2020_11_19 muistiinpanot työpajasta

Aamupäivän ohjelma klo 10.00-12.00

Alkupuheenvuoro hankejohtaja

Hanna Nordlund, Korkeakoulujen Digivisio

Hanna Nordlund aloittanut Korkeakoulujen Digivision hankejohtajana. Nordlund esitteli itsensä ja taustansa.

Korkeakoulujen digivisiota 2030 pitkään valmisteltu. Ensimmäisen rahoituspäätös OKM:n erityisavustuksesta alkaa olla valmis. Operatiivisen toiminnan näkökulmasta ollaan vielä alkuvaiheessa. Tällä hetkellä työstetään sopimuksia; konsortio ja hanketoimistoon liittyviä sopimuksia. Hallinnollisia prosesseja kasataan. On käynnissä useita rekrytointeja. Paljon työstämistä työskentelymallien ja -tapojen rakentamiseen konsortion kesken sekä suhteessa hanketoimistoon. Aloitettu myös rehtorihaastattelut. Muutamat ensimmäiset haastattelut tehty. Yhteisen tahtotilan ja vision muodostaminen käynnissä. Oppijan käyttäjämatka kokonaisuutta jatketaan myös ja viedään pidemmälle. Tarkoitus tehdä seuraava versio ja tarkoitus lähteä kommentoitavaksi laajasti. Ensimmäisten palveluiden toiminnallinen määrittäminen käynnistymässä. Työskentelymallit vielä tämän vuoden puolella. Ohjausmalli tarkoituksenmukaiseksi kaikkien kannalta. Myös päätöksiä riittävän nopeasti, vaikka tehdään laajalla porukalla. Työpaketeille seuraavaksi suunnitelmia alkuvuodesta, hanke jaettu 7 työpakettiin.

Teema: opetusyhteistyö: EMREXin hyödyntäminen Peppi-järjestelmässä

Tapio Ekholm, Metropolia ammattikorkeakoulu

Peppiin tulossa EMREXiä hyödyntävä osa. Pepin kehittämisestä ja RAP+ projektin. Kolme osa projektia. RAP + muodostuu sanoista "ristiinopiskelu" "ahot" "perusrekisterin laajentamista yliopistoille". Nyt puhutaan A osaprojektista.

Mitä EMREX tuo mukanaan? EMREX opintosuoritusten sähköinen siirto korkeakoulujen välillä joko kotimaassa tai kansainvälisesti. Keskitytään miten voidaan hyödyntää Suomen sisällä korkeakoulujen välillä. Korkeakoulujen opintojärjestelmissä tai kansainvälisen tietovarannos edessä olla ncp (national contact point). Siirtyy ahot hakemukselle opintojakson nimi, laajuus, suorituspaikka ja alkuperäinen arviointi. Siirron toteuttaa opiskelija. Ei tarvita erillisiä sopimuksia tiedonsiirtämiseen. Ero varsinaisesta ristiinopiskelupalvelusta, joka tarkoitettu eri tarkoitukseen.

Kuva opiskelijan työpöydältä. Käyttäjä avannut uuden hyväksilukuhakemuksen. Hakemuksen ensimmäinen vaihe, johon täytetään perustiedot. Suorituspaikka ja osaaminen. Jos emrex tiedonsiirtoa ei olisi käytössä, pitäisi syöttää käsin esim. toteutuspaikka. Löytyy kohta kuin muualla suoritettu opinto ja kohta tuo opintoja emrexistä. Lisävalikosta avautuu jos haluaa hyödyntää emrex siirtoa. Pitää olla korkeakoulun käyttäjätunnus käytössä ja tiedossa jos on esim. ollut vaihdossa. Suomalaisen korkeakoulun kyseen ollessa kun tapahtuu virta tietovarannon kautta, olisi haka-kirjautuminen joka peppi tapauksessa menisi single sing in avulla eli ei tarvitse uudelleen kirjautua. Esimerkkinä, miten norjalaisesta yliopistosta siirretään. Opiskelija valinnut kolme opintoa, joita haluaa siirtää omaan kotikorkeakouluun (esimerkkikuva). Kerrottu paljonko tulossa opintopisteitä ja mitkä on arvosanat yms. 

Siirtyy Pepin ahot hyväksilukuhakemukselle. Sisällytetään opiskelijan hopsiin, kun tämä on valittuna. Alapuolella hops esikatselu. Näyttää ja kertoo mihin kohtaan opiskelija haluaa sisällyttää opinnot. Valitut opinnot kuvassa. Sijoitetaan usein hopsin ulkopuoliseen, mutta välillä myös muuallekin. Ei muuta tarvitse kuin hyväksyä tämä paikka ja lähettää hakemus käsiteltäväksi. Tähän kaikkeen meni noin 1 min aikaa.

Keskustelu:

• Ville Paananen (chat): Miten EMREX vs. EWP?
• Laihonen: Molemmat käyttää elmo skeemaa. Opintotietojen mäppäys palveluiden välillä siltä osin yhteen sopiva.
• Paananen: Isot suunnitelmat. Tavallaan jso käyttää samaa skeemaa niin olettaisin että logiikka jollain tavalla sama ja mietitty yhteiskäyttäjyyttä. Ettei mietitä jotain omaa täällä. emrexistä kuullut jo useita vuosia sitten. Idea ja logiikka hyvä. Komissiolla vahva panostus ewp:hen ja sen rajapintojen käyttämiseen ettei kehitetä kahta päällekkäistä järjestelmää.
• Ekholm: Ratkaisee jo
• Tusa (chat): Onko emrex nyt tuotantokäytössä? Kansainvälisesti ja Pepissä
• Ekholm: Kansainvälisesti laajemminkin. Periaatteessa tuotantokäytössä myös pepissä tulossa kun uusi versio julkaistaan käyttöön ensi vuoden puolella korkeakouluissa. Vastaus on kyllä.
• Pirttilä (chat): Mitä palvelun käyttöönotto korkeakoululta vaatii?
• Ekholm: Ottaa uuden version käyttöön. Uuden peppi version.
• Iltanen (chat): soveltuuko tämä polkuopiskelijoiden suoritusten AHOTointiin tutkintoroolille? Kotimaisia suorituksia.
• Ekholm: On ollut iso työ siirtää korkeakouluille näitä käsin.
• Iltanen: Puron kautta kopioidaan käsin
• Ekholm: Ei ole toimiva ratkaisu. Ei ole automaattinen.
• Kohtanen: Suhde on se, että EWP käyttää suoritustietojen siirtoon samaa elmo skeemaa. Tieto tulee saman muotoisena. Ollaan selvittämässä mahdollisutta voitaisinko käyttää samaa rekisteriä. Rekisterin tietosisältö olisi kansalliset kontaktipaikat, mistä tietoja saadaan siirrettyä. Kaksi yhtymäkohtaa jotka siinä on. EMREXissä mukana olevat tahot ovat EWP:ssä ja jatkotyöstössä mukana. Tärkein, että sama skeema ja tietomalli on siellä käytössä. Väline ei niin merkityksellinen.

EMREXin ELMO-skeema, kehittämistarpeet ja hyödyntämismahdollisuudet  (työryhmä 1)

Miten tunnistetaan opintosuoritusten myöntäjiä ja jatkokehityksessä toivottavasti saadaan enemmänkin. Mikä on tunnuksista pysyvin ja mitä voidaan käyttää sitten kansallisesti. Keskustellaan OPH:n kanssa että saataisiin kansalliseen koodistopalveluun enemmänkin mäpättyä näitä miten suomalainen korkeakoulu maailmassa tunnistetaan ja saataisiin . ELMOon kuvailutietoja jatkokehityksen kannalta olisi tärkeä saada.

Puuttuu opintosuoritusten kuvailutiedot, kv-liikkuvuustunnisteet, diploma supplement. Mietintämyssyyn mitä voisi olla käyttötarkoituksia, että työnantaja voisi liittyä emrex palveluun ja sitä kautta tarkistaa opintosuorituksia ja yksittäisiä pätevyyksiä.

Ristiinopiskelupalvelun käyttöönotto opetusyhteistyön prosessien näkökulmasta (työryhmä 2A)

Yksittäisen tiedon siirtymistä olisiko mahdollista, meillä taas että yksittäinen kurssi voi osoittautua suosituksi. Jos on väärin esim. kohdennettu. Nousi kysymys pitäisikö olla suositus, milloin kannattaa käyttää ripaa. Jos on pienet tai erityiset volyymit. Pitäisi miettiä suositusten kannalta näitä asioita. Ripan käyttöönoton myötä näyttää että kohdentamisasia vaatii paneutumista jo suunnitteluvaiheessa. Pitäisi käsi kädessä kun opettaja ja verkostoa suunnittelevat ihmiset niin ottavat huomioon. Miten opiskelijoita ohjeistetaan. Eivät lue ohjeita vaan kokeilevat miten palvelu toimii. Ikuisuusongelma. Heräsi kysymys kannattaako käyttää ripaa, joissa maksullisuus koskee myös ripaa. Mitä opetusyhteistyötä suunnittelevan ja opettajan tulee tehdä ja missä aikataulussa. Kohdentamiseen liittyvät kysymykset, toteutukset joissa liikkuu rahaa ja opiskelijoiden ohjeistus sillä tavalla että opiskelijan tavoittaisi näyttäisi nousevan tärkeimmiksi kolmeksi aiheeksi.

Ristiinopiskelupalvelun käyttöönotto opetusyhteistyön prosessien näkökulmasta (työryhmä 2B)

Oli tarkoitus tunnistaa opetusyhteistyön prosesseja ja mitä paineita näihin kohdistuu palveluväylän käyttöönoton myötä. Käytiin läpi kuvitteellisen verkoston myötä ja käytiin läpi eri skenaarioita mitä voisi tapahtua. Hyviä nostoja. Esim. ohjeistuksiin liittyen korkeakoulut voisivat tehdä yhteistyötä ohjeiden benchmarkkauksella. Jos käyttöönotto esim. ensi syksynä niin osa ei ole niin pitkällä. Tätä voisi jakaa. Muissa huomioissa nousi opiskelijapalaute. Kerätään, mutta idea että voisiko sitä hyödyntää opiskelijan kotikorkeakoulussakin. Hyvä nosto. Henkilökohtaiset erityisjärjestelyt. Ei liiku palveluväylän kautta.

Keskustelu

• Ovaskainen(chat): Mitä tarkoitetaan tässä maksuvelvollisella (eli maksuvelvolliset eivät voi käyttää Ripaa)?
• Kohtanen (chat): Tarkoitin sitä, että puitesopimuksessa on määritelty maksuista vai korkeakoulujen välillä. Toki on mahdollista, että on esim. avoimen korkeakoulun opiskelija, joka maksaa kotikorkeakoululle ja siihen liittyy opetusyhteistyötä, mutta yhteistyökorkeakoulu laskuttaa siitä kotikorkeakoulua eikä opiskelijaa
• Ovaskainen (chat) :Kiitos tarkennuksesta! Asia selvisi tästä.

Iltapäivän ohjelma klo 12.45-15.00

Englanninkielisten tutkintotodistusten ja liitteiden tuottaminen ja sähköistäminen

OPH:n tilannekatsaus, Susanna Kärki, Opetushallitus

Europass on ollut käytössä aina. Suurin uudistus tullut heinäkuussa, jossa tehtiin uudenlainen tuote. Muutama vuosi suunniteltiin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Haettu uudenlaista sähköistä portfoliota. Pyritään tekemään mielenkiintoisempi ja helppokäyttöisempi. Saataisiin enemmän käyttäjiä. europass.eu näkee miltä uudet sivut näyttää ja uusi työkalu. Uutena tullut palveluita koulutuksen järjestäjille. Digitaalista yhteistyötä tehty aiemminkin, mutta nyt sitä tehostetaan.

Käyttäjä keskiössä. Tarjotaan tietoa ja erilaisia työkaluja. Voi itse tunnistaa osaamistaan. Työskentelymahdolliset, mutta myös elinikäinen oppiminen. Myös suosittelisi halutessaan työ-ja opiskelupaikkoja. Käyttäjälle tarjoaa mahdollisuuden jakaa verifioitua tietoa osaamisestaan yhdestä paikasta.

Kaavio tehty ammatillisen osaamisen osaajalle, mutta kävisi myös korkeakoulutasoiseen. Kuvattu miten käyttää Europassia. Esim. tutkintojen liitteet tulee europassista.

Hahmoteltu, mitä käytännössä voisi tarkoittaa mitä "digital credentials" voisi merkitä. Palveluita, joita europassin puolella voidaan saavuttaa. Europassin kautta voi päästä katsomaan eri tyyppistä dataa, mm. ennakointidataa, joka tulossa ensi vuonna uutena palikkana.

Europass credentials sisältö: vihreissä aktiviteetit (mitä oppimisaktiveetteja tehty), mitä saavutettu, mahdollisuus lisätä tietoa tutkintojen tunnustamiseen liittyen. Rakenne, jota ollaan nyt rakentamassa.

18 pilottimaata, jotka pilotoineet heinäkuusta alkaen. Kansallisiä että yksittäisiä oppilaitoksia. Näiden ohjalta 5 skenaariota. Rakennetaan niin monta kuin tarvitaan. Skenaario 1 lähtee siitä, ettei haluta käyttää digitaalista palvelua vaan äytetään Europassia. Skenaario 2, jossa on järjestelmä joka voidaan integoida europassiin mukaan. Skenaario 3 yksi kansallinen taho, joka tietyn joukon puolesta allekirjoituksia voi laittaa. Skenaario 4 mahdollisuus rakentaa ooma yhteensopiva wallet. Skenaario 5 jos haluaa jonkun oman järjestelmän jolla voi tarkastella, voi rakentaa yhdessä Europassin kanssa.

Diploma ja Certificate supplement osana Europassia. Pieniä muutoksia ammatillisen koulutuksen diploma supplementtiin. Liitteiden digitalisoinnista on puhuttu jo pitkään. Kansallisesti tehdään omia ratkaisuja tarpeiden mukaan. Voidaan rakentaa myös erillisiä ratkaisuja tarvittaessa. Suomi ei ollut mukana 18 pilottimaan joukossa, ollaan vasta nyt tulossa mukaan. OPH'lla kaikki Europassiin liittyvät asiat saman katon alla. Opintopolun kautta tiedot suomalaisesta koulutuksesta. Tarjotaan korkeakouluille tietoa Diploma supplementista.

Keskustelu

• Kohtanen (CSC): Minkämuotoinen diploma supplement tässä palvelussa? Onko koneluettavassa muodossa?
• Kärki: Korkeakoulut vastaa omasta Diploma supplementista.
• Kohtanen: Löytyykö skeemamäärittely linkin takaa?
• Kärki: Kyllä pitäisi löytyä. Voi pyytää myös komissiolta jos ei löydy.
• Riihimaa: Opiskelijan omadata - minkänäköinen liittymä, millä tarkkuustasolla? hyödyntääkö koskea?
• Kärki: Tällä hetkellä tutkintotasoisten tietojen säilytyspaikka. Opintopolku ja koski tiimin kanssa pitää pohtia miten koski voisi olla enemmän mukana. My data on kiinnostava kumppani komissiolle. Yhteistyötä toivotaan syvennytettävän.
• Ekholm: Miten arvioisit milloin saataisiin ensimmäiset kotimaiset palvelua hyödyntävät toiminnot tai palvelut käyttöön? Mikä olisi mahdollisesti ensimmäisenä suomalaiselle koulutuskentälle?
• Kärki: Ensimmäisenä opintopolku näkökulmasta suomalaiset koulutusmahdollisuudet näkyviin Europassiin ja sitä kautta koko Eurooppaan. Pitää syventyä korkeakoulujen kanssa. Nyt ollaan niin alkuvaiheessa. Hyvä päästä tänään tänne kuulemaan ajatuksia. Ensi vuonna 2021 komission työlistalla. Tarjotaan valmiita työkaluja.

Case-esimerkki Peppi-järjestelmä

Esittely peruuntunut. Siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Sähköpostitse tullut tieto Laurea ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta:

Laurea: Sähköisesti allekirjoitetut ja varmennetut todistukset (tutkintotodistus, tutkintotodistuksen liite, DS ja Europassi) tulostetaan Pepistä yhtenä pakettina ja viedään arkistointijärjestelmään. Mutta ei ihan vielä, mutta vuoden alusta. Meille on tulossa juuri käyttöön Peppiin liitetty Valo – valmistumisjärjestelmä (Studyo)  ja todistusten ”sähköistäminen” sekä uusi asiakirjahallintajärjestelmä, jonne todistukset viedään.

TAMK: TAMKissa on käytössä sähköinen allekirjoitus ja arkistointi TWEBissä. Tutkintotodistus ja kaikki sen liitteet (fi ja en) siirretään TWEBiin, jossa asianosaiset hyväksyvät (eli sähköisesti allekirjoittavat) materiaalit ja sen jälkeen ne tulostetaan. Samalla jäävät arkistoon TWEBiin. TAMKissa myös ollaan siirtymässä Valo-järjestelmään ja sen ohella oleviin sähköisiin allekirjoitusmahdollisuuksiin. Arkistointijärjestelmäkin on ilmeisesti muuttumassa jossain vaiheessa.

Identiteetinhallinnan työryhmän kuulumiset

Jukka Kohtanen, CSC

Osoitteesta ka.csc.fi löytyy "Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta". Identiteetinhallinta -kohdasta löytyy lisää materiaalia.

Asettamispäätöksessä kerrottu työryhmän tehtävät ja jäsenet. Toimeksianto on hyvin laaja. Määritellään identiteetin ja omien tietojen hallinnan ja tunnistautumisen ratkaisu ja toimenpiteet yms. Tavoitteet kunnianhimoiset. Lähteä tekemään suunnitelmaa ja ratkaisuja. Kaikkia koulutusasteita koskeva. Mainittu myös omien tietojen hallinta. Myös osa tätä työtä. Vielä kytketään muuhun julkishallinnossa tehtävään työhön. Paljon eri tahojen edistämiä ryhmiä, jotka tekevät työtä saman asian parissa. Tämän ryhmän osalta ensimmäisiä asioita että kartoitetaan toimijat jotka tekevät samaan asiaan liittyen. Mennään rinnakkain toimijoiden kanssa, kartoitetaan tämän ryhmän vastuut ja muiden vastuut. Jääkö jotakin vielä ulkopuolelle, mitä kukaan ei työstä. Toimikausi 2022 loppuun asti. Ei tarkoita, että työ päättyisi silloin. Katsotaan miten siitä jatketaan eteenpäin. Ministeriö ostaa CSC:ltä koordinoivaa työtä. Meillä tehdään ryhmän toimintaa koordinoivaa työtä. Linkki Valtiovarainministeriön hankkeeseen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen.

Varsinainen ryhmän työ. Ei ole ryhmän julkista työskentelytilaa. Otetaan esille OKM:n kanssa, jos tehtäisiin päätöksiä miten julkaistaan dokumentaatiota. Työtä jaettu työpajatyöskentelyn perusteella. Jaettu viiteen eri pääluokkaan nämä tapaukset.

Puuttuva identiteetti tai tunnistusväline varmasti laajin. Kun kansainvälinen henkilö saapuu ei ole keinoja identifioida riittävän tarkasti.

Organisaatiosta riippumaton identiteetti. Miten tämä saadaan varmistettua? Sekä opetusyhteistyö tapaus että EMREX. Esim. korkeakoulujen tunnukset on sidottu yhteen korkeakouluun. Toiseen kk tehty uusi identiteetti ja uudet tunnukset. Kattaa laajemmin tapauksia kuin perus tutkinto-opiskelijat. On tapauksia, että haetaan sijaisopettajaa ja hänelle pitää luoda identiteetti ja tarvittavat käyttöoikeudet luoda. Esim. tutkijat, opettajat muuten... Koulutusyhteisö otetaan työhön mukaan. Laaja-alaisesti lähdetään ratkaisemaan näitä haasteita.

Koulutustoimialan omien tietojen hallinta. Omien tietojen (MyData) hallintatyötä. Suppeasti käyttötapauksia. Omien tietojen hallinta, miten haluaa nähdä. Tarvittaisiin kymmenittäin käyttötapauksia. Ytimeltään suppea. Henkilöllä oikeus omiin tietoihin ja valta käyttää tietoja miten haluaa.

Huoltaja asioi huollettava puolesta. Huoltaja/edunvalvoja toimii vajaavaltaisen puolesta. Näennäisesti yksinkertainen. Huoltaja voi antaa luvan tai saa nähdä huollettavan tietoja. Kenellä on oikeus mihinkäkin on monimutkaisempi. Ei suoranaisesti tämän ryhmän tontilla. DVV vastaa siitä.

Roolien ja ryhmien hallinta. Kaatoluokkamainen. Käyttötapauksia, jotka eivät sovi muihin. Esim. oppijayhteisön edustaja käyttää palveluita. Erityisesti tarkoittaa sitä kun on valtakunnallinen oppijanumerorekisteri. Pitäisi pystyä helpommin saamaan myös muille kuin opiskelijoille. Laajempi tapa yksilöidä OKM:n toimialalla. Ei lähdettäisi tekemään uutta tapaa. Miten pystyttäisiin hyödyntämään oppijanumerorekisteriä laajemmin. Vaatisi lakimuutoksen.

Kehittämistyön aikajana: Kommenteilla ryhmäläisillä. Käsiteltävänä ryhmän kokouksessa kahden viikon päästä torstaina. Katsotaan tarvittavat muutokset. Tiekartalle kuvattu 7 tehtävää, jotka toimeksiantopyynnössä ryhmälle määrätty. Suuntaa antavaa miten tehtävät ovat aikajanalla.

Tunnistettu myös muita tahoja, jotka vievät rinnakkain kehitystyötä eteenpäin, esim. Korkeakoulutuksen Digivisio 2030-hanke. Keltaisilla on toimikausi. Harmaat on jatkuvia.

Keskustelu

• Waris: Hyvä kuva. Kokoaa kaiken asian. Katkoviivan sisälle en halua kommentoida vaan alimpaan nuoleen EU:n e-identiteetti. Meidän oppilaitoksen kannalta noussut keskeiseksi asiaksi. Muutkin suomalaiset korkeakoulut verkostoissa, joissa näitä seurataan lähivuosina.
• Riihimaa: hyvä katsaus. Näätkö että työryhmä koordinoivassa kokonaistyötä, olisi tärkeää että tuloksia olisi nähtävissä kommentoitavissa julkisesti? Ulkopuolisiakin palikoita voi löytyä lisää. Muutama vuosi sitten väännettin e-Suomi tunnuksista, luotiin korkeakoulujen käyttömatriisi, voisi olla jotain annettavaa käyttötapauksia.
• Kohtanen: Lähetä vaan. Käyttötapaukset yleisellä tasolla, halutaan pitää suppea määrä. Että on yhteisiä kaikille asteille. Jatkotyöstössä siirrytään hienojakoiselle.
• Riihimaa: Löytyy CSC:n wikistä.
• Kohtanen: Sekä OKM:n alalla että laajemmin hyvä momentum että kaikki näkevät että tälle asialle pitää jotain tehdä. Jos on haasteita on helpompi viedä ministeriönkin väliseen keskusteluun. Jos on jotain sellaista mitä pitäisi miettiä laajemmin. Kun siellä mietitään koko valtakunnan tasolla näitä asioita niin jos ei riittävän nopeasti tule tuloksia niin on valmiuksia tehdä päätöksiä.
• Riihimaa: CSC tulee olmaan toimija. Resurssipuolesta tietoa, miten lähdetään toteuttamaan toimenpiteitä? Vapaaehtoistyö vai resursoidaanko?
• Kohtanen: OKM on tilaaja. VM on mukana työssä mutta tämän ryhmän toiminta OKM:n alaisuudessa, rahoitus sieltä. CSC:ltä ostettava työ koordinointi työtä. Mahdollisimman hyvin yritetään kun mietitään 1 luokkaa. DVV:llä jo useita hankkeita, joissa pureudutaan näihin asioihin. Haaste että pystytään pitämään tämän ryhmän skoupissa DVV:n työ. DVV edistää ja CSC varmistaa että tulee huomioduksi OKM:n hallinnon alan asiat. Riippuu laatikosta, mikä aihe siellä on. Onko joku olemassa oleva taho joka edistää vai lähdetäänkö haalimaan asiantuntijoita. Heidän kanssaan yhteistyössä.
• Ekholm: Yksi valkoinen laatikko katkoviivojen sisällä johon synergiryhmälläkin voisi olla osaamista on "tunnistuksen luotettavuus" mitä palveluita korkeakoulut heikolla tunnistumisella voisi tarjota.
• Kohtanen: En muista onko ollut laajemmin keskustelua. Ilman tunnistautumista pystyy tarkastelemaan koulutuksiin liittyvää tietoa, korkealla tasolla voi tehdä jo muutoksia esim. omiin tietoihin.
• Riihimaa: Onko luokittelua käytössä jos ajatellaan tietoturva asioita. Monta kertaa joko tai. On oikeudet tai ei ole. Voi olla isojakin remontteja.

Teema: Jatkuva oppiminen. Oulun yliopiston JOY-konseptin esittely

Hannes Huotari, Corpi Oy

Hannes Huotari esitteli JOY-palvelua ja digitaalisia palveluita.

Jatkuva oppimisen yliopisto - JOY - palvelu jossa ollaan kerätty saman sateenkaaren alle eri jatkuvan oppimisen palvelut. Palveluita pyritty teemoittamaan; löytyy mm. täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opetus. Kokonaisuutta viety siihen suuntaan että julkiset kuin yksityiset organisaatiot voisivat löytää samasta portaalista heitä tukevia ja auttavia koulutus kokonaisuuksia. Myös rajapinta löydettävissä miten yliopiston kanssa voidaan tehdä yhteistyötä eli räätälöintikin mahdollista.

Ydinajatus ja taustatyö - työ lähtenyt viime vuoden syksyllä liikkeelle. Haettu eri konseptivaihtoehtoja. Miten toimii? On päädytty ratkaisuun verkkopohjaisesta portaalista, joka on dynaaminen ja responsiivinen. Ei pelkkä mobiilisovellus vaan verkkopalvelu. Koko jatkuva oppimisen konseptin tausta kysynnän ja tarjooman mahdollisimman dynaaminen ja helposti lähestyttävä yhdistäminen. Kaiken kivijalkana Oulun yliopiston strategia. Strategiset osa-alueet ohjaavat myös tiedekuntia, tutkimusta ja koulutusta. Haettu kysyntää ja markkinaa puhuttavia teemoja. Haastetateltu yrityksiä, alumneja, yksityisiä toimijoita. Mitkä on niitä asioita, joita toivotaan että yo pystyisi tarjoamaan jatkuvan oppimisen teemassa? Syntyi JOY-palvelu. Yhdistää teemojen ja tarinoiden kautta. Teemat auttaa löytämään kokonaisuuden niitä etsiville. Mahdollisimman helppo ottaa kiinni meidän asiantuntijoita, jotta myös koulutusten räätälöinti mahdollista.

Teemat voimakas osa palvelua. Nämä ovat muuttuvia eli sitä dynaamista kerrosta. Pystyvät reagoimaan nopeasti. Erityisesti yritys ja organisaatiorajapinta. Erittäin oleellinen koko konseptissa. Yksi driveri se että Oulussa paljon yrityksiä, jotka kasvaa kovasti ja hakevat uutta liiketoimintaa. Tarvitsevat uutta osaamista. Teknologiayrityksissä jopa työvoimapulaa ja halutaan sitä auttaa että löytävät parempaa työvoimaa helpommin, että voidaan viedä liiketoimintaa ja kehittämistä eteenpäin. Kuvattu mitä pystytään tekemään ja toteuttamaan. 

Yksittäiset koulutussisällöt pyritty tuomaan helposti saataville. Haetaan koulutustarjonnan ydinsisältö Oodista, mutta tietoa voidaan rikastaa.

Teknisesti oulu.fi/joy etusivu. Hakusivuista ja muista pääsy. Pyrkimys, että käyttäjä ohjautuu joko teemojen kautta koulutuksiin ja sisältöihin ja sisällöistä ilmoittautumisen polulle. Ohjeet ja kaikki tuki sisällöt on tukemassa toimintaa. Esim. täydennyskoulutusken ja avoimen yliopiston sivuilta myös suoria linkityksiä. Ylätason arkkitehtuuri. Sisällöt Oodista. Erilaisia tutkintokokonaisuuksia. Yliopiston integraatiopalvelun kautta tuodaan yliopiston Drupal-julkaisujärjestelmään, jossa tietoa rikastetaan.

• Waris: Kun Oodista tuodaan tietoja - massiivinen uusien opintokohteiden synnyttäminen. Ei tullut ihan automaattisesti, koska täydennyskoulutuksen tiedot synnytettiin uudelleen opintorekisteriin. Nämä eivät ennen siellä olleet. Tiedon rikastaminen käsityönä?
• Huotari: Kyllä. Puhuttiin voimakkaasta Oodin koodittamisesta. Kun siirryttiin malliin, jossa myös täydennyskoulutuksen opiskelijat saavat yo opiskelijan identiteetin ja avoimen yliopiston opiskelijan tyyppisen identiteetin. Kaikki pitää olla Oodissa kooditettuna.

Digitaalinen arkkitehtuuri. Erilaisia työkaluja käytössä (esim. EduStore, Ilpa, Oodi, Uutiskirjeet, Some ja digimarkkinointi, Secure Mail, Service Desk, Active Directory, IdM yms.). Tulevia työkaluja (esim. Peppi, CRM, Suomi.fi).

• Laitinen: Kiitos. Vedän jatkuvan oppimisen työtä täällä. Paljon tämän tyyppistä kehittämistä menossa. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kun palvelutarjontaa saadaan kehitettyä. Miten yhteistyömahdollisuudet esim. digivision puitteissa tai korkeakoulujen välillä? Pedaforumissa kesän lopussa Jääskö ollut esittelemässä sidosryhmäyhteistyötä, onko sidosryhmät olleet mukana JOYn kehittämisessä? Mainitsi Tellus palvelun, joka myös yliopistolla. Onko yhteydessä?
• Huotari: Näkisin, että yhteistyö on isossa skoupissa jatkossa. Ymmärrys ei riitä hankkeisiin, mitä on menossa tällä hetkellä että miten tukevat. Hyvää yhteistyömahdollisuutta. Yliopistojen strategiaa kun katsoo niin kaikilla on vähän ne omat asiat joissa ollaan parhaimmillaan. Isoissa organisaatioissa asiakkaille ja käyttäjille kaikkein rikkainta jos olisi mahdollisimman laaja repertuaari. Tuottipa mikä yliopisto tahansa. Eva Maria Raudasojan kanssa kannattaa käydä keskustelua. Sidosryhmistä - Oulun kaupungin kanssa on tiivistä yhteistyötä ja sieltä tarpeit. Myös Kauppakamari olleet mukana haastatteluiden ja mietintöjen kautta mukana. Aika laaja yrityshaastatteluprosessi, jossa oli konsultti mukana. Suomenkin alueelta yrityksiä ja tarpeita, mikä on paras tapa kun puhutaan oppimisyhteistyöstä yritysten ja yliopiston välillä. Tutkimusyhteistyötä on. Tutkimushankkeissa, joissa organisaatiot mukana isolla panostuksella nousee esiin, että hei meidän pitäisi pystyä koulutttamaan ja jalkauttamaan tutkimusoppia. Keskustelu jäänyt hankkeeseen. Tuotu lähemmäs yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Voidaan tuoda opettamisen ja oppimisen tarpeita JOY:hin ja tarjota asiakkaille mahdollisimman relevantteja. Tellus - alumnihaastatteluita myös tehty konseptin koeponnistusta ja tarpeiden. Tekninen toimittaja ollut. Palvelumuotoilijoita mukana ja voimakasta apua siellä kehityksen kanssa. Miten Telluksen ajattelee, on yksi ydinprosesseja jolla isot tilat. Tapahtuu opettamista kuin yritysten opiskelijoiden yhteistyötä. Toimii yhtenä sisäänheittäjänä. Yritykset ja sidosryhmät - selkeä tilanne kun on oppimistarve niin ohjataan JOY:hin. Mahdollisimman hyvin lonkeroitunut ja ujuttautunut. Olisi selkeä tapa ja vastuut, millätavalla kaikkien sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa ollaan tekemisissä.

• Laitinen (chat): Kiitos perusteellisesta vastauksesta!

• Lassila: Mielenkiintoinen. Vahva oodi kooditus. Miten olette huomioineet opintopistemitoittamattoman koulutuksen?
• Waris: Kaikki jouduttiin opintopistemitoittamaan. Keskusteluja käytiin silloin. Pakko olla pisteet kun tuodaan rekisteriin. Ei voinut sellaisenaan tarjota vaan vaati paljon muotoilua siinäkin vaiheessa.
• Isopoussu: Kiitos esityksestä. Tampereellakin TRE-konsepti. Ollaan tehty yhteistyötä yliopiston ja amk kanssa. Teillähän palveluiden osalta yhteistyön kehittämistä. Onko JOY-konseptin osalta? Laajentaa myös molempiin korkeakouluihin?
• Huotari: Eva pystyy varmaankin tarkentamaan. Nyt ensimmäinen versio niin pääasiassa on yliopiston tuottamaa koulutusta. Ymmärtääkseni on tiimissä ja ICT-palveluiden puolella ollut ennnemmin amk puolella ja siirtyneet yo puolelle. Käyty keskustelua, että miten sullautuu amk malliin.

Opetusyhteistyöryhmän kokoonpano

Annu Westerberg

Esitykset Synergian puheenjohtajistoksi 2021

Keskustelu

• Majamäki: puheenjohtajaksi esitetty Sanna Waris (OY) ja Päivi Vähäsaloa (SeAMK) esitetty varapuheenjohtajaksi. Joulukuun etäkokouksessa tehdään päätös.
• Waris: Kiitos esityksestä. Oulun yliopistolla koulutuspalveluissa kehittämispäällikkönä. Vuoden olen ollut tässä varapuheenjohtajana Synergiassa.
• Vähäsalo: SeAMKissa opiskelupalveluissa suunnittelijana. Opintohallinnon prosessien kehittäminen lähellä sydäntä. 2015 vuodesta lähtien seurannut.
• Widgrén-Sallinen: KOOTuen ja Synergian yhteistyö tiivistä. Oppijan polusta ja tämän päivän teemoista käyty myös KOOTuessa. Ripa ollut myös paljon KOOTuessa sekä Digivisio. Abstraktimmalla tasolla KOOTuessa. Hyvä jatkaa yhteistyötä myös KOOTuen puolelta!

Puheenjohtaja päätti työpajan klo 14.50.