2021-05-05 Kokous Kevätpäivät

Kokouslinkki: https://cscfi.zoom.us/j/66476907681

Kello 13–14

Agenda / muistio

1. Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantamalli: arviointikriteerien kommentointi
   1. Kriteerit
   2. Kommentointilomake
   3. Keskusteltu siitä, kommentoidaanko yhdessä ryhmänä seurantamallia. 
      1. Konkreettisia mittareita ei kriteereistä juuri löydy. Paljolti kyllä–ei-kysymyksiä, joissa kyllä-vaihtoehdon sisään mahtuu kirjavia asioita
      2. Miten mitatataan sitä, mitä ei näy Metaxissa?
      3. FAIR-periaatteiden noudattamisen tulokulma: jos aineisto on FAIR, niin sillä on oltava niin paljon metadataa, että se on kohdeyleisönsä käytössä, ml. hallinnollinen metadata
      4. Kuinka paljon on avoimen datan politiikkoja kansallisella tasolla? Kuinka pieneen osaan ohjaavat periaatteet lopulta jakautuvat?
      5. FAIR-politiikka kehno, sillä tavoitteena on että datat olisivat paremmin käytettävissä. Politiikan pitäisi olla enemmän ainestojen avaamiseen ohjaavaa/kannustavaa.
      6. FAIR ei kerro niinkään avoimuudesta, vaan siitä tehdäänkö tutkimus kunnolla. Toki FAIR mahdollistaa avoimuuden.
      7. Onko tieto siitä mitä on tehty olemassa, saatavilla ja koneluettavissa?
      8. FAIR-kypsyysmittaukset kehittyvät koko ajan. 
      9. Halutaan mitata ennen kaikkea organisaatioiden, ei tutkijoiden, kehitystä
      10. Sopivampia kysymyksiä/mittareita?
          1. Voidaanko organisaatiossa tuottaa hallinnollista metadataa?
          2. Onko se yhteydessä kansallisiin tietovarantoihin?
          3. Kyetäänkö organisaatiossa tukemaan FAIR-periaatteiden noudattamista, esim. koulutuksin?
          4. Kuinka paljon FAIR-periaatteiden mukaisia aineistoja on käytetty?
          5. Kasvavatko asia (ei määrät vaan trendit)?
      11. Organisaation kyvykkyyden merkki huolehtia, että metatiedot ovat löydettävissä
      12. CSC-vetoisuus vahvuus miittaamisessa: kyetäänkö toimimaan ekosysteemissä, joka on otettu standardiksi 
      13. Mistä tutkija tietää, mikä PID vie master datan äärelle (vs. esim. metadatakatalogiin)
          1. Kansalliskirjasto julkaisemassa PID-ohjeet
          2. Fairdata-palveluissa: metatiedolle voi antaa URNin, ei DOIn 
      14. Sovittu, että kommentoidaan yhdessä ja kirjataan kommentit Eduuni wikiin (Maisa ja Jessica), joita työryhmä voi kommentoida sisäisesti 
          1. Kopioidaan kysymykset alasivulle ja katsotaan tämän kokouksen keskustelun pohjalta kommentteja
          2. Hyvä pohtia yhdessä, näkökulmana työryhmän näkökulma, jossa tunnisteet ja FAIR-periaatteet voivat korostua
          3. Tehdään yhteinen vastaus ja samalla kukin voi tehdä oman vastauksensa halutessaan 
          4. Tärkein kommentoitava: Keskeiset indikaattorit 3. FAIR-periaatteiden noudattaminen (tarkennettava)
      15. Mitä avoimella datalla ja avoimuudella kriteereissä tarkoitetaan?
          1. Jos tarkoitetaan itse raakadatan avoimuutta, niin siinä on kyseessä ennemminkin olosuhde (esim. jos on henkilötietoa, ei noin vaan avata – metatiedot eri asia)
          2. Eri laitoikset puskevat ulos eri määrän dataa → vertailu laitosten välillä hankalaa
          3.  Oletuksena datan staattisuus, entä dynaaminen data (esim. lajitietokanta)
      16. Mitattava organisaation kykyä tuottaa dataa FAIR-periaatteiden mukaisesti eri avoimuuden asteilla
      17. Onko olemassa datakatalogeja? Käytetäänkö niitä?
      18. FAIR-kyvykkyyttä ei voi mitata, jos ei ole katalogia, johon evaluaattori voitaisiin lähettää
      19. Laadulliseen kriteeristöön / mittaamiseen pyrkiminen
      20. Lähetämme ensi viikon alussa ryhmän sähköpostiin linkin, jonka kautta pääsee kommentoimaan ehdotusta.
2. Semanttinen yhteentoimivuus, suositusten läpikäyntiä
   1. Jatketaan kohdasta I2 ((Meta)data use vocabularies that follow FAIR principles) ohjeet kouluttajalle / data-asiantuntijalle
      1. Toisaalta hallinnollinen metadata, joka on konvertoitavissa Dataciteen ja muihin merkittäviin – isompi haaste aineistoa kuvaileva metadata – onko siinä sanastoa
      2. Kouluttajan / data-asiantuntijan täytyisi tietää miltä alalta ainestot ovat ja miten sanastoa jatkokäytetään
      3. Ei tarvitse ymmärtää datan kaikkia nyansseja tai tutkimusasetelmaa, vaan mikä sanastomielessä tekee datan käytettävyyden jatkossa paremmaksi ja helpommaksi
      4. Sisällön ymmärtämisen ja oikean tulkinnan mahdollistaminen vs. varmistaa voiko ymmärtää väärin
         1. Esim. onko kyseessä celsius vai kelvin tai plant = tehdas / plant = kasvi
      5. Kouluttajat eivät ole mallintajia – ei kannata määrittää oletusarvoksi, että kouluttajat tekisivät tätä
   2. I2 ohjeet tutkijalle
      1. Ei haittaa jos ohjeissa on toistoa, hyvä ajatella check listinä eri ryhmille
      2. Riitta Koikkalainen: Kansalliskirjastossa on lähdössä liikkeelle FAIR-prosessien kätilöiminen (tarkistetaan palveluittain miten on nyt, sitten lähdetään paimentamaan kohti parempaa FAIRiä) omassa talossa, ontologioiden ja sanastojen puolelta liittyy - vai liittykö - tämän työryhmän työskentelyyn?
         
         1. Tuomas Alaterä: Kyllähän tuo liittyy. Ylipäätään organisaation on tuettava ja mahdollistettava FAIR-prosesseja ja niiden vaatimien järjestelmien olemassa oloa.
            
      3. Tarvitaan selkeitä työnkulkuja, joissa sanastoilla on paikkansa (ei ohje tutkijoille vaan laajemmin organisaatioille / hallinnolle)
      4. Organisaation tehtävä tarjota palvelut, että tuetaan FAIR-dataa
      5. Toisaalta organisaatioissa monia tutkijoita ja käytäntöjä – hyvä olla jotain ohjeita, hyvä että tutkija ymmärtäisi sanastojen  /FAIRiyden tärkeyden