Kokous 2021-2 (18.3.) - Avoimen tieteen kevättyöpaja

klo 13.00 - 14.30 Zoomissa

Tärkeimmät havainnot toiveiden/vaatimusten ja niiden priorisointien pohjalla:

• Lähdettiin vauhdilla liikkeelle, pari asiaa olisi ehkä pitänyt pohtia aiemmin, mutta ne tulivat esille keskusteluisssa:
  • Mitkä ovat dynaamisen DMP:n ominaisuuksia, mitkä liittyivät tapoihin tuottaa se?
  • Mitä DMP on? Mitä sen halutaan olevan?
  • Toiveet ja ominaisuudet eivät ole yhteismitallisia
• Organisaatioilla on selvästi erilaiset tarpeet > näkyy priorisoinneissa
• Erottuu ainakin kaksi polkua:
  • ns. minimimalli, muistuttaa nykyistä (+ koneluettavuus, DMP:n olemusta korostava)
  • laajasti aineistonhallinnan prosessiin integroitu malli (järjestelmät, prosessi, koko DMP-ekosysteemi)
• Vrt. aamulla 18.3. työpajassa käsitelty Aineistojen avoimuuden palvelut
  • minimitaso > se mitä myös ryhmässä keskusteltiin
  • ideaalitaso > päivitettävä ja koneluettava DMP, integroidulle mallille on kysyntä
• Nämä kaksi mallia eivät saa olla toisiaan poissulkevia > pyrkimys ja tavoite on kuitenkin sama
• Mitä voidaan tehdä oikeasti yhteisesti, mitä ei?
• Ratkaisevaa:
  • yhteiset tietomallit ja rajapinnat
  • yhteistyö rahoittajien ja muiden vaatimuksia esittävien tahojen kanssa (tätä on tehty yhdessä Tuuliverkostossa ja Tuulitoimistossa)
  • erotetaanko tieto ja väline?
• MItä kukin organisaatio tiedolla tekee? Yhteisesti relevantit tiedot?
  • Muut järjestelmät, joita organisaatiolla on 
  • Organisaation työkulut
• Eri tiedontarvitsijoiden tarpeet/vaatimukset ja niiden yhteensovittaminen
  • rahoittajien motivaatio vrs. instituution hallinto- ja palvelunäkökulmat vrs. tutkijan tarpeet
• Yksi yksittäinen ratkaisu ei toimi kaikille

Mitkä ominaisuudet korostuivat toiveissa ja priorisoinneissa?

Suunnitelmat

• päivitys- ja versionhallinta
• tunnisteet (PIDit)
• helppo tiedonsiirto
• rahoittajien vaatimukset
• tietomalli yhteisesti jaettu (kv- ja kansallinen taso)

Työkalu

• ohjaava, edesauttaa FAIR-periaatteiden toteutumista
• integroituu paikalliseen ja kansalliseen infraan

Kulttuurinmuutos

• koko tutkimuskentällä tapahtuva muutos
• vaatimukset ei toteudu, jos rahoittajat tavoittelevat ns. vanhan mallista DMP:tä
• DMP:n pitää olla tutkimussuunnitelman osa, joka ohjaa tutkimustyötä ja palveluita 
• Ei kai tehdä nyt sellaisia päätöksiä, jotka jarruttavat tätä

Työpajan kommentit

• Hyvä yhteenveto, vastaa tehtyä työtä
• Onko enemmän yhteistä kuin ristiriitaa näkökulmien välillä?
• Modernisoidun DMP:n paikka tutkimussysteemissä
• Ihmisluettava DMP tarvitaan vielä moneen paikkaan, rakenteisenkin datan saa tuotettua ihmisluettavaan muotoon 
• DMP:n sitouttamisen tutkimuksen vaiheisiin - nykyisellään tutkijat eivät palaa DMP:hen enää sen laatimisen jälkeen
• Kun DMP nyt vaaditaan rahoituksen saaneilta, dokumentti on tutkijan ja suorituspaikan välinen DMP, ei enää tutkijan ja rahoittajan välinen
• RDAn maDMP-työryhmän työ: kehitetty tietomalli, sitä mapattu eri rahoittajien tietomalleihin (esim. EU) > yhteys tietomallin ja rahoittajien pohjien välillä

Miten työryhmän tekemä työ vedetään yhteen ja miten tästä jatketaan?

• Jokaisessa organisaatiossa pitäisi keskustella ja hahmottaa omat askeleet, miten tehdään yhdessä ja mitä tehdään itsenäisesti
• Realismi: Mitkä konkreettisesti tarkoittaa > miten DMPTuulia pitäisi kehittää? Tehdäänkö uusia, yhteisiä templaatteja vai mitä? 
• Minkälaisia suosituksia voidaan tehdä? 
• Onko uusia tapoja antaa vastauksia?
• Tietoarkiston (eli arkistoijan) näkökulma: miten yhteentoimivuus saadaan toimimaan heidän suuntaan? Mitä he voivat tehdä? Tehtäisiinkö Tampereella oma koeponnistus?
• Artikkeli Smale, Unsworth, Denyer, Magatova & Barr (2020) "A Review of  the History, Advocacy and Effcacy of Data Management Plans": http://www.ijdc.net/article/view/525/568> Perusteluja työlle, mikä on rahallinen hyöty? Artikkelissa esitetyn arvion mukaan jakamattoman datan arvo on miljoonia. Artikkelista myös tukea siihen, että eri osallistujien tarpeet pitäisi tietää tarkemmin - miten voidaan vastata tähän intressiin? Eri DMP:t eri tarkoituksiin vai yksi DMP, josta rahoittaja saa "irroitettua" tarvitsemansa tiedon.
• DMP:n tarve ja hyödyt: pedagoginen, riskienhallinta > hyödyt esiin "kauhukuvilla", kerätään DMP:stä hyviä ja huonoja malleja > Tutkijoilta pitää kysyä tähän lupa, jos DMP:t halutaan tutkimuskäyttöön - tehdäänkö yhteisesti informointi? Käytetäänkö tutkijoiden dmp:tä tutkimusaineistona vai niiden arvioijille niiden lukemisesta syntynyttä tietoa/kokemuksia?

Chat-kommentteja

• Tässä muutamia ideoita tuotokseksi, kerätäänkö google docsiin lisää? 1. Raportoidaan mikä on dynaaminen DMP ja mitä sillä voidaan tehdä? Huomoidaan esimerkit maailmalla. 2. Pohditaan mitä voimme tehdä yhdessä (kansallisesti)? Mikä on organisaatiokohtaista? 3. Dokumentoidaan/raportoidaan eri sidosryhmien vaatimukset / toiveet DMP:lle 4. Tunnistetaan eri vaatimusten yhteinen alue ja ristiriidat / eroavaisuudet 5. Määritellään, miten DMP:n sisältämän datan tulisi liikkua ja minne (työkalut, rajapinnat, prosessit), jotta dataa voidaan käyttää eri prosesseissa/tahoilla/järjestelmissä.
• Välilehti tarpeista ja hyödyistä docsiin

• Kokoonnutaan huhtikuussa ennen Avoimen tieteen kevätpäiviä, vkolla 15 tai 16 (Soile doodlettaa)

Briefly in English

According to wishes and prioritizations this group has worked, there are twofold views of DMPs and DMP tools:

• a minimum model which is close to the current model + maDMP + underlines the inner nature of DMPs 
• an integrated model where DMP is part of the research process

These models should not be separate but go together and the vital issue is to figure out those features which are common and which are not.  The most important features related to DMPs are versioning, PIDs, easy data transferring, research funders requirements/templates and shared schemas (on the international and national level). DMP tool itself should contain features that help to fulfill FAIR principles and the tool should be integrated into the local and national infrastructures.  The next step is to move this conversation to the organisational level and discuss which is the way different organisations are heading. Do they share these views and are they willing to continue with common grounds or should there be other options too?