Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Videoneuvottelu soveltuu useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin – kokouksiin, opetukseen, ryhmätyöskentelyyn, henkilökohtaiseen ohjaukseen. Näissä kaikissa muodoissaan videoneuvottelu mahdollistaa sekä kahden osapuolen välisen (kaksipisteneuvottelu) että useamman osapuolen kesken tapahtuvan yhteydenpidon (monipisteneuvottelu). Se, mihin tarkoitukseen videoneuvottelua kulloinkin käytetään, vaikuttaa käytettävän tekniikan valintaan.

Videoneuvottelu soveltuu erityisen hyvin tilanteisiin, joissa osapuolet ovat fyysisesti niin kaukana toisistaan, ettei kasvokkainen tapaaminen ole etäisyyden vuoksi mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Videoneuvottelua käyttämällä säästyy sekä matkustamisen vaatimaa aikaa että kustannuksia.

 

Kokous

Videoneuvottelu mahdollistaa kokousten ja palaverien nopean koolle kutsumisen silloinkin, kun osallistujat ovat vaikkapa eri kaupungeissa tai eri maissa, tai kun heitä olisi muuten hankalaa saada yhteisen neuvottelupöydän ääreen samaan fyysiseen tilaan. Esim. verkostotapaamiset, joiden osallistujat ovat eri organisaatioista ja eri paikkakunnilta, voidaan usein järjestää kätevästi videoneuvotteluna. Kokous voidaan järjestää videoneuvotteluna myös sen vuoksi, että siitä halutaan saada tallenne myöhempää käyttöä varten tai esim. verkossa julkaistavaksi.

Erilaisissa suunnittelu- ym. kokouksissa on usein tarpeellista jakaa dokumentteja ja työstää niitä yhdessä. Tämä on mahdollista käyttämällä videoneuvottelussa sovelluksenjakojärjestelmiä.

Opetus

Videoneuvottelun avulla järjestettävä opetus voi olla luento-opetusta, jossa opettaja pääasiassa puhuu, tai ryhmätyöskentelyä, johon kaikki osallistuvat aktiivisesti, tai siihen voi sisältyä molempia elementtejä. Opetustilanteessa voi olla mukana lähiryhmä sekä videoneuvottelulaitteiston välityksellä yksi tai useampi etäryhmä, tai opettaja voi olla kokonaan erillään opiskelijoista, esim. omassa työhuoneessaan.

Opetus voidaan järjestää videoneuvottelun välityksellä, kun opettaja ja opiskelijat eivät voi helposti kokoontua samaan fyysiseen tilaan pitkien välimatkojen tai ajan puutteen vuoksi. Opetus voi olla tarkoituksenmukaista järjestää videoneuvotteluna, kun vaikkapa yliopiston eri paikkakunnilla sijaitsevien yksiköiden opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus saman luentosarjan seuraamiseen. Tällöin opettajan ei tarvitse pitää samoja luentoja useaan kertaan eri paikkakunnilla, vaan sama opetus voidaan välittää videoneuvotteluyhteyden avulla myös toisten paikkakuntien opiskelijoille. Videoneuvottelua voidaan hyödyntää myös esim. tieteenalaverkostojen opetuksessa, johon osallistuu opiskelijoita verkoston eri jäsenyliopistoista. Videoneuvottelun välityksellä opintojaksoihin voidaan sisällyttää asiantuntijapuheenvuoroja – asiantuntijoiden, varsinkin ulkomaisten, pyytäminen puhumaan lähiopetuksena pidettävälle luennolle voisi olla käytännössä mahdotonta, mutta videoneuvottelu tarjoaa mahdollisuuden asiantuntijoiden kuulemiseen.

Videoneuvottelu soveltuu myös pienryhmätyöskentelyn välineeksi silloin, kun ryhmät ovat fyysisesti etäällä toisistaan. Jokainen ryhmä voi työskennellä oman puheenjohtajansa johdolla, ja lopuksi ryhmät esittelevät tuotoksensa muille ryhmille. Esityksistä voidaan käydä vielä keskustelu-, kommentointi- ja palautekierros.

Videoneuvottelu voidaan myös tallentaa. Videotallenne esim. luennosta voidaan julkaista verkossa, jolloin se toimii opiskelijoille opiskeltujen asioiden kertaamisen välineenä ja mahdollistaa luennon seuraamisen myös niille opiskelijoille, jotka eivät ole voineet osallistua varsinaiseen luentotilaisuuteen.

Videoneuvottelua voidaan hyödyntää opetuksessa myös lähettämällä luento suorana mediavirtana verkossa. Luentoa on tällöin mahdollista seurata reaaliaikaisena suoraan internet-palvelimelta olematta läsnä luentosalissa.

Kaksipisteneuvottelu soveltuu henkilökohtaisen ohjauksen välineeksi, kun ohjaaja ja ohjattava ovat etäällä toisistaan. Molemmat voivat osallistua neuvotteluun esim. omalta työasemaltaan käsin ja jakaa yhteisen työpöydän tai tiedostoja sekä työstää yhteisiä dokumentteja sovelluksenjakojärjestelmän avulla.

Linkit ja lähteet

Videoneuvottelun erilaisista käyttötavoista:

  • Chydenius-instituutin Videoneuvottelu tutuksi -opas

 

Videoneuvottelun käytöstä erityisesti opetuksessa:

  • No labels