TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 8.6.2020 klo 13-15

Aika: ma 8.6.2020 klo 13-15

Paikka: Zoom-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/sGNkQXAL8fpS5d7

Kokousmerkintä: https://wiki.eduuni.fi/x/ihcPCQ

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Asialista:

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 13.00

2. Asialistan hyväksyminen

Asialista hyväksyttiin.

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

Edellisessä kokouksessa ei tehty uusia linjauksia.

4. Käsiteltävät aiheet

Avoimet oppimateriaalit (jatkoa edellisestä kokouksesta)

Anna Lindfors CSC:ltä on luvannut tulla alustamaan AOE-alustasta elokuun kokoukseen. Olisiko asioita, joihin erityisesti toivottaisiin lisätietoa?

• Oppimateriaalien pysyvyys: ovatko pysyviä vai voivatko poistua?
  • Pysyvyys ei julkaisutiedonkeruussa kriteeri.
• Tieto tiedonkeruuseen kuulumisesta: voiko alustalle lisätä tiedon kuuluuko alustalla oleva oppimateriaali tiedonkeruuseen (eli viedään päätetty linjaus tiedoksi myös AOE-alustalle)

Tiedoksi, AOE harkitsee URN:ien hankkimista

Toimituskunnan riippumattomuus (jatkoa keväällä keskustellusta aiheesta)

Keväällä laadittu linjausehdotus: Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta?

Koska linjausehdotusta ei keväällä ehditty lähettää, on tätä nyt mahdollista tarkentaa/täydentää.

Keskustelua:

Milloin voidaan tulkita toimituskunnan olevan riippumaton? Riittääkö, että...

1. ...toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta, mutta samasta organisaatiosta?

2. ...organisaation toimituskunta, joka muodostuu organisaation omasta henkilöstöstä, päättää organisaation (eli ei hankkeen) yhteisen blogialustan julkaisusta?

   1. Blogiin kirjoittaa pääasiassa organisaation oma henkilöstö. Blogialusta  ei ole mihinkään hankkeeseen sidottu. Toimituskunta tekee toimitustyön. (Humak)

   2. TAMKissa vastaavasti keskitetty blogi, johon myös hankkeet voivat lisätä kirjoituksia, mikäli julkaisemisesta päättää hankkeen ulkopuolinen, mutta mahdollisesti organisaation sisäinen, henkilö
      • Kannatetaan määritelmää, jossa toimituskunta on riippumaton mikäli hankkeen ulkopuolisia henkilöitä.
   3. LAB:lla myös vastaavasti yksi virallinen blogi jossa julkaistaan myös hankkeiden tekstejä ( https://blogit.lab.fi/labfocus/). Julkaisusta päättää toimituskunta. Kirjattu tähän asti luokkaan E1. Hankkeiden omien sivujen blogikirjoituksia ei kirjattu.

   4. Haaga-Heliassa myös toimituskunnallinen julkaisualusta, jossa julkaistaan myös hankkeista. Hankkeiden omilla sivuilla olevia ei ole otettu keruuseen koska tiedonkeruun ohjeistuksen mukaisesti "Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta" ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty.

3. ...hankkeen toimituskunta koostuu monesta organisaatiosta, esim. http://www.amktoteemi.fi/fi/uutiskirjeet ?

Todettu, että uusi linjausehdotus nykyisellään on ristiriidassa sen kanssa että toimituskunnan roolia esim. luokassa A3 on tiukennettu.

Halutaanko hankkeiden blogikirjoitukset kirjata julkaisuina vai ei? Miten kumpikaan päätös perusteltaisiin?

• Uuden tietomallin mukaisesti esim. abstractit kirjattavissa julkaisuina, joten myös tiettyjä blogikirjoituksia voisi kirjata. Rajanveto kuitenkin vaikeaa.
• Vaihtoehtona myös että hankkeiden blogikirjoitukset päätettäisiin kirjattavaksi luokkaan E1, ilman huomiota toimituskunnasta.
• Mahdollista myös merkitseminen "medianäkyvyytenä" esim, Lapin yliopistossa. Jatkossa nämä näkyville tutkimustietovarantoon.

Puheenjohtajalle voi lähettää kommentteja, viesti OKM:lle tämän viikon aikana. Ensin tiedoksi koko ryhmälle.

Duodecimin kirjat (Anna-Kaarina Linna, TY)

Millä tavalla olette käsitelleet Duodecimin julkaisemia oppikirjoja, jotka koostuvat eri tutkijoiden kirjoittamista, hyvin lyhyistäkin (1-5 sivua), luvuista. Luvuissa näkyy kirjoittajien nimet, mutta lähdeviitteitä niissä ei tyypillisesti ole.

Asia tuli eteen tarkistaessamme OKM:n korjaamia ristiriitaisia yhteisjulkaisuja, ja siellä meidän (Turun yliopiston) osalta oli korjattu yksi tällainen toimitettu teos ilmoittamastamme julkaisuluokasta D6 luokkaan D5, ja tätä taustaa vasten aloimme pohtimaan, tulisiko tällaiset oppikirjat raportoidakin vain yhtenä julkaisuna sen sijaan, että raportoidaan kymmeniä lyhyitä D2-luokkaan kirjattuja lukuja.

Todettu, että ohjeistuksen perusteella kuuluisi luokkaan D6, kysytään OKM:ltä perusteluita (tai mahdollisesti syksyllä KOTA-seminaarin julkaisutiedonkeruun päivän yhteydessä). Luvut voi kirjata yksittäin luokkaan D2.

Kysytyt rinnakkaistallennusluvat (Anna Salmi, TY)

Turun yliopiston kirjasto on koostanut yhteen rinnakkaistallennuslupatietoja, joita on tarkistettu sähköpostitse suoraan julkaisijoilta sekä julkaisijoiden verkkosivuilta. Alusta on nyt avattu Google Sheetsissa, ja se on vapaasti täydennettävissä. Tiedoston yhteydessä on ohjeet sen muokkaamiseen, Linkki alustalle löytyy julkaisutiedonkeruun ohjeet -sivulta: https://wiki.eduuni.fi/display/csctuha/Kysytyt+rinnakkaistallennusluvat.

Kaksi kysymystä OA-julkaisuista (Laura Mure, Aalto)

1. Onko viivästettyyn OA:han tulossa jossain vaiheessa uutta linjausta. Tällä hetkellähän ei oteta mukaan OA-julkaisuna tiedonkeruuseen. (esim. jos lehden artikkelit ovat avoimia vuoden embargon jälkeen)
   1. Jos julkaisukanavalla on embargo, julkaisukanavaa ei ole voinut merkitä avoimeksi, vaan embargo on ollut sallittu ainoastaan rinnakkaistallenteessa. Uusien attribuuttien mukaisesti embargotiedon voi kuitenkin jatkossa ilmoittaa myös julkaisukanavalle (AvoinSaatavuusKoodi,"Julkaisukanavan OA-status", koodiarvo 3 "viivästetty-OA")
   2. Keskustelua 3.2.2 Julkaisutiedonkeruu: Käsitteet ja määrittelyt. 2019 kohdasta "Julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa, että se on saatavilla 1) välittömästi kustantajan palvelussa ja/tai 2) rinnakkaistallennettuna organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa joko välittömästi tai kustantajan määrittelemän embargoajan jälkeen."
      1. Käsikirjaa ei päivitetty vastaamaan uutta tietomallia, varsinaisen kanavan oltava välittömästi avoin ollakseen OA tai hybridi, jossa tilausmaksun kautta välittömästi avoin.
      2. Todettu, että kohta altis erilaisille tulkinnoille ja väärinymmärryksille. Vaatisi mahdollisesti ministeriöltä tarkennusta.
      3. Miten jos kirjatataan vasta embaron päättymisen jälkeen?
         1. Osassa kirjattu nämä tapaukset avoimina julkaisuina
         2. Todettu, että ei silloinkaan OA kanava, koska OA lehden ominaisuus. Embargon päättyminen koskee vain yhtä julkaisua, joten embargosta vapautunutta julkaisua ei voi merkitä julkaistuksi avoimessa julkaisukanavassa.
            
   3. Uuteen tietomalliin siirtymisen aikataulua ei vielä vahvistettu ministeriöstä.
   4. Kysymys (HY): Jatkossa viivästetty OA on mahdollista raportoida viivästettynä OA:na, mutta onkohan tietoa huomioidaan viivästetty OA OA-kertoimella 1,2 rahoitusmallissa? Vai vaan niin että viivästetyn OA:n voi raportoida mutta se ei edelleenkään ole avointa saatavuutta?
      1. Tähän liittyvästä päätöksestä ei vielä tietoa.

2. Gratis OA: Kustantaja avaa joskus julkaisun vapaasti luettavaksi, esim. Wileylla "Free Access"-tyyppisiä "Hall of fame" Review-artikkeleita. Tulkitaanko avoimiksi, jos tiedossa on, että artikkeli tulee pysymään vapaasti luettavissa olevaksi? https://doi.org/10.1002/adem.201800864

   1. Todettu, että näissä tapauksissa julkaisuja ei voi merkitä avoimeksi. Esim. COVID19 liittyviä julkaisuja avattu kustantajan palveluissa ajankohtaisuuden ja suuren kysynnän takia, mutta avaaminen ei ole kanavan ominaisuus.
      
      1. Näissä tapauksissa esim. lisenssitieto ei usein saatavilla (kriteeri ei-kaupallinen)
      2. Ongelmallista myös että kustantaja, joka ei ole sitoutunut OA-julkaisemiseen, voi myös sulkea julkaisun. Avoimuuden pysyvyys ei toteudu.
      3. Kustantajan palvelusta haravoinnin mahdollisuus usein hankalaa todistaa.
   2. Julkaisun julkaisukanava voi olla suljettu (ei-OA), mutta siinä ilmestynyt yksittäinen artikkeli voi olla OA mikäli se on...
      
      1. ...rinnakkaistallennettu ja välittömästi avoin
      2. ...tai rinnakkaistallennettu mutta avoin vasta embargon jälkeen.
      3. (...julkaisumaksulla avoimeksi ostettu julkaisu)
      4.  ... Esimerkiksi JY:ssä käytössä myös merkintä "muulla tavalla avoin", jota ei raportoida virallisesti OA-julkaisuna, mutta kertoo käyttäjälle avoimesta saatavuudesta sotkematta raportointitilastoja.
         
   3. Todettu, että organisaatioissa erilaisia käytäntöjä sen mukaan, merkitäänkö julkaisu avoimen julkaisukanavan julkaisuksi, mikäli sillä on avoin rinnakkaistallenne.
      1. Osa ei merkinnyt avoimeksi, koska julkaisukanava ei kuitenkaan ole OA, ainoastaan yksittäiset siinä ilmestyvät julkaisut (rinnakaistallenteena)
      2. Osa merkinnyt ko. julkaisut avoimeksi, koska katsonut kyseessä olevan hybridi-kanava ("hybdirijulkaisukanavassa ilmestynyt avoin julkaisu")
   4. Todettu, että myös "hybridi" julkaisukanavaksi merkinnässä erilaisia käytäntöjä. Onko maksullisuus hybridi-kanavan kriteeri, vai voiko merkitä myös embargolliset kanavat?

      1. 3.2.2 Julkaisutiedonkeruu: Käsitteet ja määrittelyt. 2019 eikä Julkaisutiedonkeruun tutkijaohjeistukset ole mainintaa maksullisuudesta. Mikäli maksullisuus on kriteeri, on merkittävä selkeästi myös ohjeisiin.
         

      2. Tutkimushallinnon sanasto

         1. hybridijulkaiseminen = avoimen julkaisemisen muoto, jossa julkaisu on ostettu avoimeksi hybridijulkaisukanavassa

         2. hybridiartikkeli = hybridijulkaisukanavassa julkaistu avoimesti saataville ostettu artikkeli

         3. hybridijulkaisukanava= tilausmaksullinen julkaisukanava, jossa kirjoittaja voi ostaa artikkelinsa vapaasti saataville
      3. Esim. Lääkärilehti mahdollisesti kirjattu osassa organisaatioissa ei-avoimena, osassa hybridinä
   5. Todettu myös, että OA-julkaisun kriteerit ei-kaupallinen, pysyvyys ja haravointi osin vaikeasti/työläästi todennettavissa
      

5. Muut mahdolliset asiat

Wellcome Open Research -julkaisukanava (JY)

• Jufossa tasolla 0
• Prosessi normaalisti poikkeava, eli ensin hyväksytään ja sen jälkeen vasta arvioidaan.
• Kirjataanko kaikki luokkaan B1?
• Yleinen käytäntö vastaavissa tapauksessa odottaa vertaisarvioitua versiota. WOR:ssa arvioitua versiota ei välttämättä koskaan tule, ja vertaisarvioidun version julkaiseminen muualla on kielletty.
• Jätetään toistaiseksi odottamaan mahdollisesti muita tapauksia.

"Merkittävä muutos edelliseen painokseen nähden" (VY)

• Julkaisutiedonkeruuohjeen kohtaan: ”Kirjan uusi painos voidaan raportoida, mikäli kirjaa on muokattu merkittävästi edelliseen painokseen nähden".
• Miten muokkauksen merkittävyys arvioidaan?
• JY: Kysytään tutkijalta. Ei kirjattu, mikäli ei sisällöllistä muutosta.
• TY: katsottu onko esim. viittauksia lainsäädäntöön päivitetty.
• ISBN numero voi muuttua riippuen onko painos sidottu/nidottu/pdf

6. Seuraava kokous

Seuraava KOTA-päivä elokuun lopulla, mahdollisesti myös erikseen julkaisutiedonkeruun päivä tai 1/2 päivä. Seuraava TUHA-julkaisun kokous elokuun puoleen väliin.

Tutkimuspalvelupäivät myös tulossa syksyllä, ja silloin myös Finn-ARMA kokouksia.

7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.55