WiP

Yhteentoimivuuden varmistaminen 


Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto on nostanut esiin yhteentoimivuuden edellytyksenä eri tasoisten linjausten tarpeen EIF:in pohjalta. Jotta yhteentoimivuutta voidaan toteuttaa, tarvitaan myös operatiivisen, taktisen sekä strategisen tason yhteentoimivuutta. Valtionhallinnon tiedonhallintakartan pohjalta pitäisi tehtäisiin tarkempi arkkitehtuuri tunnisteille koska kaikki yhteentoimivuuden tasot on syytä huomioida. Perusrekisteriviranomaisten ja esimerkiksi tutkimuslaitosten pitäisi tunnistaa, että heidän antamansa tunnisteet ovat (tulisi olla) pysyviä tunnisteita.  Näitä pitäisi koordinoida osana julkisen hallinnon tiedonhallintakarttaa. Avoimen datan direktiivissä tullaan määrittelemään arvokkaat tietoaineistojen teemaluokkia, ja näille pitäisi nimetä omistajat ja sen myötä ydintietojen pysyvien tunnisteiden hallinnasta vastaavat tahot. 

Myös elinkeinoelämää tulisi aktivoida toisaalta pysyvien tunnisteiden hyödyntämiseen tiedonhallintansa tehostamiseksi, toisaalta omien arvokkaiden ydintietosettien avaamiseen pysyvin tunnistein.

Toimijoita pitää velvoittaa käyttämään auktoriteettien tarjoamia tunnisteita tai tarjoamaan koneymmärrettävä ristiinlinkkaus tähän. Tämä edellyttää kansallista mäppäyspalvelua.



Usean rinnakkaisen pysyvän tunnisteen käyttö mahdollistaa valmistautumisen myös Euroopan Union vaatimuksiin. Suomessa tulisi sopia yhtenäisestä tavasta ilmaista eri tunnistetyyppejä ja niiden relaatiota. Suomen ei tarvitse jäädä odottamaan vaan auttaa meitä valmistautumaan muiden tunnisteiden hyödyntämiseen.

Koneymmärrettävyys edellyttää tunnisteiden toiminnallisuutta, edes ylimmälle tasolle esimerkiksi tunnisteen myöntäjän URN-nimialueen rekisteröintiin. Paikallisessa verkossa voidaan käyttää esim URN-tunnistetta, joka ei ymmärrettävissä paikallisverkon ulkopuolella. Minimitiedoista olisi syytä tehdä PID-kohtainen kansallinen ohje. Rajapintakyselyiden yhdenmukaiseen muotoiluun tulisi olla kansallinen ohje.

IoT ...


Hyvän tiedonhallinnan ja hallinnon edellytyksiä on, että jokaisesta tiedonsiirrosta tulisi tietää:

  • Keneltä tieto on saatu ja kenelle se viedään
  • Missä tehtävässä tieto annetaan ja missä tehtävissä sitä tarvitaan (myös säädösperusta)
  • Mistä tietovarannosta tieto on peräisin
  • Mitä tietoryhmiä tiedonsiirto sisältää



Rinnakkaisten, kopioitujen koodistojen kohdalla pitäisi viitata koneluettavasti lähdekoodiston oikeaan versioon. Tavoitteena olisi, että koodistoista olisi yksi ylläpidetty masterversio, johon voi luoda paikallisia lisäobjekteja tai omia näkymiä.

Resolvointi-infrastruktuuriin liittyvistä linjauksista pitää myös ohjeistaa. Kenen hallussa resolvointi-infrastruktuurin tulisi olla. On olemassa perusteita miksi näiden pitäisi olla kansallisessa kontrollissa, esimerkiksi julkaisujen kohdalla linkittyminen kaikkiin sen versioihin. Myös tunnisteiden omistajuus on huomioitava PID-palveluita valittaessa.






***



Yhteisten 

KAM-sektori

Paikkatieto

Tutkimuslaitokset

Muu julkinen hallinto (semanttinen yhteentoimivuus ja asiakirjahallinta)



Resolvointi-infrastruktuuri :

mykästä merkkijonosta tietoon



Palveluiden organisoiminen ja saatavuus 

Tuen järjestäminen 

Jakelukanavat

  • No labels