julkaisu on julkinen, jos se on kenen tahansa saatavilla maksutta tai maksua vastaan."

    *Tai lukee näin kohdassa 3.2.2.9 Konferenssijulkaisu: "Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla."


    Mikäli asia on oleellinen tieteellisen julkaisujan osalta, niin voisikohan siitä olla maininta selvemminkin kuin vähän kuin sivulauseessa paikassa, josta sitä ei oikein arvaa etsiä, ainakaan ihan ensimmäisenä (jos ei toisenakaan...)?

    Ammatillisissa julkaisuissa ehto on kerrottu mukavan yksiselitteisesti: "Julkaisu on julkisesti saatavilla".

  6. Anna-Kaarina Linna

    Ehdotukset ministeriön linjattavaksi:

    Tiedonkeruun käsikirjassa luvussa 3.2.2.7 Julkaisun tekijyys määritellään erilaisten yhteisötekijöiden osalta seuraavaa: Mikäli tekijän nimeä ei ole varsinaisessa tekijälistassa, mutta tekijä on osa julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group), julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki. Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida.

    Julkaisutiedonkeruun ryhmässä määritelmä on herättänyt keskustelua ja ryhmä toivoo, että sitä avattaisiin erityisesti viimeisen lauseen osalta. Tämä siksi, että useissa julkaisuissa täyttyy ehto siitä, että konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä, mutta osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affiliaatiot on purettu auki erillisessä tiedostossa tai liitteessä (supplement, appendix), joissain tapauksissa acknowledgements –osiossa tai liitteessä.

    Miten nykyistä ohjetta tulee siis tulkita, hyväksytäänkö mukaan konsortio tai ryhmä, jos se mainittu tekijänimenä ja osallistujat sekä affiliaatiot on purettu auki erillisessä liitteessä (esim. supplement, appendix, acknowledgement)?

    Esimerkkejä:

    https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1741-4326/aade57

    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/clc.23176

    Toinen kysymys koskee ulkopuolisen toimittajakunnan määritelmää. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta?

    Esimerkkejä:

    https://www.eamk.fi/fi/projekti/uutiset/pedacast/

    https://www.eamk.fi/fi/etusivu/

    1. Janne Rantanen

      Hyvä muotoilu! Minun puolesta voi lähettää tällaisenaan.

  7. Antti Rousi

    Voisiko olla:

    "Miten nykyistä ohjetta tulee siis tulkita, hyväksytäänkö mukaan konsortio tai ryhmä, jos se mainittu tekijänimenä ja osallistujat sekä affiliaatiot on purettu auki erillisessä liitteessä (esim. supplement, appendix, acknowledgement) tai viitteenä olevassa julkaisussa (ks. ensimmäinen esimerkki)"

  8. Anna-Kaarina Linna

    Kiitos kommenteista! Lisään tuon Antin tarkennuksen mukaan ja muutakin, jos tulee lisää kommentteja. Lähetän viestin maanantaina iltapäivällä eteenpäin ministeriölle.

  9. Marja-Leena Harjuniemi

    Kannattaisiko kysyä OKM:ltä lisäksi sitä, onko eroa, jos artikkelin "varsinaiset" tekijät on listattu erikseen ja yhteisötekijä mainittu muiden mukana - jolloin, jos näin, käytännössä kaikki kirjaukset kirjattaisi aina kaikille, koko tutkimusryhmälle. Vaikka, kuten esim. FinGen-tapauksessa osa (yhteisö)tekijöistä on "konsortiossa aineistonkeruussa ja monissa sitä käsittelevissä kokouksissa, mutta emme varsinaisesti tämän artikkelin kirjoittamisprosessissa" ja että "ihan perinteistä kirjoittajuuttahan tässä ei tosiaan ole". Erotuksena siis tapaukseen, missä artikkeli on kategorisesti merkitty konsortion nimiin ja kaikki yksittäiset tekijät samanarvoisesti.

    Esim.

    Genetic architecture of human plasma lipidome and its link to cardiovascular disease 

    Tabassum R, Rämö JT, Ripatti P, Koskela JT, Kurki M, Karjalainen J, Palta P, Hassan S, Nunez-Fontarnau J, Kiiskinen TTJ, Söderlund S, Matikainen N, Gerl MJ, Surma MA, Klose C, Stitziel NO, Laivuori H, Havulinna AS, Service SK, Salomaa V, Pirinen M; FinnGen Project, Jauhiainen M, Daly MJ, Freimer NB, Palotie A, Taskinen MR, Simons K, Ripatti S.

    Nat Commun. 2019 Sep 24;10(1):4329. doi: 10.1038/s41467-019-11954-8