Kokous 2.2.2022

klo 14-15.30

Riitta Ruuska (JYU), Matti-Petteri Rajahonka (JYU), Anna-Kaarina Linna (TY), Anne Lätti (TurkuAMK), Eeva-Maria Suojärvi (XAMK), Marja-Leena Harjunimi (JY), Riitta Kokko (OY/OAMK), Liisa Mannermaa (OY), Heta Mikkonen (UEF), Saara Vielma (Metropolia)

Asialista

  • Käydään läpi I-julkaisut määritelmä
    • esimerkit
    • webinaarista maininta ("Lisätään määrittelyihin: Webinaareja ei pääsääntöisesti kirjata / webinaareja ei kirjata jos ovat vain seminaaritallenneteita") → lisättiin kohtaan "ei kuulu" linjaus "luento- tai webinaaritallenteet"
  • Päätetään oppimateriaalin merkintä (muotokoodi, kytkin, vai i-tyyppi) i-julkaisut attribuutit
    • Päätetään onko yleisönlaajuus ja toimituskuntakytkin tarpeellisia
      • Päätetty että yleisön laajuus jää pois
      • Toimituskuntakytkin voisi olla hyödyllinen karsimaan tiedonkeruuseen kuulumattomat. Mitä muotokoodeja koskisi? Ainakin 6= Audiovisuaalinen julkaisu, mutta entä 5=blogikirjoitus? Tällä hetkellä blogit jotka eivät kuulu tiedonkeruuseen eivät pääse edes tilakoodille 3. Kysytään tästä OKM:stä.
        • Jos kytkin koskisi myös blogeja, niin pitää tarkentaa että blogijulkaisut eivät pääse tiedonkeruuseen pelkän ulkopuolisen tilaajan ansiosta, vaan vaaditaan riippumaton toimituskunta.
          • Pitäisikö Blogikirjoituksille olla oma kytkin, jossa kysytään onko riippumaton toimituskunta (kyllä=tiedonkeruu), ei toimituskuntaa mutta toimitettu alusta (tilakoodi 3) tai omaehtoinen lataus (tilakoodi -1)
        • Onko 9-arvolle kriteerejä? Johtaako tilakoodiin 3 vai -1? Jos 3, niin räjähtääkö kirjaukset?
        • Ulkopuolisen tilaajan täsmennys, pitääkö olla organisaation ulkopuolinen? Riittäisikö hankkeen ulkopuolinen? Entä jos ei ole kyse hankkeesta? Mihin tämä määrittelyn tarkennus lisätään?
          • Keskusteltu että taidepuolella linjaus mennyt sisäänpäin.
          • Todettu että ei vaadi lisää selvittelyjä tai tarkennuksia määritelmiin.
        • Toimituskunta täytyy olla riippumaton
        • Pakollisuus tietyille
    • Tarkistetaan vastaavuudet
    • Määritellään elementtien kuvaukset
    • yleisökoodin pakollisuus > ei pakollinen
    • Keskuteltiin onko oppimateriaalia ollenkaan mielekästä erotella (omalla kytkimellään tai yhtenä i-tyyppinä). Monesta julkaisuista on vaikea päättää ovatko oppimateriaalia. Todettiin, että joissakin tapauksissa voisi olla mielekästä että tiedon oppimateriaalista voisi ilmoittaa. Toisaalta, selvät tapaukset menevät D5 tyyppiin jo nyt, mutta mahdollista lisämetatietoa voisi hyödyntää myös tässä. Myös muilla julkaisutyypissä.
      • Päätetään että jätetään oppimateriaaleista kytkin vapaaehtoisena metatietona, mahdollinen myös muille kuin i-tyypille.
      • Määrittely, miten oppimateriaali määrittellään. Julkaisu on ensijaisesti suunnattu oppimateriaaliksi. Oppimateriaalia ei ole tehty yksittäistä kurssikokonaisuutta varten, vaan se on laajemmalle yleisölle suunnattu. 
      • Keskusteltu mahdollisuudesta OAE+ttv
  • Muuta:
    • Keskusteltu että i pätee sama vaatimus että affiliaatio olla todennettavissa, ei välttämättä löydy suoraan julkaisun yhteydestä.
    • Ulkopuolisen tilaajan alusta. Esimerkikkinä https://ortodoksisto.fi/kotona-kasvamassa/uusi-perheenjasen/kaste/ video, kanavalla . Ei toimituskuntaa, mutta ilmeisesti ulkopuolinen tilaaja. Tällä alustalla olevaa blogia ei hyväksyttäisi.
    • Keskusteltu rahoitusmallista. AMKeissa kaikki julkaisut saman arvoisia. Seuraavaan rahoitusmalliin mahdollisesti i-julkaisuiden osalta olisi hyvä miettiä uudestaan.

Kokous 21.1.2022

Klo 13-15

Osallistujat: Jukka Haapamäki (OKM), Eeva-Maria Suojärvi (XAMK), Anna-Kaarina Linna (UTU, klo 14.30 alkaen), Riitta Kokko (OAMK/OY), Eero Nousiainen (OAMK), Minna Kamula (OAMK), Marja-Leena Harjuniemi (JYU), Matti-Petteri Rajahonka (JYU), Hanna Värri (JYU), Riitta Ruuska (JYU), Maija Lankinen (JYU), Saara Vielma (Metropolia), Manu Eloaho (XAMK), Samuli Karevaara (XAMK), Anne Lätti (TurkuAMK), Teemu Makkonen (JAMK), Minna Ala-Mantila (CSC)

Asialista

Taustaa

I-luokan julkaisuja on toistaiseksi kerätty vain lukumäärätietona, jatkossa kerätään tarkemmat kuvailutiedot. Tätä varten i-luokan julkaisuille on määriteltävä, mitä tietoja niistä tulisi kerätä. Ensimmäiseksi määriteltävä, minkälaisia julkaisuja i-luokkaan oikeastaan kuuluisi kirjata, eli luokan määritelmä on tarkistettava. Määritelmään on tehty jo joitakin päivityksiä vuonna 2020, mutta päivitystarvetta on edelleen todettu olevan. 

Lisäksi julkaisutiedonkeruussa ollaan siirtymässä pois julkaisutyyppipohjaisesta tiedonkeruusta ja käyttöön otetaan ns. attribuuttipohjainen tiedonkeruu. Julkaisuille ei siis enää ilmoiteta mihin OKM:n tiedonkeruuluokkaan ne kuuluvat (esim. A1), vaan ilmoitetaan minkä muotoinen julkaisu on, mikä sen kohdeyleisö on, millaisella alustalla se on ilmestynyt, onko se vertaisarvioitu jne. Kaikkia aiempia julkaisutyyppejä siis vastaa tietty yhdistelmä attribuutteja, ja aiemmin yhteen julkaisutyyppiin kirjatut erimuotoiset julkaisut tulevat nyt paremmin esille (esim. A1 voi todellisuudessa olla joko alkuperäisartikkeli tai data-artikkeli). Lisäksi attribuuteilla mahdollisestaan myös uudentyyppisten julkaisuiden ilmoittaminen (esim. posterit). Jotta i-luokalle voidaan jatkossa ilmoittaa metatiedot, on myös määriteltävä mitkä attribuutit vastaavat tyyppiä i1 ja i2. 

Määritelmä

Sivulla https://wiki.eduuni.fi/x/OyepC alkuperäinen määritelmä, 2020 päivitetty ja nyt päivitysen alla oleva versio. 

Päätöstä odottavia kysymyksiä (ainakin):

  • Vaaditaanko i2-julkaisuilta että yhteys korkeakouluun on oltava todennettavissa (pitääkö tekijän nimi ja affiliaatio löytyä tuotoksen yhteydestä tai oltava muuten todennettavissa)?
    • OKM todennut aiemmin että i-julkaisuista tulee löytyä tieto tekijyydestä, mutta i2-tyyppisille repoon voi olla haastavaa(?) saada affiliaatiotietoa.
    • Tarvitaanko erillistä mainintaa, vai katsotaanko että tulee jo päätason ohjeista?
    • → Tekijätiedot ja yhteys korkeakouluun löydyttävä.
  • Onko i2 luokassa kirjauksen ehtona, että tuotoksella on pysyvä tunniste ja tuotosta hyödynnetty tieteellisen vertaisarvioidun julkaisun lähdeaineistona?
    • "ja" vai "tai"? Tästä OKM aiemmin vastannut että "ja" voisi olla parempi. 
    • Pitäisikö olla eri vaatimukset riippuen onko kyseessä ohjelmistosovellus vai algoritmi? → Ei, koska ei poissulkevia.
    • Julkaisua koskien joku muu rajaus? Onko "tieteellinen vertaisarvioitu" liian tiukka? Olisiko esim. julkaisutiedonkeruuseen kelpaava blogijulkaisu riittävä? 
      • Aiemmin päätetty ehdottaa että vaatimuksena olisi toimiminen julkaisun data-artikkelina (mutta myös että mikä tahansa julkaisutiedonkeruuseen kelpaava julkaisu kelpaa)
    • Riittääkö että siteeraava julkaisu on hyväksytty julkaistavaksi vai pitääkö olla julkaistu? (tästä päätetty ehdottaa että hyväksytty julkaistavaksi riittäisi). 
    • Tarvitaanko "hyödyntämiselle" tarkempaa määritettä?
    • → päätetty että lähdekoodin pysyvä tunniste on riittävä vaatimus.
  • Ollaanko esimerkkikirjausten kirjauskelpoisuudesta samaa mieltä?
    • (Onko esimerkkikirjausten perustelut tarpeellista jättää käsikirjaan näkyville?)
    • → Käydään läpi seuraavassa kokouksessa.
  • Luentotallennetta ei voi kirjata, mutta voiko jos on koko luentosarja? Jos sarja sallitaan, onko yksiselitteistä mikä on luentosarja (ts. onko tapauksia joissa yksittäinen luentotallenne hyväksyttäisiin)
  • Tarvitaanko liittymisestä korkeakoulussa tehtävään työhön tarkempaa määritelmää käsikirjaa (vrt. taidepuolelle tehty tarkennus, eli ei kirjata ns. toisena työnä tehtyjä tuotoksia) → Ei tarvita.

Kuvailutiedot ja attribuutit

https://wiki.eduuni.fi/x/l4RjC

  • Ovatko OppimateriaaliKytkin ja Toimituskuntakytkin tarpeellisia? Vai riittääkö rajaus määrittelyssä? → seuraavaan kokoukseen
  • Tarvittaisiinko i-tyyppikoodiin oppimateriaalille oma lisäys?
    • Pitäisikö kaikkien oppimateriaalien löytyä aoe.fi:stä  → ei
    • Onko tarpeellista pitää rajaus toimistuskunnasta/hankkeesta/ulkopuolisesta tilaajasta? → seuraavaan kokoukseen
  • Tarvitseeko video ja webinaari omat koodit? →pelkkä video, webinaari
  • Onko yleisökoodi i-luokalle pakollinen? → seuraavaan kokoukseen
  • Jos i2 kirjauksen ehdoksi tulee että on hyödynnetty tieteellisen vertaisarvioidun (tai jonkun muun) julkaisun lähdeaineistona, tuleeko pakolliseksi ilmoittaa liittyvän julkaisun tunniste? → vaatimuksena pelkkä pysyvä tunniste (muiden vaatimusten lisäksi)
  • Onko avoin saatavuus tieto pakollinen tieto i-julkaisuille, jos lähtökohtaisesti vain avoimia i-tyypin julkaisuja kuuluisi kirjata? Jos, onko myös KanavaOA? → ei pakollinen

Keskustelua:

  • Miksi verkkosivut jätetty pois? Esim. asiakkaille tehty verkkokauppa.
    • Hyödynnettävyys, tutkimus- ja kehitystyöhön liittyminen (vaikka rajanveto voikin tapauksissa olla hankalaa). Verkkosivuissa myös uuden luominen vaikeasti todennettavissa. OAMK:in tapauksessa ollut myös paljon työtä vaativia tapauksia, näistä blogikirjoitus https://blogi.oamk.fi/2021/05/14/tietojenkasittelyssa-tapahtuu-web-content-project-kevat-2021/. Keskeistä myös opettajan panos, opiskelijoiden panoksen mukaan ei merkitä työtä, ja kurssitöissä opettajan asiantuntemus työn ohjauksessa.
    • Koskeeko myös mobiiliapplikaatioita? → Samat kirjaussäännöt.
    • XAMKissa nähty että asiakkaalle tehdyt verkkosivut vertautuvat markkinointimateriaaliin, eli ei kirjata tiedonkeruuseen. Tehdystä työstä kuitenkin voisi esimerkiksi kirjoittaa blogijulkaisun, jos esimerkiksi testattu uutta menetelmää, joka menisi tiedonkeruuseen (ei välttämättä vain kuvailua mitä tehty)
    • Metropoliassa pohditaan Thinglinkin käyttöä. Tällainen tehtiin viime syksynä, ja mietittiin että voisiko jatkossa tällaisia hyväksyä tiedonkeruuseen: https://www.thinglink.com/card/1522871817390260225 Ilmeisesti tämä linjaus sulkisi tämän vaihtoehdon pois?  Tosin tuo ei ole tehty asiakkaalle. Eli onko kynnyskysymys asiakkaalle tilaaminen, vai yleisesti kaikki verkkosivut? V: Kaikki verkkosivut, koska hyödynnettävyys, liittyminen tutkimus- ja kehitystyöhön, opettajan rooli
    • Vaikuttaisiko siihen että korkeakoulun sarjajulkaisuja siirretään verkkoalustalle ja kirjataan D6? →  Alustan tyyppi ei vaikuta julkaisupuolelle.
    • Todettu, että työn määrä ei itsessään peruste kirjaamiselle.
    • Olisiko http://www.innovationtool.fi/ verkkosivu vai "monimediajulkaisu". →  Monimediajulkaisu.

  • Todettu AOE.fi -alustalla oleva oppimateriaali ei itsessään oikeuta kirjaamiseen, koska alustalle voi lisätä oppimateriaaleja omaehtoisesti. Oltava toimistuskunta tai ulkopuolinen tilaaja. Pidetään tämä kriteeri.
    • Todettu, että oppimateriaalien osalta oltava selkeä ohjeistus, koska näitä mahdollisesti voisi tulla i-luokkaan tarjolle paljon.
    • i1 julkaisutyypissä "Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)" tarkennusta pitää miettiä, tarvitseeko tarkentaa. Ylätasolta tulee myös vaatimuksia, jotka koskevat näitä.
    • Päätetään että oppimateriaalien osalta jatketaan vielä määrittelyä ja mietiään sijoittumista muotokoodiin vs. oma kytkin vs. i-tyyppikoodi
  • i2 vaatimus hyödyntämisestä tieteellisen vertaisarvioidun julkaisun lähdeaineistona. Tieteellinen vertaisarvioitu julkaisu voi olla liian tiukka, mutta liian lavea voi aiheuttaa tuplajulkaisua (itse i2 ja siitä kirjoitettu julkaisu). Millä muulla tavoin hyödyntämisen voisi todentaa?
    • Jos halutaan edistää avointa tiedettä, ja tarjota lähdekoodeja ja algoritmejä hyödynnettäväksi, niin olisiko itsessään riittävä kirjattavaksi? Vertautuen aineistoihin, joita myös avataan ja kirjataan ilman että niitä kukaan on välttämättä hyödyntänyt tai tulee hyödyntämään.
    • Oletuksena korkeakouluissa työajalla ei tehdä sellaisia sovelluksia tai algoritmejä, joiden ei nähdä edistävän tutkimus- ja kehitystoimintaa. Vai onko tällaista riskiä, että tehtäisiin muussa kuin hyödyllisyyden takia? Jos ei, niin pysyvän tunnisteen vaatimus (ja tekijätiedot + kytkös korkeakouluun jne.) olisi riittävä.
    • Esim. R-kirjastojen kirjauksissa todettu olevan haasteita mm. tekijöiden ja julkaisuvuoden merkinnän osalta. Tiedonkerääjille voi olla myös haastavaa tunnistaa onko merkittävästi päivitetty.
    • Näissä myös painotettava että opiskelijoiden työtä ei kirjata.
    • Päätetään, että i2 ei vaadita että hyödynnetty julkaisussa.

  • I-julkaisut ja KansainvälisyysKytkin. Olisiko pakollinen? Onko tarpeellinen?
      • Päätetään että on pakollinen.

  • Video vs. webinaari, pitääkö erottaa muodoissa?
    • Webinaari on yksittäinen tallenne, verkossa oleva seminaarin tallenne. 
    • Omana luokkanaan voisi antaa väärän kuvan sisällöstä.
    • Ehdotettu, että ei mainita webinaarista määrittelyissä mitään, koska joissain tapauksissa voisi mennä videona.
      • Lisätään määrittelyihin: Webinaareja ei pääsääntöisesti kirjata / webinaareja ei kirjata jos ovat vain seminaaritallenneteita. AP määritellään mieto kielto
    • Päätetään että jätetään pelkkä video.

  • Kokous lopetettiin klo 14.50. Pidetään mahdollisimman pian uusi kokous jossa käydään avoimeksi jääneet määritelmät läpi, ja annetaan ehdotus OKM:lle. Ala-Mantila laittaa doodlen kaikille osallistujille.




Kokous 1.7.2021

Osallistujat: Anna-Kaarina Linna, Riitta Ruuska, Eeva-Maria Suojärvi, Riitta Kokko, Saara Vielma, Marja-Leena Harjuniemi, Matti-Petteri Rajahonka, Hanna Värri, Minna Ala-Mantila

  • OKM:n vastauksia ja huomioita:
    • i-luokkaan ei tule kirjata opetustyötä, vastattava tki-julkaisun perusmääritelmiä (liittyy tki-toimintaan)
    • Sovellusohjelmille vaatimuksena julkaisu repossa ja DOI/PID ok
      • i2 sovellusohjelmalle vaatimus toimisena tieteellisen julkaisun lähdeaineistona mietittävä
    • Määritelmissä hyvä mainita mitkä asiat kuuluvat kirjattavaksi aktiviteetteihin
    • i-julkaisuista tulee löytyä tieto tekijyydestä
    • Pelkkä ulkopuolisen tahon tilaus ja hyödyntäminen ei mahdollista kirjaamista (vastattava kirjattavan julkaisun määritelmiin, löydyttävä tieto tekijyydestä)
    • Ehdotettu syksylle määrittelypalaveria johon mukaan OKM/Haapamäki ja muutama alan asiantuntija
    • Pitää liittyä työhön jota tekee korkeakoulussa, saman asiantuntijuuden hyödyntäminen ei riitä.
  • Lisenssikoodiston muutostarve? Samat lisenssit kuin...githubissa?
  • https://aoe.fi/#/materiaali/27 tästä todettiin viimeksi että ei kuulu kirjattavaksi koska yksittäinen osa laajempaa kokonaisuutta, aoe.fi:ssä on kuitenkin osat 1 ja 2.
    • Onko muita perusteita miksi tätä ei oteta? Pelkkä luentotallenne ei riitä, mietitään onko tämä määritelmiin lisättävä este kirjaamiselle
  • reporttia esittelevä video - ei kirjata, ei raportista poikkeavaa uutta tietoa
  • Miten todetaan repossa tekijän yhteys korkeakouluun?  Esim. https://github.com/glue-viz/glue?fbclid=IwAR156jK3loXnJRjVf5ZoiQJO-n8m3tCFE5I-WF3YZs7PgYtJaFY7u_KkkJw → contributors
    • Ei pakollista olla affiliaatiota? Mutta voisi ainakin olla suositus. Todettu, että vaikea todistaa että työ tehty korkeakoulussa, jos ei affiliaatiota. Todetaan että affiliaatio voisi olla vaatimus i-julkaisuille, jotta voidaan liittää korkeakoulussa tehtävään työhön. Githubissa voi ilmoittaa affiliaation omassa profiilissa . Riittäisikö vaan ohjeistus että korkeakoulun otettava selvää affiliaatiosta? Riittääkö ilman erillistä mainintaa affiliaatiosta, koska pätee säännöt julkaisutiedonkeruun peruskriteereistä. Todetaan, että olisi paras vedota päätasoon, jossa tekijyys määritelty.
  • Vaatimus i2 sovelluksille, jos pelkkä repo+doi niin ei ole toimituskuntaa vastaavaa tahoa joka päättää julkaisemisesta. Riittäisikö yleismäärittely omaehtoisesta julkaisusta? Ja lisätään maininta että i-julkaisuissa"toimituskuntana" voidaan pitää tutkimusartikkelia jossa sovellus osana (data-artikkelina)
    • Jos otetaan vaatimus toiminen data-artikkelina toimimisesta, niin rajaus ei saa olla liian tiukka, voi olla tieteellinen tai ammatillinen.
    • Todetaan ehdottavaksi vaatimusta data-artikkelina toimimisesta
    • Kirjaus, kun artikkeli hyväksytty julkaistavaksi.
  • Jatketaan seuraavan kerran ehdotetussa laajemmassa työkokouksessa OKM:n ja alan asiantuntijoiden kanssa. Syyskuulle? Doodletetaan.

Kokous 9.6.2021

  • Päivitetään I-julkaisut määritelmä ainakin uusilla esimerkeillä
  • Webbisivujen kirjauksista, esim. https://www.uuttaluova.fi/ kirjattaisiinko i1 sisällön puolesta vai i2 koska webbisivu?
    • Hankkeen julkaisut kirjattu julkaisuina
    • Blogit voisi kirjata blogeina (jos täyttää kriteerit)
    • Hankkeen webinaarit/vlogit/podcastit/videot ominaan
    • Mitä jäisi jäljelle kirjattavasta verkkosivusta "muuna multimediajulkaisuna"?
      • Rinnastuuko verkkosivut alustaan? Rinnastuu. Verkkosivuja (esim. hankkeen) ei kirjata ainakaan sisällön puolesta (i1)
    • Voisiko hankkeen verkkosivun joka on toteutettu alustalle (esim. wordpress) kirjata i2 jos tekijä sanoo että on vaatinut koodausta?
      • Jos otetaan, niin DOI/pysyvä tunniste ja hyödynnys tieteellisen julkaisun lähdeaineistona vaatimukset eivät enää pätisi
        • Viimeksi päätetty "Päätetään että sovelluksella ja algoritmille pakollisena DOI (tai muu pysyvä tunniste, jos sellaisia on? esim. R-kirjastolla voi olla oman tyyppinen), URL:ia ei hyväksytä.", onko liian tiukka?
          • Viimeksi ehdotettu rajaus jättäisi esim. pelit ulkopuolelle.
    • Algoritmille vaatimuksena JOKO doi/pid TAI käytetty tieteellisen vertaisarvioidun julkaisun lähdeteoksena? → Ei, tilakoodille 2 (OKM:n tiedonkeruu) vaaditaan molemmat. Ei kirjata muita kuin lähdeteoksena toimineita algoritmeja/ohjelmia, joten tälle ei tarvita kytkintä.
      • Onko vaatimuksessa oltava "vertaisarvioitu"? Riittäisiko tieteellinen. Päätetään että mikä tahansa julkaisutiedonkeruun kriteerit täyttävä julkaisu lasketaan.
      • Koskeeko vain algoritmejä? Päätetään että  vaatimukset PID ja lähdeaineistona toimiminen koskee vain algoritmejä.
    • Mitä kriteereitä tarvitaan julkaisulle joka on (i2) ohjelmisto?
      • Voisiko hankkeen verkkosivun joka on toteutettu alustalle (esim. wordpress) kirjata i2 jos tekijä sanoo että on vaatinut koodausta? Voi, ohjelmistolle ei tarvita tarkempia rajauksia. → mietitään tätä vielä seuraavassa kokouksessa
      • Esim. https://www.domsecondhand.fi/verkkokauppa/ voisiko kirjata? OAMK:ilta tilatut verkkosivut. Tekijöitä ei löydy.
      • Kuuluisiko esim. joku peli?
      • AP Varmistetaan OKM:n näkemys siitä että tarvitaanko i2 julkaisuille tieto tekijästä
  • Monimedia > multimedia
  • Onko ehto "hankkeissa ulkopuolinen rahoittaja" liian lavea? → AP kysytään tätäkin OKM:lta
  • Seuraava kokous vielä kesäkuussa

Kokous 26.5.2021

Osallistujat: Anna-Kaarina Linna, Riitta Ruuska, Eeva-Maria Suojärvi, Riitta Kokko, Saara Vielma, Marja-Leena Harjuniemi, Matti-Petteri Rajahonka, Hanna Värri, Meri-Tuulia Kaarakainen, Maisa Borg, Minna Ala-Mantila

  • Täydennetään i elementtien kuvaukset 
  • Algoritmien kirjaus julkaisuina vai ohjelmistoina?
    • Nyt ajateltu ohjelmistoina (i2:sena)
  • Webbisivujen kirjaaminen
    • Esim. wordpressille tehnyt sivut eivät ole tekijän koodaamia, ei siis voida merkitä ohjelmistona
    • Mutta, esim. wordpress-alustalle tehdyt sivut voivat sisältää itsenäisiä ohjelmistoja/applikaatioita. Applikaatio on sellainen sivustosta riippumaton osa, joka toimisi myös itsenäisenä koodina. Applikaatio voi perustua algoritmiin, mutta applikaatio ei ole algoritmi.
      • Tarvitaanko metatietokenttää, jossa voi kuvata esim. onko kyseessä frontend vai backend?
      • Tarvitaanko liittyvä julkaisu -kenttä?
      • Jos, niin ohjeistuksen pitäisi olla selkeä
    • Käsikirjaan Meri-Tuulian esittelemä esimerkkisivusto mukaan? Ei koska kaupallinen ja suljettu. Joku esimerkki mikä olisi avoin parempi. Välttämättä ei edes tarvita esimerkkisivustoa, koska on helppo selittää.
    • Mihin webbisivut tulisi kirjata? i-muotokoodiin 0 "muu monimediajulkaisu
      • AP Lisätään kuvailuun "Muu monimediajulkaisu voi olla esim. webbisivu valmiilla alustalla, kuten Wordpress"
        • Keskusteltava: Kirjattaisiinko esim. kaikki hankkeiden verkkosivut jatkossa? OKM:n kanta tähän?
  • Toimituskunnan tai ulkopuolisen tilaajan vaatimus sovelluksille ja algoritmeille?
    • Sovelluksista ja algoritmeistä usein kirjoitettu algoritmejä, minkä voi nähdä ns. validoivan koodin. Tarvitaanko ohjeisiin määräävänä ehtona näiden kirjaamiselle että sovelluksesta tai algoritmistä on tehty tieteellisen artikkelin koodijulkaisu?
    • Vaatimus artikkelin tasolle? Kyllä, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, joka on hyväksytty julkaistavaksi/julkaistu.
    • Todettu tarpeelliseksi vaatimus toimimisesta tieteellisen julkaisun lähdeaineistona. 
    • AP Lisätään, muotoiluna "Hyödynnetty tieteellisen julkaisun lähdeaineistona"
    • Artikkeli kirjataan erikseen itsenäisenä.
    • Esim. R-paketit kuuluvat kirjattaviksi, ovat laajalti hyödynnettyjä.
      • Mutta näille myös vaatimus hyödyntämisestä artikkelin lähdeaineistona?
    • Todettu, että GitLab ja GitHub altistuvat muiden käyttäjien kommentoinnille, mutta eivät ole silti kontrolloituja alustoja. Ellei sovellus tai algoritmi liity julkaistuun tieteelliseen artikkeliin, niin tilakoodille 3
      • Ristiriita? (Jos tilakoodille 3, ohitetaan vaatimus siitä mitä luokkaan voi merkitä)
    • i1 jätetään vaatimus että kaikkien oltava toimistuskunnan hyväksymiä tai tilaamia, eli i1 ei voi jäädä tilakoodille 3.
  • Yleinen vaatimus joka pitää (AP) lisätä kaikkialle: "Itsenäinen tuotos joka liittyy henkilön asiantuntemukseen korkeakoulussa."
  • Tarvitseeko olla pysyvä osoite tai linkki koodiin?
    • Sovelluksella ja algoritmilla voi olla DOI (mutta ei ainakaan toistaiseksi kovin yleistä, vaikka olisi hyvä) → pitäisikö olla pakollinen tieto tiedonkeruussa? Edistäisi ehkä asiaa ja kannustaisi hankkimaan. DOI:n saa haettua (tällä hetkellä ainoastaan) Zenodosta, GitHub tällä hetkellä ainut versionhallintatyökalu jossa integraatio Zenodoon
    • Päätetään että sovelluksella ja algoritmille pakollisena DOI (tai muu pysyvä tunniste, jos sellaisia on? esim. R-kirjastolla voi olla oman tyyppinen), URL:ia ei hyväksytä.
    • Todettu että vaatimus toimii myös erotuksena sille mikä on i1 vs. i2, sillä vain i2 voi tehdä koodirepon, jolle saa DOI:n Tämä kriteerinä
  • Lisenssi?
    • Zenodossa pakollinen tieto. Julkisissa repoissa lisenssitieto löytyy. Jos julkaistu esim. omilla kotisivuilla, niin ohjeistetaan julkaisemaan jaetulla alustalla. Tiedonkeruussa myös pakollinen tieto? Vaihtoehdot tällä hetkellä aika suppeat, "muu lisenssi" paras mutta huono koska ei kerro lisenssiä. Oma lisenssikoodisto näille?
    • Päätetään että lisenssi tulee olemaan pakollinen tieto tiedonkeruussa sovelluksille ja algoritmeille
  • Nykyinen määritelmä käsikirjasssa:
      • Nykyiset kirjattavat esimerkit on virheelliset, koska pitää viitata koodiin. Etsitään esimerkit ohjelmistosta ja algoritmista, Meri-Tuulia katsoo.
      • i1 vaatimus tekijän näkymisestä pitänee muuttaa, koska voi olla esim. yritykselle tehty nettisivu, jossa tekijää ei ilmoitettu.
        • Huomioitava että täytyy olla yhteys korkeakoulussa tehtävään työhön ja tekijyys olla todistettavissa
        • Päätetäänkö muuttaa vaatimus tekijän nimen näkymisestä? Mitä vaikutuksia tiedonkeruulle?
  • Oppimateriaaleista:
  • Yleistä/muuta:
    • Todettu että sovellus voi olla sama kuin algoritmi, tai sovellus voi hyödyntää useaa algoritmia (tai ei yhtään)
    • i2: readme-tiedosto abstraktina.
    • Minna laittaa Doodlen kesäkuulle

Kokous 11.5.2021

Osallistujat: Anna-Kaarina Linna, Riitta Ruuska, Eeva-Maria Suojärvi, Riitta Kokko, Saara Vielma, Marja-Leena Harjuniemi, Matti-Petteri Rajahonka, Hanna Värri, Maisa Borg, Minna Ala-Mantila

Asialista:

  • Käydään läpi mihin viimeksi jääty i-julkaisut attribuutit määrittelyssä. Avoimia kysymyksiä ainakin:
    • MuotoKoodi
      • Tarvitseeko i-luokka kaksi omaa luokkaa?
      • Mitkä muodot?
    • YleisöKoodi
      • Sopiiko kaikki i-julkaisuille?  > vapaaehtoinen
    • Oppimateriaalikytkimen pakollisuus
    • i-sisällön tyyppikoodi
      • Elementin nimi?
      • Video vs. webinaari?
        • → webinaari tarpeeton. Videon koodiselitteeseen tieto että kuuluu myös webinaariin?
        • Miten erotetaan audiovisuaalinen video vs. taidejulkaisuihin kuuluva video?
          • F3 luokassa voisi mahdollisesti ilmoittaa tietosisältöisen videon taiteellisen osuuden.
      • Ohjelmistot ja algoritmit
        • Käsikirjaan että ei päivityksiä
    • ToimituskuntaKytkin
      • Koodi 0 (poikkeus), miten käytetään?
        • 0= Tieto ei sovellu, mutta julkaisu mukaan tiedonkeruuseen (mille poikkeuksille sallittaisiin?) → todettu että ei tarvita
      • Koodille 1 (tilaaja tai tk) selitteessä huomioitava käyttötapaukset
      • Koodi 9 tilakoodi?
  • Eteneminen:
    • Voidaanko ehdottaa OKM:lle mallia seuraavan koko yhteistyöryhmän kokouksen jälkeen? (16.6.)
      • Mietitään selitteet valmiiksi mahdollisimman pitkälle ennen 16.6. → Minna tekee pohjan valmiiksi, ryhmälle doodletetaan uusi aika ennen 16.6. Algoritmien osalta tarvitataan asiantuntijoilta kommentteja ehdotukseen.
  • OKM:ltä kysyttäväksi jääneet asiat aiemmista kokouksista:
    1. K: Tulisiko avoin saatavuus tieto koskemaan myös i-luokan julkaisuja? Ja mikäli tulisi, olisiko avoimen saatavuuden kerroin mahdollista lisätä AMK rahoitusmalliin myös i-luokan julkaisuille?
      1. Ei tarvita i-julkaisuille, rahoitusmallin lisäkerroin koskee jatkossakin vain A-E julkaisuja.
    2. K: KOTA:n mallipohjassa on f ja i luokan julkaisuille mukana ohjauksen ala pakollisena tietona. Onko tämä tarkoituksellista, vai voisiko kohdan poistaa?
      1. Taustalla ollut ajatus että raportointiin ei haluta "ei tietoa" -luokkaa, koska se hankaloittaisi panos-tuotos -indikaattoreiden laskemista. OKM pitäisi siis ohjauksen alan yhä pakollisena tietona. Olisiko poistaminen tarpeellista, mistä syystä? > ei tarvitse poistaa.

Kokous 16.11.2020

ma 16.11.2020 klo 15-15.30

  • Määritelmään ehdotetut muutokset hyväksyttiin 22.10.2020 > nyt tarkennettu vielä kohtaan 3.2.2.6. määritelmä huomioimaan ohjelmisto > sovellus. Viedään muutokset käsikirjaan, muutokset eri värillä.
  • Elementtien päivitystä. Tiedoksi seuraavaan koko tuha-ryhmän kokoukseen 24.11.
  • Elementtien siirto pilotoitavaksi virtaan, seuraavan tiedonkeruun jälkeen. Pidetään sitä ennen vielä i-ryhmällä palaveri, eli myöhemmin keväällä.

Kokous 2.4.2020

Osallistujat: Anna-Kaarina Linna, Meri-Tuulia Kaarakainen, Riitta Ruuska, Eeva-Maria Suojärvi, Johanna Viljanen, Joona Koiranen, Riitta Kokko, Minna Ala-Mantila


  • Menetelmäjulkaisut (Kaarakainen, TY)
    • Tutkijoilla tarve enemmän ohjemiston koodin osalle, esim script tai algoritmi, ei koko ohjelmisto. Käytössä usein github, josta suora linkkaus zenodoon ja sieltä DOI. Myös gitlab, mutta sieltä ei zenodo-doi linkkiä.
      • Tutkijoille tärkeä tuotos, mutta toistaiseksi meritoituminen ei vastaa.
    • Lisenssi, gitissä usein muu kuin ccBY, eli useimmiten "muu", mutta muita liikaa. Jokaisella releasella oma lisenssi.
    • Miten suhteutuu tiedonkeruuseen? Ei ulkopuolista toimituskuntaa useimmiten, mutta tilaaja/rahoittaja.
    • Vaikea vetää raja/erottaa ohjelma/ohjelmisto/script/algoritmi. Huom. algoritmin voi rekisteröidä.
    • Mitkä kriteerit tarvitaan jotta mukaan tiedonkeruuseen?
  • Esimerkkejä punaisiin kohtiin?
  • i-elementit
  • Aikataulu, miten edetään?
    • Anna-Kaarina ja Minna muotoilevat Haapamäelle viestin. Ehdotus muutoksista/kysely etenemisestä Haapamälle heti kun ehditään, ja kommenteille seuraavaan tuha-julkaisun kokoukseen (11.5.)
    • Ohjauksen ala (nyt mukana pakollisena f&i kotan mallipohjassa)- voisiko poistaa?
    • Tulisiko avoin saatavuus myös i-luokalle ja näkyisikö kertoimena rahoitusmallissa? (koskisi vaan amk:ta)
  • Tieteenala hankalasti sovellettavissa

Kokous 16.3.2020

Aika: ma 16.3. klo 14-15

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/yJmteGZrXprZm4k


7.5.9 I Audiovisuaaliset julkaisut ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

I1 Audiovisuaaliset julkaisut

  • Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut, joiden julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Tekijä voi olla esimerkiksi toimittaja, käsikirjoittaja tai aineiston tuottanut henkilö. Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. elokuvan taju-sivusto.
  • Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)
  • Verkkojulkaisun yhteydessä julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen julkaisu

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio- tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (luokka F)
  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot.
  • Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Mainos- tai promootiomateriaalit
  • Ohje- ja opastusvideot, esimerkiksi kirjastotietokannan käyttö

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelmisto tai algoritmi
  • Tekijä voi olla esimerkiksi sovelluksen kehittäjä tai suunnittelija.
  • Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)
  • Valmiin ohjelmistopaketin jakaminen ilman omaa kontribuutiota

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

  • (lisätään esimerkkejä)

3.2.2.6 Audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Audiovisuaaliset julkaisut sisältävät muut kuin tekstimuotoiset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät julkaisut ja tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Nämä julkaisut ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja julkaisuja ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Julkaisua tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Julkaisun tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tilaajaksi.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka julkaisun tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä ainostaan opettajan panoksen mukaan.

Kokous 19.2.2020

Aika: ke 19.2. klo 9-11

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/ExazknGyk9oHDex (tallenne aloitettu klo 9:03)

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Työryhmän jäsenet:

Eeva-Maria Suojärvi, XAMK
Joona Koiranen, Metropolia
Riitta Ruuska, JAMK
Taina Sahlman, UEF (ESTE)
Riitta Kokko, OAMK
Johanna Viljanen, TurkuAMK

Sihteerinä Minna Ala-Mantila, CSC
Kokoonkutsujana Anna-Kaarina Linna, TY


Kokous 19.2.2020 keskustelumuistio

  • Työskentelyn taustaksi taidealan kokouksessa 17.1.2017 käsitelty keskustelu YouTube-videoiden hyväksymisestä 1. Taidejulkaisut-alatyöryhmän ACP-kokous 17.1.2017.
    • "Viimeisenä esimerkkinä ollut videoluento on lähempänä sitä mitä I1-kategorialla tarkoitetaan. Siinä amk:n tutkija/opettaja kertoo omasta tutkimusalueestaan ja video esittelee hänen asiantuntijatyön tuloksena syntynyttä synteesiä aihepiiristä. Erotuksena kirjaston videoihin, tämän esityksen taustalla on ollut systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi."
    • Nykyisen käsityksen mukaan em. videota ei hyväksyttäisi, sillä ei tietoa toimituskunnasta. Voidaan viedä esimerkkinä ei-hyväksyttäviin.
  • Linjauspyyntöä toimituskunnan riippumattomuudesta ei vielä lähetetty, koska toivottiin että sisältöä voitaisiin vielä yhdessä muokata.
  • Ehdotettu lisätys: "Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tilaajaksi."
    • Tarvitaanko myös muihin luokkiin? Ei voida siirtää, liittyy ainoastaan i-luokkaan.
  • Ehdotettu lisätys: "Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä pitää olla näkyvissä itse julkaisussa ja/tai julkaisualustalla."
    • Huom. tätä ei vaadita taiteellisiltakaan julkaisuilta; ja esim.monesti I2-luokan julkaisuilla ei tekijöitä mainita eli en kannata. Eikä oikein toimi tämän kohdan kanssa:
    • Videoiden kohdalla (I1) tarvitaan tieto tekijöistä
    • Ohjelmistoissa voi olla esim. readme -tyyppinen tiedosto, joissa tekijätiedot
    • Muutetaan: audiovisuaalisissa tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä...
  • Tekijätietojen näkymisen vaatimus
    • i1
  • Linkitysten ja upotusten huomiointi
    • esim. Kirjaan liittyviä av-aineistoja ei toistaiseksi raportoitu, joten miten tulisi käsitellä artikkelin yhteysessä
  • Streemaus
    • Streemaukseen liittyvä käsikirjoitustyö
    • Asiantuntijuus liittyy streemaukseen > F
  • Webinaarit
    • tarvitseeko näihin ottaa erikseen kantaa? Otetaan, mikäli muut ehdot täyttyvät.
  • Kuvaus > F3, mikäli opettaa kuvausta ja teoskynnys ylittyy
  • Lisätään i1 ja i2 esimerkkejä kuuluvista ja kuulumattomista
  • Seuraava kokous 13.3. jälkeen (16.-20.3.)

Kokous 22.1.2020

Aika: ke 22.1. klo 13

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/GTeQkJD7Rt4KkcH

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Työryhmän jäsenet:

Eeva-Maria Suojärvi, XAMK
Joona Koiranen, Metropolia
Riitta Ruuska, JAMK
Taina Sahlman, UEF (ESTE)
Riitta Kokko, Oulun yliopisto (ennen Oamk)
Johanna Viljanen, TurkuAMK

Sihteerinä Minna Ala-Mantila, CSC
Kokoonkutsujana Anna-Kaarina Linna, TY

Yhteenveto viime TUHA-kokouksessa käydystä keskustelusta:

  • I1 Audiovisuaalinen aineisto
    • Nykyinen kuvaus: Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.
    • Tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö.
    • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
    • Luokkaan sisältyvät mm.:
      • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
      • Monimediajulkaisut, esim. Elokuvan taju-sivusto.
    • Luokkaan eivät sisälly:
      • Televisio tai radiohaastattelut
      • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto ( luokka F)
      • Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
      • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot
      • Mainos- tai promootiomateriaalit
    • Keskustelua 28.11.2019:
      • Metropolia: viimeksi puhetta webinaareista. Nykyisessä määritelmässä ongelmana yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot TAI laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote on kirja. Ainakin Metropoliassa kuitenkin laajempia opetusmateriaaleja, joissa ei kirjaa päätuotteena. Tämä olisi saatava I1 luokan määritelmiin mukaan.
      • Luokkaan sisältyvät -kategoriaan ehdotettu laajennus "myös laajemmat julkisesti saatavilla olevat opetusmateriaalit, joissa ei erikseen ole muihin luokkiin kirjattua päätuotetta"
      • Julkisuus-kriteeri, riittääkö että julkisesti saatavilla esimerkiksi organisaation omilla sivuilla vai edellytetäänkö toimitettua alustaa? Huomioitava julkaisualustan pysyvyys.
      • Aineiston oltava julkisesti saatavilla ja arvioitavissa, julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse. Vaihtoehtoisesti alustan oltava organisaation ulkopuolisen tahon tilaama ja hyödyntämä.
      • Todetaan, että itse ulkopuoliselle alustalle lisätyt materiaalit eivät kuulu tiedonkeruuseen.
      • Avointen oppimateriaalien alusta, mutta ei selvyyttä millä kriteereillä oppimateriaaleja voidaan ladata (onko mahdollista toimituskuntaa vai onko palvelun käyttö itse päätettävissä). Täyttäisi pysyvyyden määritelmän ehdon.
      • Todettu että avointen aineistojen ja oppimateriaalien palkitsemisjärjestelmää kehitetään erillään julkaisuista, joten ei tulisi sotkea julkaisutiedonkeruuseen.
      • Ehdotettu tarkennukseksi "julkisesti saatavilla olevat opetusmateriaalit."
      • "Omaehtoisesti ladatut" sulkisi pois YouTube jne alustoilla julkaisutut.
        • JAMK: useat korkeakoulut vievät I1-luokkaan YouTube videoita. JAMK:issa viralliselle YouTube-kanavalle merkitty toimituskunta.
      • JAMK:issa tarjottu eAMK hankkeen Spotifyssä olevia podcasteja tiedonkeruuseen. eAMK:in toimittamia. Avoimia kaikille. https://www.eamk.fi/fi/projekti/uutiset/pedacast/
        • Metropoliassa on hyväksytty Spotifyssä julkaistuja niissä tapauksissa joissa merkitty kustantaja (ei omakustanteita)
  • I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset
    • Nykyinen kuvaus: Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.
    • Luokkaan sisältyvät mm.:
    • Luokkaan eivät sisälly:
      • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
      • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)
  • I-luokan määritelmiä tulisi laajentaa ja tarkentaa, suhteessa A ja E-luokan kriteereihin, toimituskunnan roolin selkeytys. Myös poissulkevat tarkennukset ovat mahdollisia. Mahdollisesti saman tyyppinen logiikka kuin F-luokassa (vaaditaan joko julkaisija tai tapahtuma johon tapahtuma kuuluu).


Kokous 22.1.2020 keskustelumuistio

  • Toimituskunnan rooli
    • Ehdotetaan käsitteen avaamista, I-luokan aineistoihin sopivaksi
    • Tekijöistä riippumaton taho
      • Riippumattoman määrittely hankkeen ulkopuoliseksi, ei tarvitse olla koko organisaation ulkopuolinen, mutta vähintään hankkeen/projektin tai tutkimusryhmän ulkopuolinen
      • Jos ei toimituskuntaa, mutta rahoittaja - voidaanko katsoa työn ulkopuoliseksi tilaajaksi.
      • "sähköisillä julkaisuilla oltava toimituskunta" tulkinnanvarainen. Selkeämpi, mikäli täydennetään toimituskunnan määritelmää (=hankkeen ulkopuolinen)
  • I-luokan sisältönä: podcastit, webinaarit (videot), multimedia-aineistot ("monimedia"), sovellukset ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita.
    • I1:n kuvaus audio-visuaalinen aineisto ei kattava kuvaus luokalle
    • Ehdotetaan I1 luokan kuvaukseksi muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut
    • Ehdotetaan I-luokan kattokuvaukseksi "muut julkaisut"
    • I2 tieto- ja viestintätekniset sovellukset ok.
  • Oppimateriaalin käsitteen tarkennus
    • Ei tehty yksittäistä kurssia varten, mutta voidaan käyttää oppimateriaalina
    • Kohdeyleisön puolesta yleensä yleistajuinen
    • Julkaisumuodon puolesta I-luokkaan
    • Avointen oppimateriaalien määrä kasvamassa, eikä rajattua kohdeyleisöä
    • Julkaisualustana aoe.fi ei tiedonkeruun kriteereiden mukainen, koska ei toimituskuntaa > aoe tulkitaan pysyvän tunnisteen ja osoitteen luomisen. 
    • Oppimateriaalin sisältö määrittää alustan yli
    • Kysytään OKM:ltä tarkennusta avointen oppimateriaalien kirjaamisesta osana julkaisutiedonkeruuta
      • Oppimateriaaleille julkaisualustan toimituskunta (toimituskunnan puuttuminen) ei määrittäväksi tekijäksi
      • Oppimateriaalin julkaisemisesta päättäminen ei riippuvainen alustasta
    • Ehdotetaan avoimia oppimateriaaleja jotka muussa kuin kirjallisessa muodossa kirjattavaksi luokkaan I (ja muutoin täyttävät luokan kriteerit)
    • TSV:n Oppimisen avoimuus -työryhmä https://avointiede.fi/fi/oppiminen/asiantuntijaryhma
  • Markkinointimateriaalit
    • F3 mikäli taiteellista ja teoskynnys ylittyy, ja toteutus osa asiantuntijuutta
  • Kokko, OAM:
    • Kelpaako eAMK:ssa olevat julkaisut esim. webinaaritallenteet tiedonkeruuseen https://www.eamk.fi/fi/etusivu/?
      • Vaikuttaisi että ei toimituskuntaa.
      • Yleisesti webinaareista, katstotaanko verkkoluennoiksi?
      • Koiranen: metropoliassa webinaareja, jotka tarkoitettu yleistajuistamaan hankkeen perustana olevaa tietoa. Tutkimuksen popularisointia, ei varsinaisesti videoituja luentoja. Perustuvat asiantuntijuuteen.
      • Viljanen: hyväksytty eAMK:n blogi ja podcast (toimituskunta, mukana Arenen edustaja), mutta webinaareja (ei toimituskuntaa)
      • Hankkeiden tuotokset yleisesti
        • Toimituskunnan rooli
          • Metropoliassa hyväksytty jos ulkopuolinen toimituskunta, TurkuAMK hyväksyt mikäli mikään toimikunta
        • Hankkeiden kesto yleensä rajattu
      • Erotetaan käsitteellisesti webinaari (luentotyyppinen tallennettu) ja hankkeen videomuodossa tallennettu tuotos
      • Myös hankkeen käsite melko epätarkka ja laaja...
      • Ehdotetaan toimituskuntaa rajaavaksi tekijäksi myös webinaareille, toimituskunnassa oltava mukana hankkeen ulkopuolinen (riippumaton) taho
        • Pyydetään "riippumattoman tahon" määrittelyä tarkemmin OKM:ltä.
          • esim. saman organisaation mutta eri hankkeen henkilöt vai onko oltava organisaation ulkopuolinen?
          • Kuinka esim. TKI-päällikkö, lasketaanko hankkeen ulkopuoliseksi?
      • Tuleeko hankkeen verkkosivusta virallinen julkaisukanava, jos ilmoitetaan toimituskunta, vai onko julkaisukanavan vaatimus painavampi?
        • Osassa tulkittu että toimituskunta ohittaa alustan vaatimuksen, toimituskunnassa ulkopuoliseksi katsottu saman organisaation mutta eri hankkeet henkilöt.
      • XAMK:issa tytäryhtiönä av-aineistojen kuvauksia jne. hoitava yhtiö Dark Media. Kenelle näissä tapauksissa tekijyys kuuluu? Esim. webinaari, jonka sisältö asiantuntijuutta mutta kuvaus ja streemaus Dark Medialta.
        • Metropoliassa hyväksytty webinaarin käsikirjoituksen mukaan.
        • Tekijäksi kuvaaja, jos opettaa kuvausta organisaatiossa > taidejulkaisu? I-luokka? Jos taidejulkaisu, teoskynnys ylitettävä.
        • Tekijöiksi voi merkitä useamman tekijän ilman seuraamusta, ellei taide.
        • Videon julkaisun vertaaminen julkaisun taittoon? (=ei julkaisua, ellei erillistä taiteellista panosta)
        • Dark Media katsonut joissain tapauksissa kokonaan omaksi tuotokseksi, jos osallistunut käsikirjoitukseen.
        • Video saatetaan julkaista verkkolehdessä, toteutus Dark Mediassa > määrittävänä lehti (E1) vai video (I) vai molemmat?
          • TurkuAMK myös tulkittu videokolumni E-luokkaan, mutta TUHA-ryhmässä todettu tapauksen kuuluvan I-luokkaan videomuodon perusteella.
          • Mikäli videokolumniin liittyy artikkeli, voi artikkelin viedä E-luokkaan.
          • Videokolumnissa määrittävänä
          • Nykyisten määrittelyjen mukaan voisi mennä E-luokkaan.
          • Mahdollisesti myös
    • Kelpaako SoundCloudissa olevat podcastit tiedonkeruuseen?
      • Organisaation/hankkeen virallisen kanavan takana yleensä toimituskunta
        • eAMK:n soundclound:n toimituskunta löytyy hankkeen sivuilta
      • Vapaasti kuunneltavissa, vertautuu YouTubeen
      • Ehdotetaan kuuluvaksi I1-luokkaan
      • Pyydetään käsikirjasta kohdan "jos ei sisältönsä puolesta kuulu muuhun luokkaan" poistamista
  • Viljanen, TurkuAMK:
      • Nettisivusto: http://www.innovationtool.fi/
        • Sivusto soveltuu yrityksille ja organisaatioille innovaatiotoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi
        • Sivuston tekijätiedot > IRM-Tool project > Innovationtool.fi Credits
        • Hankkeessa toteutettu sivusto – ulkopuolinen tilaaja puuttuu? Tai voidaanko strateginen kumppani laskea tilaajaksi?
      • Nettisivusto: https://portal.viedex.com/
        • Viedex Portal for Learning Swedish - Kaikille avoin verkkomateriaali liikeruotsin opiskeluun. Tuotettu Erasmus+ -hankkeessa vuosina 2016-2019.
        • Ulkopuolinen tilaaja puuttuu, sivustolta ei löydy tekijätietoja.
      • Rahoittaja tulkitaan työn tilaajaksi > ehdotetaan tarkennusta ohjeistukseen
      • Julkaisija tai kustantaja? Julkaisijana hanketta hallinnoiva organisaatio, yksi vai useampi?
        • Blogeille kustantajaksi hanke vai organisaatio? Vaihtelevia käytäntöjä, organisaatio mahdollisesti parempi.
    • Oppimispeli: Nordic BLiS – Viedex Learning Game. (BLiS - Business Language in Swedish)
      • Turku GameLabin kanssa yhteistyössä kehitetty tarinapohjainen liikeruotsin oppimispeli. Tuotettu Erasmus+ -hankkeessa vuosina 2016-2019.
      • Vapaasti ladattavissa GooglePlay Storesta  https://play.google.com/store/apps/details?id=com.TurkuGameLab.Viedex&gl=FI
      • Ulkopuolinen tilaaja puuttuu?
      • Ulkopuolinen tarkastaja? GooglePlay tarkastaa ikärajan jne.
      • Hankkeen raportoinnissa oletettavasti mukana oleva.
      • Pelit I-luokan vai taidejulkaisuja?
        • Ohjelmisto = I
        • Grafiikka, musiikki = F
      • Ei tekijätietoa, mutta ok.

Eteneminen jatkossa:

  • Linjausten muotoilun aloittaminen, lisää esimerkkejä mikäli tarpeen
  • Wikialustalla, varataan uusi kokous muotoiluun. Nopealla aikataululla, noin kahden viikon päähän, doodle ryhmäläisille

Linjausten muotoilu

Linjattava kohtaKommentit/keskusteluOKM:lle ehdotettava linjaus

Toimituskunnan ja sen riippumattomuuden määrittely.




I1 kuvaus

Nykyinen kuvaus:

Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.

Ehdotettava:

Audiovisuaaliset aineistot ja muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.

  • Mikä "muut kuin" jätetään, tarvitaan tarkennus.
  • Lisätään esimerkkejä luokkaan. sisältyvistä.
  • "...joita ei sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa", tarvitaanko? Voidaan jättää pois, määritelmän tarkennus parempi. Antaa vaikutelman että av-aineistoja voi kirjata myös muihin kohtiin.

Huom. kuvauksessa olisi hyvä näkyä, ettei koske taiteellisia julkaisuja eli minun mielestä entinen kuvaus on ihan hyvä (RK)


Lisätään tarkennus:

Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä pitää olla näkyvissä itse julkaisussa ja/tai julkaisualustalla


Ehdotettava:

(alempana)

I1 ja artikkeli

Jos artikkeli ja I1 -tyyppien julkaisut ovat toisiaan tukevina samassa yhteydessä, voidaanko molemmat ilmoittaa. Esim. verkkolehtikirjoitus ja siihen liittyvä eri tekijöiden toteuttama video.

  • Jos upotus, linkki muualta julkaistusta
  • Lehti kanava, jos siellä julkaistu ja toimitustyö lehdessä tehty.
  • Toimittava myös itsenäisenä, eli tekijän tiedot jne. näkyvillä.
  • Voi kirjata videon erikseen, mikäli toimii erillisenä.
  • Tarvitaanko ehdotusta linjauksesta? Kyllä, esimerkkeihin.

Esimerkkinä luokkaan I1 sisältyvistä (lisätty alemmas)

Jos kyseessä verkkolehden artikkeli, jonka yhteydessä on julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen aineisto tai muu kuin kirjallisessa muodossa oleva julkaisu, video voidaan kirjata luokkaan I1.

I2

Pelit suhteessa taidejulkaisuihin. Esim. pelin ohjelmointityö taiteenalana mahdollistaisi osatoteutukset samaan teokseen/peliin.

  • Aikaisemmin i2 + f-luokkaan (f3) taiteellinen osa.
  • Tarkennetaan esimerkkeihin.





NYKYINEN TEKSTI (lisännyt Johanna Viljanen)

3.2.2.6 Audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Audiovisuaalinen aineisto ja tieto- ja viestintätekninen ohjelma tarkoittavat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Aineistoa tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Aineiston tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa aineiston tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka aineiston tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan.


Jukka Haapamäen linjaus videojulkaisuista Taidejulkaisujen alatyöryhmän kokousmuistiossa 17.1.2017
1. Taidejulkaisut-alatyöryhmän ACP-kokous 17.1.2017

"Ryhmän I ohjeistus tiedonkeruun käsikirjassa alkaa seuraavasti ”Audiovisuaalinen aineisto ja tieto- ja viestintätekninen ohjelma tarkoittavat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja ja ohjelmia.” Tutkimus- ja kehitystyössä oleellista on, että siinä tavoitellaan jonkin uuden tiedon löytämistä tai lisäämistä. Videoissa sitten levitetään tätä korkeakoulussa tehdyn työn tuloksena syntynyttä uutta tietoa. 

Opastusvideoissa pikemminkin kerrotaan jotain jo tiedettyä, niissä tiedon tuottamiseen ei liity oleellista tutkimus- ja kehittämistoiminta, ei systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi. Se ei vielä riitä, että tämä tieto liittyy henkilön asiantuntijatehtäviin. Asiaa tosin ei todennäköisesti ole tuotu tarvittavalla selkeydelle esille ohjeistuksessa."

RR

EHDOTUS UUDEKSI TEKSTIKSI

3.2.2.6 Muiden julkaisujen määritelmä (julkaisutyyppi I)

Kannatan kuitenkin vanhaa otsikkoa, koska se kertoo, mistä on kysymys (Riittak)

Muut julkaisut sisältävät muut kuin tekstimuotoiset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät aineistot ja tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Muut julkaisut ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Aineistoa tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Aineiston tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tilaajaksi.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi.  Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa aineiston tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka aineiston tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan


NYKYINEN TEKSTI (lisännyt Johanna Viljanen)

I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

EHDOTUS UUDEKSI TEKSTIKSI

I Muut julkaisut vai: Muut kuin tekstimuotoiset julkaisut


NYKYINEN TEKSTI (lisännyt Johanna Viljanen)

I1 Audiovisuaalinen aineisto

  • Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.
  • Tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. Elokuvan taju-sivusto.

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto ( luokka F)
  • Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot
  • Mainos- tai promootiomateriaalit

EHDOTUS UUDEKSI TEKSTIKSI

I1 Audiovisuaaliset aineistot julkaisut
Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät julkaisut, joiden julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.

Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä pitää näkyvillä itse julkaisussa tai julkaisualustalla.

Tekijä voi olla esimerkiksi toimittaja, käsikirjoittaja tai aineiston tuottanut henkilö. Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, esimerkiksi videot, podcastit, webinaarit tai televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. Elokuvan taju-sivusto.
  • Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)
  • Jos kyseessä verkkolehden artikkeli, jonka yhteydessä on julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen aineisto tai muu kuin kirjallisessa muodossa oleva julkaisu, video voidaan kirjata luokkaan I1.

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto ( luokka F)
  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt opetusmateriaalit. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot
  • Mainos- tai promootiomateriaalit
  • Ohje- ja opastusvideot

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:


NYKYINEN TEKSTI (lisännyt Johanna Viljanen)

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esim: ”TeamUP” https://reseda.taik.fi/Taik/jsp/taik/Publication_Types.jsp?id=17111033

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)

EHDOTUS UUDEKSI TEKSTIKSI

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.

Tekijä voi olla esimerkiksi sovelluksen koodaaja, käsikirjoittaja tai tuottaja (mitä termejä ohjelmissa käytetään?). Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

Yhteenveto

Ehdotettava sisältö kokonaisuudessaan (muutokset ja lisäykset vihreällä): 

7.5.9 I Audiovisuaaliset julkaisut ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

I1 Audiovisuaaliset julkaisut

  • Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut (lisätään?), joiden julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Tekijä voi olla esimerkiksi toimittaja, käsikirjoittaja tai aineiston tuottanut henkilö. Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. elokuvan taju-sivusto.
  • Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)
    • Huom. 22.1. sovittu että "Ehdotetaan avoimia oppimateriaaleja jotka muussa kuin kirjallisessa muodossa kirjattavaksi luokkaan I", tarvitaanko tähän tarkennus ei-kirjallisesta muodosta?
  • Verkkolehden artikkelin yhteydessä julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen julkaisu tai muu kuin kirjallisessa muodossa oleva julkaisu (poistetaan?)
    • parempi näin: Verkkojulkaisun yhteydessä..., koska ainakin meillä näitä on D1- ja D6-luokissa (Riittak)

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio- tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (luokka F)
  • Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. (Vai: Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot).  Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Mainos- tai promootiomateriaalit
  • Ohje- ja opastusvideot

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

  • Julkaisu jonka tekijätiedot puuttuvat, esim. verkko-opetusmateriaali Viedex https://portal.viedex.com
  • Ohje- ja opetusvideot: (lisätään esimerkkejä)

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.
  • Tekijä voi olla esimerkiksi sovelluksen kehittäjä, UX-suunnittelija (käyttökokemussuunnittelu), UI-suunnittelija (käyttöliittymäsuunnittelija), tuoteomistaja... koodaaja, käsikirjoittaja tai tuottaja (mitä termejä ohjelmissa käytetään?).
  • Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

  • (lisätään esimerkkejä)

3.2.2.6 Muiden julkaisujen määritelmä (julkaisutyyppi I)

Muut julkaisut sisältävät muut kuin tekstimuotoiset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät aineistot ja tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Muut julkaisut ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja (julkaisuja?) ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Aineistoa (julkaisua?) tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Aineiston (julkaisun?) tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tilaajaksi.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. (Tämä lause nyt kahteen kertaan, halutaanko jättää alkuperäiselle paikalle eli kolmas ehto, vai tähän? Jos tähän, vaatinee hieman uudelleenmuotoilua)

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen  (julkaisujen?) ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa aineiston  (julkaisun?) tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka aineiston  (julkaisun?) tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä (ainostaan?) opettajan panoksen mukaan.

i-julkaisuiden metatietojen keruun nykytilanne

  • Mitä tietoja organisaatioissa kerätään tällä hetkellä?

TY:


TURUN AMK: Keräämme exceliin OKM:n pakollisten tietojen lisäksi vain omaa kirjanpitoa varten julkaisun nimen, tekijät, julkaisu/tallennuspäivämäärän, mahdollisen linkin julkaisuun + sisäistä tilastointia varten tekijän sektorin, alayksikön ja tutkimusryhmän.


JYVÄSKYLÄN AMK
Tekijöiltä pyydetään: julkaisutyyppi, julkaisun nimi, tekijät, vähintään yksi tieteenala, julkaisuaika (vähintään julkaisuvuosi, tähän saadaan usein päivämäärä), julkaisupaikka ja verkko-osoite. 
Lisäksi tiedonkeruun vastuuhenkilöt määrittävät julkaisun kansainvälisyyden ja ohjauksen alan. Myös tekijöiden alayksiköt kirjataan. 


OULUN AMMATTIKORKEAKOULU: Pakollisten lisäksi vain omaan käyttöön julkaisun nimi, tekijät ja mahdollinen linkki sekä alayksikkö.



  • No labels

8 Comments

  1. Kelpaako eAMK:ssa olevat julkaisut esim. webinaaritallenteet tiedonkeruuseen https://www.eamk.fi/fi/etusivu/     ?

    Kelpaako SoundCloudissa olevat podcastit tiedonkeruuseen?


  2. JAMKissa tarjotaan tosiaan eAMK-hankkeen podcasteja, joissa on tekijöitä useista ammattikorkeakouluista ja mm. Jyväskylän yliopistosta. Podcastien sarja on nimetty PedaCastiksi ja sen toimituskunta löytyy eAMKin verkkosivuilta: https://www.eamk.fi/fi/projekti/pedacast/
    Tässä linkki SoundCloudiin eAMKin podcastien etusivulle: https://soundcloud.com/eamk-hanke.


    Lisäksi meillä on tehty videoita. Tiedonkeruuseen tarjotaan esimerkiksi JAMKin Youtube-kanavalla julkaistu OsaavaPK-hankkeen video "OsaavaPK – Onnistutaan yhdessä!"  

    Youtube-kanavan toimituskunta löytyy tietoja-kohdasta: https://www.youtube.com/user/jamkvideo/about.

  3. Pari esimerkkiä, jotka mielestäni olisi I-luokkaan hyväksyttäviä:

    Näissä julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta ja julkaisut liittyvät tekijän asiantuntijatyöhön Turun AMK:ssa.

    Seuraavaa samalla julkaisukanavalla julkaistua podcastia ei hyväksyttäisi, koska toimituksellinen, viestintävastaavan tekemä, vrt. haastattelu:

  4. Seuraavat epäselviä tapauksia, voidaanko hyväksyä julkaisuiksi:

    • Nettisivusto: http://www.innovationtool.fi/
      • Sivusto soveltuu yrityksille ja organisaatioille innovaatiotoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi
      • Sivuston tekijätiedot > IRM-Tool project > Innovationtool.fi Credits
      • Hankkeessa toteutettu sivusto – ulkopuolinen tilaaja puuttuu? Tai voidaanko strateginen kumppani laskea tilaajaksi?
    • Nettisivusto: https://portal.viedex.com/
      • Viedex Portal for Learning Swedish - Kaikille avoin verkkomateriaali liikeruotsin opiskeluun. Tuotettu Erasmus+ -hankkeessa vuosina 2016-2019.
      • Ulkopuolinen tilaaja puuttuu, sivustolta ei löydy tekijätietoja.


  5. Pohdimme, että minkä julkaisutyypin alle oheinen julkaisu olisi luontevinta sijoittaa ja ketkä ovat tekijöitä?

    https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/picture-based-recognition-of-smokers-kuvallisuuteen-perustuva-tupakoijien-tunnistaminen/

  6. Lisätty päivitetty versio ehdotettavasta muotoilusta. Vihreällä muutokset ja lisäykset, punaisella vielä huomioitavat asiat, ja pinkillä tekemäni ehdotukset.

  7. Tutkimustietovarannon alla toimivan tutkijan tiedot-asiantuntijaryhmän edellisessä kokouksessa 4.3. https://wiki.eduuni.fi/x/npYgC käsitelty i-luokan määritelmän päivittämistä, ja todettu seuraavaa:


    "Avoimet oppimateriaalit eivät kuitenkaan käy varsinaisen julkaisutiedonkeruun I-luokkaan, sillä niillä ei yleensä ole toimituskuntaa."