Opiskeluoikeuden lisätiedot (tilastointiin ja rahoituksen laskentaan vaikuttavat lisätiedot)

Koulutuksen maksuttomuus-lisätieto on pakollinen kaikille 1.8.2021 tai sen jälkeen alkaville opiskeluoikeuksille, joissa oppija kuuluu oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätieto pitää olla merkittynä heti opiskeluoikeutta luotaessa.

Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain piiriin. 

Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee niitä nuoria, jotka suorittavat perusopetuksen oppimäärää oppivelvollisina 1.1.2021 tai sen jälkeen. Jos nykyinen perusopetuslain mukainen oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021, henkilö ei tule oppivelvollisuuden laajentamisen piiriin, eli hänelle ei kirjata jatkossa myöskään lisätietoa maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen ei siis koske vuonna 2003 tai sitä aiemmin syntyneitä henkilöitä.

Koulutuksen järjestäjän tulee määritellä jokaisen oppijan opiskeluoikeuden kohdalla, johon oppivelvollisuuslaki vaikuttaa, onko ko. koulutus opiskelijalle maksutonta vai maksullista ja siirtää tieto KOSKI-tietovarantoon. Maksuttomalla koulutuksella tarkoitetaan uuden oppivelvollisuuslain mukana maksuttomuuden piiriin tulevia esim. oppikirjoja ja työvälineitä. Opetus on edelleen lähtökohtaisesti maksutonta myös oppivelvollisuuslain ulkopuolisille opiskelijoille tai opiskelijalta perittäviä maksuja sitoo koulutusmuotokohtainen lainsäädäntö (esim. perusopetuslaki) sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen lainsäädäntö.

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyen toisen asteen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16)

Tieto koulutuksen maksuttomuudesta saattaa muuttua kesken opiskeluoikeuden, joten KOSKI-tietomallissa tieto maksuttomuudesta siirretään listana aikajaksoja, vaikka suurimmaksi osassa opiskeluoikeuksia aikajaksoja tulee vain yksi. Aikajaksolle on pakollista siirtää vain alkupäivä, jos tieto koulutuksen maksuttomuudesta/maksullisuudesta säilyy samana koko opiskeluoikeuden ajan aina opiskeluoikeuden päättymiseen saakka.

Valpas-palvelun kautta toisen asteen koulutuksen järjestäjä pääsee tarkastelemaan paikan vastaanottaneiden opiskelijoiden edellisiä opiskeluoikeuksia sekä muita koulutuksen maksuttomuuden määrittämiseen tarvittavia valtakunnallisista rekistereistä löytyviä tietoja. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on kuitenkin viime kädessä opiskelijalta itseltään pyytää selvitystä tiedoista, joita ei saada valtakunnallisten rekisterien kautta, eli mahdollisista jo suoritetuista toisen asteen tutkinnoista Ahvenanmaalla tai ulkomailla. 

Esimerkkikuva 1: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa aikuisten perusopetuksen oppimäärän opiskelijana 12.8.2021. Koulutuksen järjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti oppivelvollisuus on voimassa. Tietojen perusteella koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen, että koulutus opiskelijalle maksutonta (esim. oppija on ensimmäinen oppivelvollisten ikäluokkaa, voidaan sanoa varmaksi että hänellä ei ole toisen asteen tutkintoa jo suoritettu Ahvenanmaalla/ulkomailla). Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan.

Esimerkkikuva 2: Oppija on ollut oppivelvollinen 1.1.2021. Hän hakeutuu ja aloittaa aikuisten perusopetuksen oppimäärän opiskelijana 10.8.2024. Koulutuksen järjestäjä saa Valpas-palvelun kautta tiedon hänen aiemmista opiskeluoikeuksistaan, ja siitä mihin asti valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella opiskelijalla on oikeutta maksuttomaan koulutukseen. Opiskelijan oppivelvollisuus on päättynyt (hän on täyttänyt jo 18), mutta valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella hänellä ei ole toisen asteen valmista tutkintoa ja hän ei ole vielä täyttänyt 20 vuotta eli hänellä voi olla oikeus maksuttomaan koulutukseen. Oppijalta itseltään tehtyjen selvitysten perusteella selviää, että oppijalla on Ahvenanmaalla suoritettu toisen asteen tutkinto. Koulutuksen järjestäjä määrittää, että koulutus ei ole opiskelijalle maksutonta. Tieto tallennetaan samalla kun opiskeluoikeus luodaan. 

Oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetty- lisätieto tallennetaan vain niille oppijoille, jotka kuuluvat/ovat kuuluneet oppivelvollisuuslain 1214/2020 piiriin. Lisätietoa ei saa siirtää oppijoille, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain piiriin.

1.8.2022 alkaen oikeutta maksuttomaan koulutukseen pidennetään vain oppijan hakemuksesta. ”Maksuttomuuden pidentämisestä päättää opiskelijan hakemuksesta se koulutuksen järjestäjä, jonka opintojen aikana opiskelija hakee maksuttomuuden pidentämistä. Maksuttomuuden pidentämistä voi hakea aikaisintaan kuusi kuukautta ennen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun maksuttomuuteen oikeuttavan ajan päättymistä.” (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16)

Oppivelvollisuuden laajennukseen liittyvä perusopetuksen jälkeinen koulutus on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Oikeutta maksuttomaan koulutukseen ei kuitenkaan ole, jos opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon taikka ammatillisen tutkinnon taikka niitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon, kuitenkin viimeistään sen kalenterivuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. (Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 § 16). Oppivelvollisuuslain 1214/2020 16 §:ssä määritellään tilanteet, joissa oppijan oikeutta maksuttomuuteen koulutukseen voidaan pidentää.

1.8.2022 alkaen koulutuksen järjestäjä kirjaa tiedon pidennyksestä KOSKI-palveluun, kun oppijalle on oppivelvollisuuslain mukaisesti myönnetty pidennys hakemuksen perusteella. Mikäli oppijalle on tallennettu pidennys oikeuteen maksuttomasta koulutuksesta ennen 1.8.2022, jätetään tuo tieto oppijan opiskeluoikeudelle: oppija, jolle on myönnetty pidennys aikavälillä 1.8.2021-31.7.2022, on yhä voimassa oleva eikä oppijan tarvitse uudelleen hakea pidennystä hakemuksella 1.8.2022 lakimuutoksen vuoksi. Tieto pidentämisestä välittyy edelleen Valpas-palveluun myös muiden koulutuksen järjestäjien nähtäväksi. 

Tieto oikeuden maksuttomaan koulutukseen pidentämisestä siirretään listana aikajaksoja (alku- ja loppupäivä). Pidennys myönnetään sen jälkeiselle ajalle, mihin oikeus maksuttomaan koulutukseen olisi oppivelvollisuuslain mukaisesti päättynyt. Aikajaksolle on aina siirrettävä loppupäivä.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan kaikki opiskeluun liittyvät ulkomaanjaksot alkamis- ja päättymispäivineen. Jos jostain ulkomaanjaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä ulkomailla ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen ulkomailla opintojen loppuun asti. Ulkomaanjaksoja käytetään pääasiallisesti niissä tilanteissa, joissa oppija on kouluun liittyvän opiskelun vuoksi ulkomailla. Tietoa ulkomaanjaksoista kerätään tilastointitarpeisiin ja se sisältää lyhyetkin opintoihin liittyvät ulkomaanjaksot. Lue lisää ulkomaanjaksoista opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/fi/tilastot/oppilaiden-ja-opiskelijoiden-ulkomaanjaksot. Kun opiskelijalle merkitään opiskeluihin liittyvä ulkomaanjakso, hänet läsnäolotilansa pysyy tilassa "läsnä".

Esimerkkikuva: Opiskelijalla on opintoihin liittyvä ulkomaanjakso aikavälillä 1.11.2018-1.12.2018. Opiskelijan tila on tuona aikana ollut "läsnä".

HUOM! Jos opiskelija muuttaa ulkomaille muusta, kuin suoraan vaihto-opiskeluun liittyvästä syystä, KOSKI-palveluun siirrettävät tiedot riippuvat koulutuksen järjestäjän harkinnasta. Jos tiedetään, että opiskelija on tulossa takaisin ja hänelle on myönnetty vapautus opiskelusta, merkitään hänet väliaikaisesti keskeyttäneeksi mutta ei merkitä ulkomaanjaksoa. Jos ei ole tietoa siitä, aikooko opiskelija palata suorittamaan opiskeluoikeuttansa, pitää koulutuksen järjestäjän itse käyttää harkintaa, merkitäänkö opiskelija väliaikaisesti keskeyttäneeksi tai eronneeksi.

Tässä kentässä tulisi näkyä oppijan viimeisin/aktiivinen majoitusetujakso alkamis- ja päättymispäivineen. Jos KOSKI-palveluun tallennetusta majoitusetujaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä majoitusedun piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen majoitusedun piirissä opintojen loppuun asti. Majoitusedun aikajakso merkitään myös kunnan korvaamassa yksityismajoituksessa olevien oppilaiden opiskeluoikeuksiin.

Koulutuksen järjestäjän oikeudesta järjestää koulutusta sisäoppilaitosmaisena majoituksena määrätään koulutuksenjärjestämisluvassa. Opiskeluoikeuden lisätietoon sisäoppilaitosmainen majoitus kirjataan ne aikajaksot, jolloin opiskelija asuu pääasiallisesti oppilaitoksen asuntolassa, jossa tarjotaan sisäoppilaitosmaista majoitusta. Lisätieto eroaa majoitusetu-lisätiedosta ja opiskeluoikeuden lisätiedoissa ei voi olla päällekkäin tietoa sekä majoitusedusta että sisäoppilaitosmaisesta majoituksesta.

Jos opiskelija on ollut sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa, kaikki majoituksen aikajaksot tulisi näkyä opiskeluoikeuden lisätiedoissa alkamis- ja päättymispäivineen.
Jos sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen jaksosta puuttuu päättymispäivä, oppijan tulkitaan olevan aktiivisissa opiskeluoikeuksissa tarkasteluhetkellä sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä ja päättyneissä opiskeluoikeuksissa olleen sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen piirissä opintojen loppuun asti.