- Created by Tarita Maraqa, last modified by Antti Mäki on Mar 24, 2020
KUVAUS
Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 korkeakouluilla on yhteinen kansallinen ja kansainvälisesti avoin digitaalinen toimintaympäristö. Tässä ympäristössä yksittäiset korkeakoulut toimivat yhteistyössä ja profiloituvat vahvuusalueilleen. Koulutuksen saavutettavuus paranee, kun se ei ole riippuvainen yksittäisten korkeakoulujen maantieteellisestä sijainnista.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli oppijan ja oman henkilökuntansa yhteisöinä ja identiteetin lähteinä jatkossakin.
Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän. Vision myötä suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä.
Vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja työnantajien tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia.
Oppimisen ekosysteemi tarjoaa alustan myös tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle hyödyttäen laajasti työelämää ja yhteiskuntaa. Oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa sekä uusimman tiedon työmarkkinoiden kehittymisestä. Näiden avulla hän voi suunnitella ja täydentää osaamistaan elämänsä kaikissa vaiheissa. Uusissa oppimisen ekosysteemeissä oppija saa tarpeidensa mukaisesti neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita. Tavoitteena on tukea yksilön edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
Korkeakoulut ja oppilaitokset siirtyvät hallinto- ja järjestelmäkeskeisestä ajattelusta oppimisen erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen niin yksilön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan kuin kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen kannalta.
Oppimisen ekosysteemiin kuuluvilla organisaatioilla on käytössään digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti. Palvelut ovat sekä kansainvälisiä, kansallisia että organisaatioiden omia.
Ekosysteemi mahdollistaa korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön ja profiloitumisen. Samalla se vapauttaa voimavaroja koulutukseen ja tutkimukseen sekä niitä tukevien työympäristöjen kehittämiseen.
Korkeakoulu 2030 on tiedolla johdettu avoin, joustava ja verkostomainen yhteisö.
Oppimisen kansalliset tietovarannot avataan yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Tästä tulee kansainvälistä kilpailukykyä koko Suomelle. Ainutkertaiseksi menestystekijäksi nousee kansallisesti jaettu ja jalostettu tieto oppijoista, osaamisista, oppimisesta ja oppisisällöistä.
Oppimisesta ja työmarkkinoista kertyvää tietoa käytetään koulutuksen kohdentamiseen ja hallinnoinnin kehittämiseen esimerkiksi työllisyyden ja kansallisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi.
KOMMENTIT
Värien koodaus:
- Pohdinta
- Kritiikki
- Suora korjaus
- Askel tiekartalla (backcasting)
- Lisäys
- Pitää luoda kansallisia yhtenäisiä/yhteensopivia identiteettiratkaisuja, rekistereitä, alustoja/palveluita, toimintamalleja/prosesseja, arkkitehtuureita, tietomalleja, ontologioita ja rajapintoja. Näiden yhteensopivuus känsainvälisesti pitää varmistaa. Pitää määritellä mitä tähän kokonaisuuteen kuuluu ja tehdä tämän kokonaisuuden rakentamisesta roadmap.
"Korkakoulut joutuvat vastaamaan muutokseen ja määrittämään oman asemansa sekä tarjoomansa kasvavassa vertikaalisessa opetustarjoomassa."
Tämä taisi olla minun sanomani viime työpajassa. Sanoin tosiaan "vertikaalinen", mutta se oli vahinko, tarkoitin "horisontaalinen". Eli tarjonta ja tarjoajat laajentuvat, mutta eivät useinkaan syvenny (tyyliin "syvin asiantuntemus perustuslakitulkinnasta löytyy yliopistosta", eikä mahdollinen lakimiesten "Hive Helsinki" -tyyppinen lisätarjonta tule sitä haastamaan).
Jäin miettimään digivision 2030 mainioita pääsisältöjä suhteessa viimeisenä kuvattuun vuoden 2030 toiminnalliseen tavoitetilaan, erityisesti ekosysteemiajattelun näkökulmasta. Tulkisenko oikein, että vaikka sisällöissä kuvataan laajasti eri toimijoiden ekosysteemistä suhdetta toisiinsa, tavoitetilassa näkökulma on aika lailla yksilön? Onko tietoinen valinta, että näkökulma toiminnallisessa tavoitetilassa on näin paljon kapeampi, vaikka molemmissa puhutaan vuodesta 2030? Onko mahdollista, että tavoiteitila saavutetaan myös ilman, että organisaatiot (korkeakoulut mukaan lukien) siirtyvän aidosti ekosysteemimäiseen vuorovaikutukseen, vaan toimivat edelleen pitkälti omissa siiloissaan ja nykyisillä toimintatavoillaan? Vain omadata ja yksilö liikkuvat?
Tässä korostuu avoin ja yhteentoimiva ekosysteemi. Identiteetin- ja pääsynhallinnan (IAM) käsitteen määritelmän mukaisesti avainasemassa ovat toimintaprosessit ja säännöt: mitkä ovat tiedot, joita ekosysteemissä on tarve käsitellä, kuka saa myöntää käyttöoikeuksia näihin tietoihin, kenellä on oikeus käyttää näitä tietoja ja mihin tarkoitukseen? Ekosysteemin identiteetinhallinta on perinteiseen yhden organisaation sisäiseen identiteetinhallintaan verrattuna vielä monimutkaisempaa, koska päätöksenteko yhteisistä tiedoista ja prosesseista on vaikeampaa.
- Nostanpa tähän korkeakoulujen digivisio 2030:n pääsisältöjä. Jos skenaarioita luokitellaan mahdollisiin, todennäköisiin ja haluttuihin, niin tämä on tuota viimeistä kategoriaa. Ydintä tässä on oppiva digimatka. Tavoitteen pitää olla kunnianhimoinen, mutta myös realistinen niin, että se voidaan esim. 70%:sti saavuttaa. Oppiva tarkoittaa sitä, että kokeilun ja oppimisen kautta tulevaisuuskuva myös kehittyy kaiken aikaa. Tässä kokonaisuudessa toki on aikaa kestävää ja ketterästi kehittyvää ja muuttuvaa.
KORKEAKOULUTUKSEN DIGIVISIO 2030:- Tavoitteenamme on, että vuonna 2030 korkeakouluilla on yhteinen kansallinen ja kansainvälisesti avoin digitaalinen toimintaympäristö. Tässä ympäristössä yksittäiset korkeakoulut toimivat yhteistyössä ja profiloituvat vahvuusalueilleen. Koulutuksen saavutettavuus paranee, kun se ei ole riippuvainen yksittäisten korkeakoulujen maantieteellisestä sijainnista.
- Korkeakouluilla on tärkeä rooli oppijan ja oman henkilökuntansa yhteisöinä ja identiteetin lähteinä jatkossakin.
- Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän.
- Vision myötä suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä.
- Vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, jonka tarjoama laatu, monipuolisuus, joustavuus, tehokkuus sekä sopivuus elämäntilanteeseen ja työnantajien tarpeeseen tuottaa yhä parempia oppimistuloksia.
- Oppimisen ekosysteemi tarjoaa alustan myös tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle hyödyttäen laajasti työelämää ja yhteiskuntaa.
Korkeakoulujen tieteellinen, taiteellinen ja koulutustoiminta turvaa vuonna 2030 aikuisväestön korkeatasoista osaamista, kansallista kilpailukykyä ja kansainvälistä vaikuttavuutta. - Oppija saa käyttöönsä oman oppimisdatansa ja -profiilinsa sekä uusimman tiedon työmarkkinoiden kehittymisestä. Näiden avulla hän voi suunnitella ja täydentää osaamistaan elämänsä kaikissa vaiheissa.
- Uusissa oppimisen ekosysteemeissä oppija saa tarpeidensa mukaisesti neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita. Tavoitteena on tukea yksilön edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.
- Korkeakoulut ja oppilaitokset siirtyvät hallinto- ja järjestelmäkeskeisestä ajattelusta oppimisen erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen niin yksilön, elinkeinoelämän, yhteiskunnan kuin kansallisen ja kansainvälisen vaikuttamisen kannalta.
- Oppimisen ekosysteemiin kuuluvilla organisaatioilla on käytössään digitaalisten palvelujen kokonaisuus, jonka avulla koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat käyttäjäystävällisesti ja tehokkaasti. Palvelut ovat sekä kansainvälisiä, kansallisia että organisaatioiden omia.
Ekosysteemi mahdollistaa korkeakoulujen tiiviimmän yhteistyön ja profiloitumisen. Samalla se vapauttaa voimavaroja koulutukseen ja tutkimukseen sekä niitä tukevien työympäristöjen kehittämiseen.
- Koulutustarjonnan suunnittelu, opiskeluprosessit ja opiskelijoiden ohjaaminen perustuu jatkuvaan osaamistarpeiden analyysiin, tehokkaiden toimintatapojen tunnistamiseen ja saadun tiedon nopeaan soveltamiseen.
- Korkeakoulujen tavoitteet ja toimintamallit kannustavat opettajia ja opiskelijoita verkostomaiseen yhteistyöhön, jatkuvaan työelämälähtöiseen ja tutkimusperustaiseen pedagogiseen kehittämiseen ja yhteisölliseen oppimateriaalin tuottamiseen.
- Korkeakoulu 2030 on tiedolla johdettu avoin, joustava ja verkostomainen yhteisö.
- Oppimisen kansalliset tietovarannot avataan yksilön ja yhteiskunnan käyttöön. Tästä tulee kansainvälistä kilpailukykyä koko Suomelle. Ainutkertaiseksi menestystekijäksi nousee kansallisesti jaettu ja jalostettu tieto oppijoista, osaamisista, oppimisesta ja oppisisällöistä.
- Oppimisesta ja työmarkkinoista kertyvää tietoa käytetään koulutuksen kohdentamiseen ja hallinnoinnin kehittämiseen esimerkiksi työllisyyden ja kansallisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuuden optimoimiseksi.
- Oppimisen ympäristöt laajenevat turvallisesti kansainvälisiksi, joissa suomalaiset oppijat saavat uusimman tiedon. Suomalaiset organisaatiot tarjoavat maailmanlaajuisesti parasta osaamistaan.
TOIMINNALLINEN TAVOITETILA 2030:
Oppija voi hyödyntää korkeakoulujen avointa e-opintotarjontaa oman osaamistarpeensa mukaan. Yhteiset tietoaltaat on käytössä. Tietomallit on sovittu ja tieto on yksityisen, julkisen ja ulkomaisen toimijan hyödynnettävissä.
Kansallinen ”minun tietoni” portaali on käytössä. Portaali on osaamisportfolion ympäristö. Henkilön kiinnostukset ja asiakassuhteet ovat hänen hallittavissaan keskitetysti. Henkilön tieto on elinikäisesti hänen käytettävissään, hyödynnettävissä ja luovutettavissa.
Yhteinen tunnistautumispalvelu on käytössä, jokaisella on yksi identiteetti.Oppijan ”Airbnb”, opetusmateriaalin ”Spotify” on olemassa. Tekoälypohjainen OPO ohjaa opiskelijaa, ”opiskelijan Tinder” luo osaamisverkostoja. Oppimisen massaräätälöinti toimii, oppimistyyli huomioidaan henkilökohtaisella tasolla. Opetusmateriaali on avointa.
- No labels