Aika: ma 11.5.2020 klo 13-15

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337 (kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/HZiwPPEKezWHCGe

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/JAapC

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.


Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 13

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksytty

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Linjaukset-sivua on päivitetty kahden viimeisen kokouksen keskustelujen perusteella.

Lisäys käsikirjan kohtaan 3.2.2.4 hyväksytty.

4. Käsiteltävät aiheet


I-luokan julkaisujen määritelmän päivittämisen tilannekatsaus (I-julkaisuita käsitellyn työryhmän puolesta alustavat Riitta Ruuska, Minna Ala-Mantila ja Anna-Kaarina Linna)

Työryhmän laatima ehdotus: I-julkaisut määritelmä

  • Riitta Ruuska alusti esittelyn työstä.
  • Pieni luokka, joista suurin luokassa i1. Yliopistoilla vähän i-luokan julkaisuja, mutta suhteessa enemmän luokassa i2.
  • Jatkossa puhuttaisiin i-julkaisuista, ei "aineistoista"
  • F-julkaisut eivät kuulu, eli audiovisuaalisen julkaisun taiteellinen puoli F-julkaisuna
  • aoe.fi alustana ei merkitsevä, vaan kirjaus alkuperäisen alustan mukaisesti ja tarvittavat tiedot näyttävä
    • Harjuniemi: Tarpeen auktorisoida kanavia, ei yksittäisiä lisäyksiä?
    • Valittu: Avointen oppimateriaalien kirjasto voi olla ainoa julkaisualusta oppimateriaalille, jolloin ei ole lähtöalustaa, johon verrata, tai josta hakea tietoa. Jos materiaali on tuotettu hankkeessa, jolla ns. ulkopuolinen tilaaja, voidaanko silloin kirjata, vaikka alustana on vain AOE? AOE:ssa eräänlainen vertaisarviointi on mahdollista jälkikäteen.
    • Nurminen: https://aoe.fi/#/lisatietoa mm. "Jokaiseen lisättävään oppimateriaaliin on myös täydennettävä kuvailutietoa, jotka helpottavat oppimateriaalien löytämistä ja arviointia. Kuvailutiedot kertovat mm. kuka oppimateriaalin on tehnyt ja miten se on suhteessa opetussuunnitelmiin" verrattuna tyypilliseen julkaisuarkistoon (joita okm yleensä ei ole hyväksynyt julkaisualustaksi) materiaalipankin nykyisissä metatiedoissa haasteellista on pysyvien tunnisteiden (esim. urn) puute.  Oppimateriaalien metatietomallissa Arkistoitu: Oppimateriaalien metatietomalli (LRMI_FI) v. 1.1 pysyvät tunnisteet on kuitenkin mainittu, joten ehkä nämä ovat tulossa
  • Nyqvist: Hankkeen rahoittaja toimii tilaajana -päätös on iso muutos. Esim. podcastit ja videot, jotka tuotettu ulkopuolisella hankerahalla menisivät automaattisesti tiedonkeruuseen. Ristiriidassa käsikirjan määritelmän tutkimusryhmän omalla kanavalla tai sivulla sähköisesti julkaistua tekstiä ei kirjata. Samoin hankesivu jossa tekstiä ja videoita, niin meneekö niin, että videot lasketaan mukaan mutta tekstit ei, vai lasketaanko koko verkkosivu "monimediajulkaisuna" jos se on tehty hankerahalla? 
    • Ehdotuksessa vielä tarkennettavaa. Nähty kuitenkin että i-julkaisut eri tyyppisiä kuin muut julkaisut, ja täten määritelmät mahdollisesti myös hieman erilaiset.
    • Todettu myös hankkeen käsitteen erilaiset tulkinnat

Elementtien kuvaus: i-julkaisut attribuutit

  • Ryhmä käsitellyt elementtejä vasta yhden kokouksen verran
  • Alustavaa suunnitelmaa esitelty OKM:lle,
  • Onko avoimuuden määritelmä oleellinen i-julkaisuille?
    • Kannatetaan, koska avoimuus muissakin julkaisuissa korostettava asia
  • Algoritmin rooli vaatii tarkentamista, miten eroaa ohjelmistosta

Verkkosivuilla julkaistun materiaalin käsittely julkaisutiedonkeruussa (Joona Koiranen alustaa)

Meillä Metropoliassa hankkeet tekevät lisääntyvässä määrin loppujulkaisuinaan verkkosivuja. Nämä verkkosivut julkaistaan osana Metropolian julkaisusarjoja ja niillä on ISBN. Metropolia on sitoutunut ylläpitämään sivuja hankkeen päätyttyä. 


Millä tavalla verkkosivuistoilla julkaistua materiaalia tulisi käsitellä julkaisutiedonkeruussa kun sivusto koostuu erilaisista osioista? Yhtenä kokonaisuutena (esim. D5) vai toimitettuna kokoelmana (esim. D6 + D2)? Katsotaanko tällainen verkkosivusto julkaisuksi (kuten vaikkapa oppikirja) vai julkaisualustaksi (kuten blogialusta), jossa voi olla erilaisia asioita jotka katsotaan/ollaan katsomatta julkaisuiksi?
Esim. https://www.tamaelama.fi/ → sivustolla on sekä asiantuntija-artikkeleita, työpajamalleja sekä harjoitteita ja sillä on toimittaja. Asiantuntija-artikkelit on helppo ajatella erillisinä D2-tyypin julkaisuina (vai E1?), mutta entä työpajamallit ja harjoitukset? 


  • Hankkeiden loppujulkaisut aiemmin kirjoja.
  • Tarvittavat tiedot löytyvät ja julkaisemista päättää ulkopuolinen taho.
  • TurkuAMKissa ilmoitettu yhtenä julkaisuna.
  • Mahdollisesti i1-luokkaan ja artikkelit erikseen? Vertautuen raportin osa-artikkeleihin, kirjattaisiin vain yhtenä kokonaisuutena. Tyyppinä D5.
  • Todettu kuuluvan parhaiten luokkaan D5, tekijätietojen avaaminen.


Artikkeli- ja/tai miniraporttityyppisiä julkaisujen käsittely julkaisutiedonkeruussa (Marja-Leena Harjuniemi alustaa)

Julkaisuilla ei ole mitään varsinaisia tunnisteita; ei ISSN, ei sivuilta selkeästi ilmenevää toimistuskuntaa. Esim. Akava Works -julkaisut; https://akavaworks.fi/julkaisut/ ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen Policy Brief -sarja; http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/policy-brief/. Akava Works -julkaisuissa saman nimekkeen (ja sarjanumeroinnin) alla on sekä selviä raportteja (niillä ISBN:t, jne.) että lyhyempiä artikkelityyppisä julkaisuja vailla sen tarkempia indikaattoreita - paitsi sarja- ja numerotieto. Ks. esim. https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/04/tyoolot-bockerman-ilmakunnas-artikkeli-5-2020.pdf

Voiko niputtaa samaan D4-sarjaan vaan, sekä varsinaiset raportit että nämä artikkelit? Sama sarja ja numerointi. Huom. ei kuitenkaan "ilmenevää" toimituskuntaa tai ISSN-numeroa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen Policy Brief vielä vähemmin tiedoin. Eli sääntöjen puitteissa (=ei ilmenevää toimituskuntaa; ei ISSN) jäisi selvästi pois. Otan kuitenkin varan vuoksi esille, jos sattuu, että liikkuvat muuallakin. Ja voin vielä ottaa yhteyttä PTT:hen ja kysyä toimituskunnasta. Akava Worksista jo kysyin, mutta ainakaan vielä eivät vastanneet. Menisikö tuo PTT tyyppiin E1, joka sisällöllisesti väärä, mutta vaatimuksia juuri ei? (Tarkkaan ottaen muuten vähemmän kuin verkkoaineistoilla ja blogeilla - joskin verkkoaineistohan tuokin on eli siinä mielessä ei ehkä sinnekään.) 

  • Todettu että voitaisiin mahdollisesti hyväksyä luokkaan D2 tai D4, mutta julkaisun pysyvyys ei selkää ja suurta vaihtelevuutta pituudessa.  Toistaiseksi em. ei kirjata mukaan tiedonkeruuseen.

Työelämäprofessorin julkaisutietojen kirjaaminen (Kimmo Niukko alustaa)

Otetaanko työelämäprofessorien julkaisut mukaan tiedonkeruuseen. Esim. Wikipedian mukaan eivät tekisi tutkimusta vaan pelkästään opetusta?

"Työelämäprofessori (engl. professor of practice), joka esiintyy joskus muodossa vierailijaprofessori, on määräaikainen opetustehtävä suomalaisissa yliopistoissa. Sen täyttämisessä ei käytetä vertaisarviointia, eikä se ole yliopistolain mukainen virka." https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4professori


  • Louhelainen/OY: Työelämäprofessoreilla voi olla hyvin erilaisia rooleja. Oulussa esim. yksi näistä on nimen omaan tukemassa tutkimuksen viemistä liiketoiminnaksi ja on siis näin nimen omaan mukana tutkimuksessa ei niinkään opetuksessa, joten mielestäni ilman muuta heidän julkaisunsa kuuluvat tiedonkeruun piiriin silloin, kun niissä on affiliaationa yliopisto.
  • Todettu että kirjataan, mikäli affiliaatio ilmoitettu.


Kootut rinnakkaistallennusluvat (Anna Salmi alustaa)

Turun yliopiston kirjaston julkaisutiedonhallinnan tiimissä on koottu vuodesta 2017 yhteen exceliin rinnakkaistallennuspolitiikkatietoja sellaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisukanavien ja kustantajien osalta, joiden green OA politiikka ei löydy embargon tarkkuudella Sherpa/Romeosta tai sinne taikka Jufoon linkitetyiltä kustantajan verkkosivuilta. Pohjadatana excelissä toimivat Jyväskylän yliopiston kirjaston vuosina 2015-2016 vastaavalla tavalla toimituksista ja kustantajilta kysymät tiedot, jotka aikanaan vuonna 2017 jaettiin Jyväskylän ja Turun kirjastojen tiimien kesken.

Vuosien varrella exceliin on kertynyt niin tieteellisten kuin ammatillisten ja yleistajuisten julkaisukanavien rinnakkaistallennuslupatietoja.

Olisiko verkostolla kiinnostusta siirtyä päivittämään tietoja kollektiivisesti jollain jaetulla alustalla, mikäli tällainen usean käyttäjän muokkaukset mahdollistava jakelukanava olisi olemassa?

  • Tiedon jakamista ja yhteistä päivittämistä kannatetaan.
  • Alustan oltava saavutettava, yksi vaihtoehto Google Docs tai Wikipedia. Parasta olisi saada julkaisufoorumiin. SherpaRomeoon tiedon lisääminen hankalaa ja siirtyy viiveellä.
  • TY lisää exceliin jufo-id niiltä osin kuin mahdollista ja jakaa sen jälkeen muille linkin.


Avoimet oppimateriaalit (Marja-Leena Harjuniemi alustaa)

Avointen oppimateriaalien kirjasto https://aoe.fi/#/materiaali/384

Näitä alkaa nyt varmaan tulla, että mikä linja otetaan. Varsinaisia tunnisteitahan sivustolla ei ole eikä varsinaista toimituskuntaakaan. Aineistojen lisääminen vaatii tunnistatumista, mutta on muuten vapaata. Tekijät voivat toisin sanoen lisätä aineistoa sivulle itse.

Eli faktisesti sivusto ei OKM-ohjeiden ehtoja täytä. (Olisivat ottaneet tuolle ISSN-numeron.) Mutta näissä olisi kyllä tärkeä, että erilaiset  ohjausmekanismit olisivat samansuuntaisia, toisiaan tukevia ja toimintaan kannustavia. Mutta onko tullut muilla vastaan?

Sivuston kuvaus https://aoe.fi/#/lisatietoa

"Avointen oppimateriaalien kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen palvelu, joka kokoaa avoimia oppimateriaaleja yhteen kaikkien koulutusasteiden yhteiseen näkymään. Palvelussa voi jakaa ja käyttää avoimia oppimateriaaleja. Palvelua kehitetään jatkuvasti, lisätietoa kehityskohteista tällä sivulla.

Avointen oppimateriaalien palvelu pyrkii edistämään avointen oppimateriaalien käyttöä mahdollistaen eri hankkeissa tuotetuille ja yksittäisten ihmisten tuottamille materiaaleille pitkäikäisyyttä sekä näkyvyyttä. Tallentamalla oppimateriaalin palveluun ei tarvitse huolehtia siitä kuka vastaa että oppimateriaalia voi käyttää vielä pitkään hankkeen päättyymisen jälkeenkin niin omassa oppilaitoksessa kuin myös muissa oppilaitoksissa ja niiden ulkopuolella. Kirjaston tarkoituksena on tehdä avoimen oppimateriaalin löytäminen mahdollisimman helpoksi niin opettajille, oppijoille kuin tavan kansalaisille."

  • Vallittu: Kesäkuuksi taisi olla jälleen suunniteltu väliaikatarkistus, mitä ominaisuuksia AOE:hen tarvitaan, ja alustaa päivitetään sen mukaan, eli metatietopuoli tosiaan päivittyy vielä. Pitäisikö meidän ryhmän tehdä CSC:n kanssa tässä kohtaa jotenkin kevyesti yhteistyötä? Jos vaikkapa tätä hyvää I-julkaisutyyppipohjaa näytettäisiin heille keskustelun avaajaksi. Saataisiinko esim. metatietokenttiä samansuuntaisiksi, kun AOE:n rajapinnat taitavat sallia tiedonsiirtoa ihan hyvin?
  • Huomioitava myös tutkijoiden palkitseminen avoimuuden edistämisestä ja AOE:n alustan käyttö.
  • Arkistoitu: Oppimateriaalien metatietomalli (LRMI_FI) v. 1.1 - Kerätäänkö julkaisuista sellaisia metatietoja jonka perusteella voitaisiin hyväksyä tiedonkeruuseen mukaan?
  • Olisiko alustalle mahdollista lisätä ISSN-numero? Helpottaisi kirjaamista, jos päätettäisiin hyväksyä itse lisätyt.
  • Jatketaan keskustelua seuraavassa kokouksessa.

5. Muut mahdolliset asiat

Tiedoksi:

  • Vipunen-palvelun käytöstä ja tietolähteistä järjestetään vuoden aikana webinaareja. Ensimmäisen webinaarin teema on korkeakoulutuksen tilastot. Webinaariin ei ole ennakkoilmoittautumista. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse jukka.haapamaki@minedu.fi.
    • Webinaari järjestetään 15.5.2020 klo: 9:00–10:00. Voit osallistua webinaariin Zoom-linkin kautta.
  • webinaari AOE:n kuvailutiedoista 14.5. klo 13-14 : Kuvailutyöpajoissa esille nousseita kysymyksiä

6. Seuraava kokous

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Ryhmän jäsenille lähetään Doodle sopivasta kokousajankohdasta.


7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.02


  • No labels

8 Comments

  1. Meillä Metropoliassa hankkeet tekevät lisääntyvässä määrin loppujulkaisuinaan verkkosivuja. Nämä verkkosivut julkaistaan osana Metropolian julkaisusarjoja ja niillä on ISBN. Metropolia on sitoutunut ylläpitämään sivuja hankkeen päätyttyä. 
    Millä tavalla verkkosivuistoilla julkaistua materiaalia tulisi käsitellä julkaisutiedonkeruussa kun sivusto koostuu erilaisista osioista? Yhtenä kokonaisuutena (esim. D5) vai toimitettuna kokoelmana (esim. D6 + D2)? Katsotaanko tällainen verkkosivusto julkaisuksi (kuten vaikkapa oppikirja) vai julkaisualustaksi (kuten blogialusta), jossa voi olla erilaisia asioita jotka katsotaan/ollaan katsomatta julkaisuiksi?
    Esim. https://www.tamaelama.fi/ → sivustolla on sekä asiantuntija-artikkeleita, työpajamalleja sekä harjoitteita ja sillä on toimittaja. Asiantuntija-artikkelit on helppo ajatella erillisinä D2-tyypin julkaisuina (vai E1?), mutta entä työpajamallit ja harjoitukset? 

  2. Nyt on alkanut liikkua näitä sinänsä virallisten lähteiden artikkeli- ja/tai miniraporttityyppisiä julkaisuja, joilla kuitenkaan ei ole mitään varsinaisia tunnisteita; ei ISSN, ei sivuilta selkeästi ilmenevää toimistuskuntaa. Kuitenkin 

    Ks. esim. Akava Works -julkaisut; https://akavaworks.fi/julkaisut/

    ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen Policy Brief -sarja; http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/policy-brief/

    Akava Works -julkaisuissa saman nimekkeen (ja sarjanumeroinnin) alla on sekä selviä raportteja (niillä ISBN:t, jne.) että lyhyempiä artikkelityyppisä julkaisuja vailla sen tarkempia indikaattoreita - paitsi sarja- ja numerotieto. Ks. esim. 
    https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/04/tyoolot-bockerman-ilmakunnas-artikkeli-5-2020.pdf

    Voiko niputtaa samaan D4-sarjaan vaan, sekä varsinaiset raportit että nämä artikkelit? Sama sarja ja numerointi. Huom. ei kuitenkaan "ilmenevää" toimituskuntaa tai ISSN-numeroa.

    Palkansaajien tutkimuslaitoksen Policy Brief vielä vähemmin tiedoin. Eli sääntöjen puitteissa (=ei ilmenevää toimituskuntaa; ei ISSN) jäisi selvästi pois. Otan kuitenkin varan vuoksi esille, jos sattuu, että liikkuvat muuallakin.

    Ja voin vielä ottaa yhteyttä PTT:hen ja kysyä toimituskunnasta. Akava Worksista jo kysyin, mutta ainakaan vielä eivät vastanneet.

    1. Vai menisikö tuo PTT tyyppiin E1, joka sisällöllisesti väärä, mutta vaatimuksia juuri ei? (Tarkkaan ottaen muuten vähemmän kuin verkkoaineistoilla ja blogeilla - joskin verkkoaineistohan tuokin on eli siinä mielessä ei ehkä sinnekään.) 


  3. Hei, Nyt tuli ensimmäinen ilmoitus näistä Avoimista oppimateriaaleista. Ehtiikö/mahtuuko vielä kokoukseen? Ks. 

    Avointen oppimateriaalien kirjastohttps://aoe.fi/#/materiaali/384

    Näitä alkaa nyt varmaan tulla, että mikä linja otetaan. Varsinaisia tunnisteitahan sivustolla ei ole eikä varsinaista toimituskuntaakaan. Aineistojen lisääminen vaatii tunnistatumista, mutta on muuten vapaata. Tekijät voivat toisin sanoen lisätä aineistoa sivulle itse.

    Eli faktisesti sivusto ei OKM-ohjeiden ehtoja täytä. (Olisivat ottaneet tuolle ISSN-numeron.) Mutta näissä olisi kyllä tärkeä, että erilaiset  ohjausmekanismit olisivat samansuuntaisia, toisiaan tukevia ja toimintaan kannustavia. Mutta onko tullut muilla vastaan?

    Sivuston kuvaus:
    https://aoe.fi/#/lisatietoa

    "Avointen oppimateriaalien kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen palvelu, joka kokoaa avoimia oppimateriaaleja yhteen kaikkien koulutusasteiden yhteiseen näkymään. Palvelussa voi jakaa ja käyttää avoimia oppimateriaaleja. Palvelua kehitetään jatkuvasti, lisätietoa kehityskohteista tällä sivulla.

    Avointen oppimateriaalien palvelu pyrkii edistämään avointen oppimateriaalien käyttöä mahdollistaen eri hankkeissa tuotetuille ja yksittäisten ihmisten tuottamille materiaaleille pitkäikäisyyttä sekä näkyvyyttä. Tallentamalla oppimateriaalin palveluun ei tarvitse huolehtia siitä kuka vastaa että oppimateriaalia voi käyttää vielä pitkään hankkeen päättyymisen jälkeenkin niin omassa oppilaitoksessa kuin myös muissa oppilaitoksissa ja niiden ulkopuolella. Kirjaston tarkoituksena on tehdä avoimen oppimateriaalin löytäminen mahdollisimman helpoksi niin opettajille, oppijoille kuin tavan kansalaisille."

  4. Joudun poistumaan osaksi aikaa kokousta toiseen tilaisuuteen, joten varmuuden vuoksi lyhytkommentti työelämäprofessorien julkaisuihin: 

    Työelämäprofessoreilla voi olla hyvin erilaisia rooleja. Oulussa esim. yksi näistä on nimen omaan tukemassa tutkimuksen viemistä liiketoiminnaksi ja on siis näin nimen omaan mukana tutkimuksessa ei niinkään opetuksessa, joten mielestäni ilman muuta heidän julkaisunsa kuuluvat tiedonkeruun piiriin silloin, kun niissä on affiliaationa yliopisto.  

  5. Pohjustus asialistan Kootut rinnakkaistallennusluvat -kohtaan:

    Meillä Turun yliopiston kirjaston julkaisutiedonhallinnan tiimissä on koottu vuodesta 2017 yhteen exceliin rinnakkaistallennuspolitiikkatietoja sellaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisukanavien ja kustantajien osalta, joiden green OA politiikka ei löydy embargon tarkkuudella Sherpa/Romeosta tai sinne taikka Jufoon linkitetyiltä kustantajan verkkosivuilta. Pohjadatana excelissä toimivat Jyväskylän yliopiston kirjaston vuosina 2015-2016 vastaavalla tavalla toimituksista ja kustantajilta kysymät tiedot, jotka aikanaan vuonna 2017 jaettiin Jyväskylän ja Turun kirjastojen tiimien kesken.

    Vuosien varrella exceliin on kertynyt niin tieteellisten kuin ammatillisten ja yleistajuisten julkaisukanavien rinnakkaistallennuslupatietoja.

    Olisiko verkostolla kiinnostusta siirtyä päivittämään tietoja kollektiivisesti jollain jaetulla alustalla, mikäli tällainen usean käyttäjän muokkaukset mahdollistava jakelukanava olisi olemassa?

    1. Hei! Jaoin ehdotuksesi HY:n OA-tiimille ja asiantuntijamme Kimmo Koskinen kommentoi näin: 

      "Tuohan on hyvä idea, ja Google-taulukko olisi alkuun riittävä. Ei tarvitsisi joka yliopiston kerätä omaan intranettiinsä näitä tietoja. Taulukko olisi parasta rajata niihin lehtiin ja kirjakustantajiin, joiden tiedot puuttuvat Sherpasta tai ovat vanhentuneita. Sen sijaan Sherpan tietojen päivittäminen tätä kautta on huono idea, jota on jo testattu HULibin ja Jyväskylän toimesta. Sherpa aina varmistaa kaikki muutokset suoraan kustantajilta, ja tähän voi mennä todella pitkä aika, parikin vuotta."

  6. Kiitos Maija, hienoa kuulla! Me täällä Turussa selvitämme edelleen, ja palaamme tähän toivottavasti jo seuraavaan kokoukseen mennessä.