1.3. Lukiokoulutuksen opiskeluoikeuden lisätiedot (tilastointiin ja rahoituksen laskentaan vaikuttavat lisätiedot)

Koulutuksen maksuttomuus-lisätieto on pakollinen kaikille 1.8.2021 tai sen jälkeen alkaville opiskeluoikeuksille, joissa oppija kuuluu oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätieto pitää olla merkittynä heti opiskeluoikeutta luotaessa. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain piiriin. 

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee niitä nuoria, jotka suorittavat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos nykyinen perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021, henkilö ei tule oppivelvollisuuden laajentamisen piiriin, eli hänelle ei kirjata jatkossa myöskään lisätietoa maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei siis koske vuonna 2003 tai sitä aiemmin syntyneitä henkilöitä.

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä jokaisen oppijan opiskeluoikeuden kohdalla, johon oppivelvollisuuslaki vaikuttaa, onko ko. koulutus opiskelijalle maksutonta vai maksullista ja siirtää tieto KOSKI-tietovarantoon. Maksuttomalla koulutuksella tarkoitetaan uuden oppivelvollisuuslain mukana maksuttomuuden piiriin tulevia esim. oppikirjoja ja työvälineitä. Opetus on edelleen lähtökohtaisesti maksutonta myös oppivelvollisuuslain ulkopuolisille opiskelijoille tai opiskelijalta perittäviä maksuja sitoo koulutusmuotokohtainen lainsäädäntö (esim. perusopetuslaki) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen lainsäädäntö.

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyen toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16)

Tieto koulutuksen maksuttomuudesta saattaa muuttua kesken opiskeluoikeuden, joten KOSKI-tietomallissa tieto maksuttomuudesta siirretään listana aikajaksoja, vaikka suurimmaksi osassa opiskeluoikeuksia aikajaksoja tulee vain yksi. Aikajaksolle on pakollista siirtää vain alkupäivä, jos tieto koulutuksen maksuttomuudesta/maksullisuudesta säilyy samana koko opiskeluoikeuden ajan aina opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Valpas-palvelun kautta toisen asteen koulutuksen järjestäjä pääsee tarkastelemaan paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden edellisiä opiskeluoikeuksia sekä muita koulutuksen maksuttomuuden määrittämiseen tarvittavia valtakunnallisista rekistereistä löytyviä tietoja. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on kuitenkin viime kädessä opiskelijalta itseltään pyytää selvitystä tiedoista, joita ei saada valtakunnallisten rekisterien kautta, eli mahdollisista jo suoritetuista toisen asteen tutkinnoista Ahvenanmaalla tai ulkomailla. 

Esimerkkikuva: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa lukion oppimäärän opiskelijana 12.8.2021. Koulutuksen järjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppivelvollisuus on voimassa. Tietojen perusteella koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen, että koulutus on opiskelijalle maksutonta (esim. Oppija on ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokka ja saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021, voidaan sanoa varmaksi että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan.

Esimerkkikuva 2: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa lukion oppimäärän opiskelijana 10.8.2024. Koulutuksen järjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella opiskelijalla on oikeutta maksuttomaan koulutukseen. Opiskelijan oppivelvollisuus on päättynyt (hän on täyttänyt jo 18), mutta valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella hänellä ei ole toisen asteen valmista tutkintoa ja hän ei ole vielä täyttänyt 20 vuotta eli hänellä voi olla oikeus maksuttomaan koulutukseen. Oppijalta itseltään tehtyjen selvitysten perusteella selviää, että oppijalla on Ahvenanmaalla suoritettu toisen asteen tutkinto. Koulutuksen järjestäjä päättää, että koulutus ei ole opiskelijalle maksutonta. Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan. 

Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetty- lisätieto tallennetaan vain niille oppijoille, jotka kuuluvat/ovat kuuluneet oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain piiriin.

1.8.2022 alkaen oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetään vain oppijan hakemuksesta. ”Maksuttomuuden pidentämisestä päättää opiskelijan hakemuksesta se koulutuksen järjestäjä, jonka opintojen aikana opiskelija hakee maksuttomuuden pidentämistä. Maksuttomuuden pidentämistä voi hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksuttomuuteen oikeuttavan ajan päättymistä.” (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16)

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyvä perusopetuksen jälkeinen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16). Oppivelvollisuuslain 1214/2020 16 §:ssä määritellään tilanteet, joissa oppijan oikeutta maksuttomuuteen koulutukseen voidaan pidentää.

1.8.2022 alkaen koulutuksen järjestäjä kirjaa tiedon pidennyksestä KOSKI-palveluun, kun oppijalle on oppivelvollisuuslain mukaisesti myönnetty pidennys hakemuksen perusteella. Mikäli oppijalle on tallennettu pidennys oikeuteen maksuttomasta koulutuksesta ennen 1.8.2022, jätetään tuo tieto oppijan opiskeluoikeudelle: oppija, jolle on myönnetty pidennys aikavälillä 1.8.2021-31.7.2022, on yhä voimassa oleva eikä oppijan tarvitse uudelleen hakea pidennystä hakemuksella 1.8.2022 lakimuutoksen vuoksi. Tieto pidentämisestä välittyy edelleen Valpas-palveluun myös muiden koulutuksen järjestäjien nähtäväksi. 

Tieto oikeuden maksuttomaan koulutukseen pidentämisestä siirretään listana aikajaksoja (alku- ja loppupäivä). Pidennys myönnetään sen jälkeiselle ajalle, mihin oikeus maksuttomaan koulutukseen olisi oppivelvollisuuslain mukaisesti päättynyt. Aikajaksolle on aina siirrettävä loppupäivä.

Esimerkki: Oppija on syntynyt vuonna 2004 ja ollut oppivelvollinen 1.1.2021 eli hän kuuluu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. Hän aloittaa opinnot lukion opiskelijana 12.8.2021. Koulutuksen järjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppijalla olisi iän mukaisesti oikeus maksuttomaan koulutukseen (sen vuoden loppuun, kun oppija täyttää 20 vuotta). Tietojen perusteella koulutuksen järjestäjä määrittää, että oppijan koulutus on opiskelijalle maksutonta (esim. oppija on saanut perusopetuksen päättötodistuksen 1.6.2021 ja voidaan sanoa varmaksi, että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto maksuttomuudesta tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan. Koulutuksen järjestäjä tallentaa vain lisätiedon ”maksuton” ja maksuttomuuden alkamispäivän, mikä on 12.8.2021 opiskeluoikeuden alkamispäivän mukaisesti.

Oppija keskeyttää opintonsa oppivelvollisuuslain 7:n pykälän mukaisin syin vuodeksi (esim. terveydellisin syin) ajalle 1.1.2023-31.12.2023.

Vuonna 2024 oppija on täyttämässä 20 vuotta, joten oppijan teoreettinen, iästä laskettava oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy 31.12.2024. Oppija hakee pidennystä opintoihinsa kuusi kuukautta ennen maksuttoman koulutuksen oikeuden päättymistä (31.12.2024) eli aikaisintaan heinäkuussa 2024. Elokuussa 2024 koulutuksen järjestäjä myöntää oppijalle pidennyksen vuodeksi. Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskeluoikeudelle KOSKI-palvelussa pidennyksen ajalle 1.1.2025-31.12.2025. Koulutuksen järjestäjän aiemmin tallentamassa ”maksuton”-lisätiedossa ei ole päättymispäivää, joten opiskeluoikeuden ”maksuton”-lisätietoon ei tarvitse tehdä muutoksia.

Mikäli oppija ei saa opintojaan suoritettua loppuun 31.12.2025 mennessä, koulutuksen järjestäjä merkitsee ”maksuton”- lisätiedolle alkamispäivän lisäksi päättymispäivän 31.12.2025. Lisäksi koulutuksen järjestäjä merkitsee lisätietoihin ”maksullinen” ja alkamispäiväksi 1.1.2026.

Tieto tulee merkitä jos oppijan opiskeluajalle on myönnetty lisäaikaa, eli kyseessä on opiskelija, jonka lukio-opinnot ovat kestäneet yli 4 vuotta. Jos opiskelijalle on myönnetty pidennetty päättymispäivä, opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulee näkyä "Pidennetty päättymispäivä: kyllä". Mahdolliset arvot ovat "Kyllä/Ei". Jos arvo on "ei", niin kenttää ei pitäisi näkyä ollenkaan.

Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (Lukiolaki 714/2018 23 §). Jos koulutuksen järjestäjä on myöntänyt opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (lukiolaki 714/2018 23 §), opiskelija voidaan laskea valtionosuusrahoitteisiin opiskelijoihin myönnetyn lisäajan puitteissa. Opiskelijan tilan rahoitusmuotona säilyä siis "valtionosuusrahoitteinen".

Mikäli opiskelija ei saa suoritettua lukio-opintojaan myönnetyn lisäajan puitteissa, hän lukiolain mukaan menettää opiskeluoikeutensa.

Jos opiskelija opiskelee lukiossa, jolla on erityisen koulutustehtävän lupa, opiskelijan opiskeluoikeuden lisätiedoissa tulisi näkyä erityinen koulutustehtävä ja siihen liittyvä aikajakso opiskeluoikeuden kannalta. Jos aikajaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan tarkasteluhetkellä erityisen koulutustehtävän mukaisessa koulutuksessa jos opiskelija on läsnä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen erityisen koulutustehtävän mukaisessa koulutuksessa opintojen loppuun asti.

Erityinen koulutustehtävä on koulutuksen tai opetuksen järjestämisluvassa määritelty tehtävä painottaa opetus tai koulutus tietylle osa-alueelle tai tiettyyn oppiaineeseen. Esimerkki lukiokoulutuksen erityisestä koulutustehtävästä on lukiolle annettava lupa järjestää englanninkielistä IB-opetusta tai esimerkiksi urheilupainotteista opetusta. Erityisen koulutustehtävän jaksojen selitteet merkitään KOSKI-palvelun koodiston mukaisesti: KOSKI-palvelun erityisen koulutustehtävän koodisto. HUOM! Koodistossa olevista koodiarvoista on käytettävissä vain numeraaliset koodiarvot (101-109).

Jos opiskelija on ulkomaan vaihto-opiskelujaksolla tulee tieto jaksosta löytyä opiskeluoikeuden lisätiedoista. Ulkomaanjakso-tieto koostuu aikajaksosta, maasta, jossa vaihto on suoritettu sekä kuvauksesta ulkomaan jakson sisällöstä. Jos ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla, ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti. Kenttää ei näytetä, jos ulkomaan jaksoja ei ole. 

Kun opiskelijalle merkitään opiskeluihin liittyvä ulkomaanjakso, opiskeluoikeuden tilaksi merkitään jakson ajaksi joko ”läsnä” tai ”väliaikaisesti keskeytynyt”, riippuen siitä keskeyttääkö opiskelija opinnot kotilukiossa ulkomaanjakson ajaksi. 

Jos opiskelija muuttaa ulkomaille muusta, kuin suoraan vaihto-opiskeluun liittyvästä syystä, KOSKI-palveluun siirrettävät tiedot riippuvat koulutuksen järjestäjän harkinnasta. Jos tiedetään, että opiskelija on tulossa takaisin, merkitään hänet väliaikaisesti keskeyttäneeksi sekä merkitään hänelle ulkomaanjakso (alku- ja loppupäivämäärä, maan nimi ja kuvaus). Kuvaus eroaa sen mukaan onko kyseessä vaihto-opiskelija vai muusta syystä ulkomailla oleskeleva. Jos ei ole tietoa siitä, aikooko opiskelija palata suorittamaan opiskeluoikeuttansa, pitää koulutuksen järjestäjän itse käyttää harkintaa, milloin opiskelija merkitään väliaikaisesti keskeyttäneeksi tai katsotaan eronneeksi -tilaan.