2. Nuorten perusopetuksen lisätiedot (rahoituksen laskentaan ja tilastointiin vaikuttavat tiedot)

Jos oppilas on aloittanut perusopetuksen ennen sitä vuotta, kun hän on täyttänyt seitsemän vuotta, tässä kentässä tulisi lukea kyllä. Mahdolliset arvot "Kyllä tai Ei". Jos arvo on "ei", niin kenttää ei pitäisi näkyä ollenkaan. Opiskeluoikeus siirretään KOSKI-palveluun oppilaan aloittaessa koulunkäynnin. 

Esimerkki: Oppilas täyttää 7 vuotta vuonna 2017, mutta hän saa luvan aloittaa koulunkäynnin jo 1.8.2016 (Perusopetuslaki 27 §). Oppilaan opiskeluoikeus siirretään KOSKI-palveluun ja lisätiedoissa näkyy "Aloittanut ennen oppivelvollisuutta: kyllä".

Lisätietojen kohdassa "Erityisen tuen jaksot" tulee näkyä oppijan kaikki erityisen tuen jaksot sen mukaisina, kuinka kyseinen oppilas on saanut erityistä tukea kyseisen opiskeluoikeuden aikana.

Erityisen tuen alkupäivä on se päivä, josta asti oppilas on saanut erityistä tukea juuri tämän kyseisen opiskeluoikeuden aikana. Jos oppilas saa erityistä tukea heti opiskeluoikeuden alkaessa, on erityisen tuen alkupäivä sama kuin opiskeluoikeuden alkupäivä tai erityisen tuen päätöksen päivämäärä. Jos jostain erityisen tuen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä erityisen tuen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen erityisen tuen piirissä opintojen loppuun asti.

Erityisen tuen päätökset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Niiden tarkastamisesta on säädetty. Perusopetuslain 17 § 2 momentin mukaan erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.

Erityisen tuen jakson mukana tulee näkyä myös tieto siitä, opiskeleeko oppija toiminta-alueittain. Jos erityisen tuen päätöstä tarkistetaan niin, että tieto toiminta-alueittain annettavasta opetuksesta muuttuu, tulee KOSKI-palveluun tulla uusi erityisen tuen jakso. Jos erityisen tuen päätöstä tarkistetaan niin, että tieto toiminta-alueittain annettavasta opetuksesta ei muutu, KOSKI-palveluun ei pidä syntyä uutta erityisen tuen jaksoa jos erityinen tuki jatkuu tarkistamisen jälkeen. Erityisen tuen jaksoa ei tarvitse päättää ja siirtää uutta jaksoa jos erityistä tukea tarkistetaan jostain muusta syystä, kuten jos joitain oppiaineita yksilöllistetään lisää oppilaan opinto-ohjelmaan.

Esimerkki: Oppilas on aloittanut koulussa 9.8.2018. Hänen erityinen tukensa on alkanut 9.8.2019. Erityisen tuen jaksolle on määritelty, että oppilas ei opiskele toiminta-alueittain. Erityisen tuen jakso on voimassa katseluhetkellä, sillä sille ei ole siirretty päättymispäivää.

Esimerkki 2: Oppilaan opiskeluoikeus on alkanut 8.8.2019. Oppilas saa erityistä tukea heti opintojensa alusta. Oppilas on tällöin opiskellut oppiaineittain. Seuraavan lukuvuoden alussa erityistä tukea on tarkistettu ja oppilas on siirtynyt opiskelemaan toiminta-alueittain. Aiempi erityisen tuen jakso on merkitty päättyneeksi ja opiskeluoikeuden tietoihin on siirretty uusi erityisen tuen jakso, jossa näkyy muuttunut tieto "opiskelee toiminta-alueittain: kyllä".

Joustava perusopetus on yksi opetuksen järjestämistapa. Jos oppilaalle annetaan joustavaa perusopetusta, tulee opiskeluoikeuden lisätiedoissa kohdassa "joustava perusopetus" näkyä oppijan viimeisin tai sillä hetkellä aktiivinen joustavan perusopetuksen jakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta joustavan perusopetuksen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä joustavassa perusopetuksessa ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen joustavassa perusopetuksessa opintojen loppuun asti. Joustavasta perusopetuksesta voit lukea opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/joustava-perusopetus

Esimerkki: Yläasteen oppilaalle annetaan joustavaa perusopetusta 1.8.2017 alkaen. Joustava perusopetus on tarkasteluhetkellä voimassa ja siksi sillä ei ole päättymispäivää.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus on yksi opetuksenjärjestämistapa. Lue lisää vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429346.

Jos oppija on vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa, opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulisi näkyä "Vuosiluokkiin sitomaton opetus: kyllä". Mahdolliset arvot ovat "Kyllä" tai "Ei". Jos arvo on "ei", tietoa ei pitäisi näkyä ollenkaan.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevalle oppijalle vahvistetaan normaalisti vuosiluokat 1-8 ja hänet siirretään seuraavalle laskennalliselle vuosiluokka-asteelle, joka lasketaan siitä kun oppilas on aloittanut perusopetuksen. Oppilaalle annettavilla ja KOSKI-palveluun tietylle vuosiluokalle siirrettävällä lukuvuositodistuksille näkyvät ne arvioinnit, jotka oppilas on kyseisenä keväänä saanut oman opinto-ohjelmansa mukaisista suorituksista. Lukuvuositodistuksia ei täydennetä jälkikäteen eikä niistä selviä varsinaisesti minkä tason opintoja kyseinen oppilas on tehnyt. Kyseessä ovat vain hänen henkilökohtaisen oman opintosuunnitelmansa mukaisten suoritusten arvioinnit. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevalle oppijalle EI merkitä vuosiluokan vahvistukselle tietoa "jää luokalle", muuta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.

9. vuosiluokalla oppilaan 9. vuosiluokka näkyy keskeneräisenä, eikä sitä vahvisteta, ennen kuin oppija saa perusopetuksen päättötodistuksen. Oppilas on siis loppuopiskeluaikansa keskeneräisellä yhdeksännellä luokalla.

Esimerkki: Oppilas on vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa. Opiskeluoikeuden lisätiedoissa näkyy "vuosiluokkiin sitomaton opetus: kyllä". Oppilaan vuosiluokat 7 ja 8 on vahvistettu normaalisti ja lukuvuositodistuksilla näkyvät oppilaan kyseisen lukuvuoden päättyessä suorittamien oppiaineiden arvioinnit. Oppilaan 9. vuosiluokka näkyy keskeneräisenä, kunnes hän saa perusopetuksen päättötodistuksen.

Kotiopetuksessa olevan oppilaan vastuukoulu on velvollinen siirtämään kyseisen oppilaan opiskeluoikeuden ja jos oppilas suorittaa erityisen tutkinnon todistuksia, niiden arvioinnin KOSKI-palveluun.

Jos oppilas on kotiopetuksessa, opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä oppijan kaikki kotiopetusjaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain kotiopetusjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä kotiopetuksessa ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kotiopetuksessa opintojen loppuun asti.

Kotiopetusoppilaiden merkitsemisen ohjeet tarkemmin sivulla: Kotiopetusoppilaitten tiedot KOSKI-palvelussa

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki ulkomaanjaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti. Ulkomaanjaksoja käytetään pääasiallisesti niissä tilanteissa, joissa oppija on kouluun liittyvän opiskelun vuoksi ulkomailla. Tietoa ulkomaanjaksoista kerätään tilastointitarpeisiin ja se sisältää lyhyetkin opintoihin liittyvät ulkomaanjaksot. Lue lisää ulkomaanjaksoista opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/tilastot/oppilaiden-ja-opiskelijoiden-ulkomaanjaksot.

Oppivelvollisuuslaki tarkentaa oppivelvollisuuden suorittamista ja tilanteita, joissa oppivelvollisen on sallittua keskeyttää määräaikaisesti oppivelvollisuuden suorittaminen. Ulkomaanjaksot (yli 1kk) ovat sallittuja syitä keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen määräaikaisesti. Huoltajan tulee hakea oppivelvollisuuden keskeyttämistä määräaikaisesti koulutuksen järjestäjältä jos oppija on koulussa.

Esimerkki: Oppilaalla on opintoihin liittyvä ulkomaanjakso aikavälillä 1.9.2019-15.9.2019

Esimerkki 2: Oppilas muuttaa väliaikaisesti ulkomaille, mutta hänen kotikuntansa jää Suomeen. Oppilaan huoltajat hakevat oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeytystä. Opiskeluoikeuden tila on merkitty tilaan "väliaikaisesti keskeytynyt" 1.8.2022 alkaen. Opiskeluoikeuden lisätietoihin merkitään ulkomaanjakso alku- ja loppupäivämäärineen. Oppilaan palatessa ulkomaanjaksolta opiskeluoikeuden tilaksi siirretään "läsnä" alkupäivämäärällä 1.8.2023 . 

Esimerkkikuva 3: Oppilas on aloittanut 8.8.2018 ensimmäisellä luokalla ja suorittanut 1. vuosiluokan. Oppilas on aloittanut 2. vuosiluokan 8.8.2019, mutta väliaikaisesti keskeyttänyt ja muuttanut ulkomaille ajaksi 1.10.2019-8.8.2020. Oppilaan 2. vuosiluokka jää kesken sillä oppilas ei ole suorittanut 2. vuosiluokan oppimäärää ja saanut siitä todistusta. Oppilas on palannut ulkomaanjakson jälkeen samaan kouluun ja hänen on katsottu poissaolonsa aikana suorittaneen muulla tavoin 2. vuosiluokan vastaavat tiedot ja taidot ja hän aloittaa opinnot 3. vuosiluokalla. Kesken jäänyt 2. vuosiluokan suoritus poistetaan KOSKI-palvelusta toiminnolla "poista suoritus".

Mikäli oppija on siirtymässä opiskelemaan ulkomaille suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti järjestettyyn opetukseen, katso erillinen ohjeistus: Perusopetuksen oppija lähtee ulkomaille kesken perusopetuksen ja opiskelee ulkomailla suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti järjestetyssä opetuksessa

Jos oppilaalle on tehty hallinnollinen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, tulee lisätiedoissa näkyä tieto pidennetyn oppivelvollisuuden jaksosta aloitus- ja päättymispäivineen. Päättymispäivä ei ole pakollinen. Jos päättymispäivä puuttuu, tulkitaan että oppilas on alkamispäivästä eteenpäin jatkuvasti pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä aina opiskeluoikeuden päättymispäivään saakka.

Pidennetyn oppivelvollisuuden hallintopäätöksen lisäksi oppilaalle tehdään aina erityisen tuen hallintopäätös. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden järjestämiseen liittyy rahoituksen laskennan tarvitsemat erityistiedot "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen" ja "vaikeimmin kehitysvammainen". Vammaisuuden aste määritellään pidennetyn oppivelvollisuuden ja erityisen tuen päätöksen perusteluina olevasta psykologisesta tai lääketieteellinen lausunnosta, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus).

KOSKI-palvelun validaatiot tarkistavat, että oppilaan pidennetyn oppivelvollisuuden jakson jokaiselle päivälle löytyy voimassa oleva erityisen tuen jakso sekä vammaisuusjakso. Erityisen tuen jakso on saanut alkaa ennen kuin pidennetyn oppivelvollisuuden jakso on alkanut.

Pidennetty oppivelvollisuus on erityinen henkilötieto.

Lue lisää pidennetystä oppivelvollisuudesta OPH:n sivuilta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/pidennetty-oppivelvollisuus ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/432697

Esimerkki 1: Oppilaalle on tehty hallintopäätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esimerkkitapauksessa oppilas on ollut yhden vuoden esiopetuksessa ja aloittaa perusopetuksen 7-vuotiaana vuonna 2019. Lisätiedon pidennetty oppivelvollisuus aloituspäivä on päivä jolloin KOSKI-palveluun siirretyn opiskeluoikeuden pidennetyn oppivelvollisuuden jakso on alkanut (päivämäärä voi olla ennen perusopetuksen opiskeluoikeuden aloituspäivää). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas (ks. lisää erityisen tuen merkinnöistä kohdassa "erityisen tuen jaksot"). Rahoituksen laskentaa varten opiskeluoikeuden lisätietoihin eritellään, että oppilaalle järjestetään muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien opetusta (ks. lisää lisätietojen kohdasta "muu kuin vaikeimmin kehitysvammainen"). Kaikki lisätiedot ovat voimassa katseluhetkellä, koska niille ei ole merkitty päättymispäivää.

Esimerkki 2: Oppilas on ollut erityisen tuen piirissä jo 1. luokalla, mutta pidennetyn oppivelvollisuuden päätös tehdään ensimmäisen kerran vasta 2. luokan keväällä. Pidennetyn oppivelvollisuuden jakson alkupäivä on näissä tapauksissa aina ensipäätöksen päivämäärä, jos oppilas on tosiasiallisesti alkanut saada pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen mukaista tukea vasta tällöin.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan viimeisin/aktiivinen majoitusetujakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta majoitusetujaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä majoitusedun piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen majoitusedun piirissä opintojen loppuun asti. Majoitusedun aikajakso merkitään myös kunnan korvaamassa yksityismajoituksessa olevien oppilaiden opiskeluoikeuksiin.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan viimeisin/aktiivinen kuljetusetujakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta kuljetusetujaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä kuljetusedun piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen kuljetusedun piirissä opintojen loppuun asti.

Kuljetusetu merkitään silloin kun koulutuksen järjestäjälle syntyy kustannuksia ja/tai oppilaalle on tehty päätös maksuttomasta kuljetuksesta koulun ja kodin välillä, riippumatta siitä onko kyseessä lakisääteinen velvollisuus vai tarveharkinnasta johtuva päätös. Kuljetusoppilaiksi merkitään oppilaat, joilla kuljetuspäätös on ja jos päätöksen mukainen kuljetusajanjakso osuu tilastointipäivälle, poimitaan nämä oppilaat valtionosuusraportointia varten kuljetusoppilasmäärään. Myös tilapäisen kuljetusedun (esim. oppilaalla murtunut jalka ja tarvitsee taksikuljetuksen tietyksi ajaksi) piirissä olevat oppilaat ovat kuljetusetuoppilaita ja myös heidän tietoihinsa merkitään päätöksen mukaisesti ajanjakso, jona opetuksen järjestäjä maksaa oppilaan kuljetuksen koulun ja kodin välillä.

Jos oppilas siirtyy koulupäivän aikana toiseen opetuspisteeseen, ei opiskeluoikeuden lisätiedoissa tule näkyä kuljetusetujaksoa.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä opintojen loppuun asti.
Sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen aikajakso merkitään vain niiden oppilaiden opiskeluoikeuksiin, joille annetaan sisäoppilaitosmuotoiseen opetukseen liittyvä maksuton asuminen ja ylimääräinen ruokailu.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki koulukotijaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain koulukotijaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä koulukodissa ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen koulukodissa opintojen loppuun asti. Vain koulukodit käyttävät koulukotijaksoa. Jos oppilas siirtyy koulukotiin, hänen opiskeluoikeutensa päätetään alkuperäisessä koulussa/varhaiskasvatuksen toimipaikassa "Eronnut"-tilaan ja koulukoti luo uuden opiskeluoikeuden, johon siirretään ko. lisätieto. Koulukoti merkitsee lisätiedon "Koulukoti" vain, jos oppilas on tosiasiallisesti asumassa myös koulukodissa.

Esimerkkikuva: Oppilas on aloittanut opiskeluoikeutensa Sairilan koulukodissa 1.11.2019. Opiskeluoikeuden lisätietoihin merkitään koulukotijakso alkaneeksi 1.11.2019. Koulukotiopetukseen liittyy aina erityisen tuen päätös.