LUONNOS

2022 päivitys:

Pinkillä muutosehdotukset, punaisella päätöstä odottavat


2022 päivitetty määritelmä: Käsikirja / Luokitukset / Julkaisutyyppi i 2020 päivitetty määritelmä: Käsikirja / Luokitukset / Julkaisutyyppi i Aiempi (2019) määritelmä:

7.5.9 I Audiovisuaaliset julkaisut ja tieto- ja viestintätekniset sovellukset

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

7.5.9 I Audiovisuaaliset julkaisut ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

7.5.9 I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat

Luokan I julkaisuista ei ilmoiteta metatietoja vaan ainoastaan lukumäärätietoja.

I1 Audiovisuaaliset julkaisut


  • Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut, joiden julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Tekijä voi olla esimerkiksi toimittaja, käsikirjoittaja tai aineiston tuottanut henkilö. Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
  • Itsenäinen tuotos joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantijatyöhön korkeakoulussa

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat
  • Monimediajulkaisut, esim. elokuvan taju-sivusto.
  • Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)
  • Verkkojulkaisun yhteydessä julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen julkaisu

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio- tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (luokka F)
  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot.
  • Yksittäiset opetusmateriaalit jotka ovat osa laajempaa kokonaisuutta, esim. luentosarjan osa
  • Luento- ja webinaaritallenteet
  • Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Mainos- tai promootiomateriaalit
  • Ohje- ja opastusvideot, esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje
  • Verkkosivut, esimerkiksi hankkeiden verkkosivut.
  • Opetustyöhön liittyvät tehtävät, esimerkiksi harjoitustyönä tehtyjen verkkosivujen ohjaus

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

I1 Audiovisuaaliset julkaisut

  • Ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät muut kuin kirjallisessa muodossa olevat julkaisut, joiden julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Tekijä voi olla esimerkiksi toimittaja, käsikirjoittaja tai aineiston tuottanut henkilö. Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. elokuvan taju-sivusto.
  • Verkkoalustalla julkaistut oppimateriaalit, jotka on tarkoitettu laajempaan käyttöön kuin yksittäiselle opintojaksolle ja mikäli oppimateriaalin päätuote ei ole kirja (D5)
  • Verkkojulkaisun yhteydessä julkaistu itsenäinen audiovisuaalinen julkaisu

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio- tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto (luokka F)
  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt audiovisuaaliset opetusmateriaalit tai verkkoaineistot.
  • Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot, joiden julkaisemisesta ei ole päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja.
  • Mainos- tai promootiomateriaalit
  • Ohje- ja opastusvideot, esimerkiksi kirjastotietokannan hakuohje

Esimerkkejä julkaisuista, jotka eivät sisälly luokkaan:

I1 Audiovisuaalinen aineisto

  • Sellaiset julkaistut audiovisuaaliset aineistot, joita ei julkaisun sisällön perusteella tilastoida muissa kohdissa.
  • Tekijä yleensä toimittaja tai aineiston tuottanut henkilö.
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset, televisio- ja radio-ohjelmat.
  • Monimediajulkaisut, esim. Elokuvan taju-sivusto.

Luokkaan eivät sisälly:

  • Televisio tai radiohaastattelut
  • Taiteellinen audiovisuaalinen aineisto ( luokka F)
  • Audiovisuaaliset opetusmateriaalit, esim. pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehdyt verkkoaineistot tai vastaavat. Laajemmat opetusmateriaalit, joissa päätuote kirja luokkaan D5.
  • Henkilön omaehtoisesti internetiin lataamat aineistot
  • Mainos- tai promootiomateriaalit

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistun tieto- ja viestintäteknisen sovellusohjelman lähdekoodi tai algoritmi
  • Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.
  • Itsenäinen tuotos joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantijatyöhön korkeakoulussa
  • Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa.
  • Sovellusohjelman lähdekoodiin tai algoritmiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella, esim. DOI

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)
  • Valmiin ohjelmistopaketin jakaminen ilman omaa kontribuutiota
  • Ohjelman lähdekoodit tai algoritmit joille ei löydy pysyvää tunnistetta (esim. DOI)
  • Verkkosivut, esimerkiksi hankkeiden verkkosivut. Verkkosivuja varten tehdyn sovelluksen lähdekoodin voi kirjata, jos täyttää kriteerit.
  • Opetustyöhön liittyvät tehtävät, esimerkiksi harjoitustyönä tehtyjen verkkosivujen ohjaus

Esimerkkejä sovelluksista, jotka eivät kuulu luokkaan:

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelmisto tai algoritmi
  • Tekijä voi olla esimerkiksi sovelluksen kehittäjä tai suunnittelija.
  • Sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi luokkaan F3.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esimerkkejä luokkaan sisältyvistä julkaisuista:

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)
  • Valmiin ohjelmistopaketin jakaminen ilman omaa kontribuutiota

I2 Tieto- ja viestintätekniset sovellukset

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu tieto- ja viestintätekninen ohjelma tai ohjelmisto.

Luokkaan sisältyvät mm.:

  • Tieto- ja viestintätekniset ohjelmat ja ohjelmistot

Esim: ”TeamUP” https://reseda.taik.fi/Taik/jsp/taik/Publication_Types.jsp?id=17111033

Luokkaan eivät sisälly:

  • Taiteellinen tieto- ja viestintätekninen aineisto (mahdollisesti luokka F)
  • Multimediajulkaisut (mahdollisesti luokka I1)
Päivitetty määritelmä: Käsikirja / VIRTA-julkaisutietopalvelu / Käsitteet ja määrittelytPäivitetty määritelmä: Käsikirja / VIRTA-julkaisutietopalvelu / Käsitteet ja määrittelytAiempi (2019) määritelmä:

3.2.2.6 Audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Luokkaan kuuluvat muut kuin kirjalliset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät julkaisut sekä tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Nämä ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja julkaisuja ja sovelluksia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun tai sovelluksen toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Julkaisua tai sovellusta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Julkaisun tai sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai sovelluksen täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi.

Julkaisu tai sovellus kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko niiden syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun tai sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Sovellusversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli sovellus ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun tai sovelluksen tekemisen aikana ja julkaisun toteuttaminen kuuluu tekijän korkeakoulussa tekemään asiantuntijatyöhön. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun tai sovelluksen valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja tai sovelluksia (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka julkaisun tai sovelluksen teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu tai sovellus merkitä ainostaan opettajan panoksen mukaan.

3.2.2.6 Audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Luokkaan kuuluvat muut kuin kirjalliset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät julkaisut sekä tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Nämä ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja julkaisuja ja sovelluksia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun tai sovelluksen toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Julkaisua tai sovellusta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Julkaisun tai sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai sovelluksen täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi.

Julkaisu tai sovellus kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko niiden syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun tai sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Sovellusversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli sovellus ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellus osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun tai sovelluksen tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun tai sovelluksen valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja tai sovelluksia (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka julkaisun tai sovelluksen teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu tai sovellus merkitä ainostaan opettajan panoksen mukaan.

3.2.2.6 Audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Audiovisuaalinen aineisto ja tieto- ja viestintätekninen ohjelma tarkoittavat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja aineistoja ja ohjelmia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Aineistoa tai ohjelmaa ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Aineiston tai ohjelman, tai siihen perustuvan sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai ohjelman täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä.

Julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Ohjelmistoversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli ohjelmisto ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa aineiston tai ohjelman tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka aineiston tai ohjelmiston teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan




  • No labels