Skip to end of metadata
Go to start of metadata
Tämän sivun sisältö:
 
 

Kuvaus

Parhaat käytännöt -dokumentteihin pyritään keräämään Funet-organisatioiden kannalta olennaista ja ajankohtaista tietoa ("Current Practice"). Monissa tapauksissa yhtä ainoaa oikeaa toimintatapaa ei ole ("Best") joten usein joudutaan vain luettelemaan erilaisten ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia ja niistä saatuja kokemuksia. Tälläinenkin tieto voi olla arvokasta.

Dokumenttityöllä pyritään mm. Funet-jäsenkunnan aktivoimiseen, keskustelun lisäämiseen, lisäarvon tuottamiseen, turhan "pyörän uudelleenkeksimisen" (organisaatioiden välillä) vähentämiseen sekä omien kokemusten kirjaamiseen jäsentyneesti. Koko Funet-yhteisö pyritään saamaan mukaan talkoisiin, koska Funetin jäsenorganisaatiot itse tietävät parhaiten verkkojensa haasteista ja ongelmista. CSC/Funetille jää ainakin rooli toiminnan käyntiinpotkaisijana, koordinoijana ja sihteerinä.

Pääasiassa dokumentteja luodaan ja työstetään Funet-yhteistyöryhmissä: AccessFunet, MobileFunet, VideoFunet sekä SecureFunet. Lisäksi verkosta voi löytyä jo valmiina hyviä dokumentteja, joita voidaan linkittää tälle sivulle. Aihelistaa ei ole kiveen hakattu, vaan aiheista voi tehdä ehdotuksia yhteistyöryhmille.

Funetin Parhaat käytännöt- dokumenttien laatimisprosessi ja määritys

Dokumenteista käytetään ainakin seuraavia lyhenteitä

  • BPD (Best Practice Document) - vakiintunut nimitys Géant-toiminnan yhteydessä
  • BCP (Best Current Practice) - IETF-lähtöinen nimitys
  • GPG (Good Practices Guide) - ENISAn käyttämä nimitys

Kaikilla lyhenteillä tarkoitetaan samaa asiaa, eli johonkin aihepiiriin tai teknologiaan liittyviä hyväksi koetut käytännöt koottuna samaan dokumenttiin.

Alla kuvataan Funet Parhaat käytännöt -dokumenttien laatimisprosessi sekä määritellään dokumenttien otsikkotaulukon sisältö ja yhteenvedon tarkoitus.

Laatimisprosessi

Parhaat käytännöt-dokumenttien tavoitteisiin kuuluvat edistää yhteistä ongelmaratkaisua ja käytäntöä sekä toimia hyvien käytäntöjen tietolähteenä. Laatimisprosessi on esitetty kuvassa 1. Ensi vaiheessa CSC:n edustaja tai yhteistyöryhmä laatii BPD:n luonnoksen. Luonnos käsitellään työryhmässä ja tuloksena syntyy työryhmän versio BPD:stä. Seuraavaksi pyydetään Funet-jäseniltä kommentteja dokumentissa esitettyihin ratkaisuihin. Lopuksi Funetin työvaliokunta tai Funetin vuosikokous hyväksyy dokumentin.

Kuva 1. BPD-dokumentin laatimisprosessi

Parhaat käytännöt-dokumentit luokitellaan kahteen ryhmään: suosituksiin ja velvoittaviin dokumentteihin. Langattomiin verkkoihin ja verkkovierailuun liittyvät dokumentit työstetään MobileFunet-työryhmässä ja yleensä kampusverkkohin liittyvät dokumentit työstetään AccessFunet-työryhmässä.

BPD:n otsikko ja yhteenveto

Funetin Parhaat käytännöt-dokumenttien alussa on aina otsikkotaulukko ja mahdollisesti myös yhteenveto-osuus. Otsikoiden ja yhteenvedon avulla on tarkoitus kertoa tiivistetysti lukijalle, mistä dokumentissa on suurinpiirtein kysymys.

BPD-dokumentin alussa on pieni taulukko, joka sisältää seuraavat perustiedot:

  • Dokumentin numero: formaali tunniste
  • Versionumero: numeerinen tieto kuinka pitkällä dokumentin laadinta on
  • Tila: tieto dokumentin käsittelyn tilasta
  • Päiväys: milloin dokumenttia on viimeksi muutettu
  • Otsikko: mikä on dokumentin nimi
  • Laatija: kuka tai ketkä ovat kirjoittaneet tekstin
  • Vastuutaho: kuka on vastuussa dokumentin sisällöstä
  • Tyyppi: millaisesta dokumentista on kyse
(tunniste):Funetin BPD-dokumenttien määrittely (BPD)
Tunniste(tähän tunniste)
Versio1.0
Tilaluonnos (kommentit 30.10.2009 mennessä)
Päiväys31.8.2009
OtsikkoFunetin BPD-dokumentit
TyöryhmäCSC/Funet
LaatijaJari Miettinen (CSC/Funet)
VastuutahoJari Miettinen (CSC/Funet)
Tyyppimäärittely

Yhteenveto kuvaa hyvin lyhyesti, minkä tyyppisiä asioita dokumentti käsittelee ja mille tasolle kuvauksessa mennään. Mikäli itse dokumentti on lyhyt, se ei välttämättä sisällä yhteenvetoa.