Valtionvarainministeriö kehittää valtionavustusten prosesseja. Tutkimusrahoitukselle on oma työryhmä https://vm.fi/hanke?tunnus=VM092:00/2022, jossa ovat yliopistosektorilta mukana tutkimuspalveluiden johtaja Ella Bingham Aalto-yliopistosta ja talousjohtaja Matti Honkala Lapin yliopistosta, ja lisäksi edustettuina mm. Suomen Akatemia, BF, VTT, Luke ja LAB. Ella kerää Finn-ARMAn kautta kentän kommentteja, pyydänkin sinua täyttämään oman yliopistosi osalta allaolevaan taulukkoon tietoja viimeistään 26.10.2022.  Tässä ei ole tarvetta saada jokaisesta yliopistosta vastausta, eikä jokaisen vastaajan tarvitse vastata kaikkiin kysymyksiin, riittää että saamme kentältä yhteensä viestin vietyä VM:lle ja erityisesti nostettua esiin asioita, joita meidän mielestämme pitäisi korjata. – Tulanet ja AMK-sektori keräävät mahdollisesti omia vastauksiaan, mutta toki tähän taulukkoon saa laittaa myös näiden organisaatioiden vastauksia.

Lisätietoja valtionavustusten kehittämisen hankkeesta:

https://vm.fi/-/suomeen-perustetaan-kattava-valtionavustustoiminnan-tietovaranto-ja-siihen-liittyvat-digitaaliset-palvelut
https://vm.fi/valtionavustustoiminnan-kehittaminen

Kysymysten aiheena on tilaustutkimuksen (maksullinen toiminta) ja muun tutkimuksen (yhteisrahoitteinen tai valtionavustuksella rahoitetun) tunnistaminen.

Valitse sivun yläreunasta "edit" jotta pääset kirjoittamaan vastauksesi.

Vastaajan organisaatio (henkilön nimi)Onko vaikea tunnistaa kummasta vaihtoehdosta on kyse?Mistä tunnistamisen vaikeudet johtuvat?Miten organisaatiossasi on määritelty näiden ero?Mikä helpottaisi tunnistamista?Muuta
Aalto-yliopisto (Ella Bingham)Ei-Tilaustutkimuksessa tilaaja (esim. yritys) maksaa kaikki kulut ja saa omistusoikeuden tuloksiin. Projektin hinta muodostuu yliopiston kokonaiskustannusmallin mukaisista kuluista ja katteesta. Yhteisrahoitteisessa tutkimuksessa yliopiston omarahoitusosuus toteutuu joko työnä tai muina resursseina/rahana.


LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu (Tanja Grönlund)On ja eiKäytetyt termit eivät välttämättä ole selkeät ja yksiselitteiset, arvonlisäveroasia ja arvonlisäverokäsittely epäselvää, tulkinta onko kyseessä tilaus vai yhteistyö esim. myöntöpäätökset vs. sopimukset. Tehdäänkö yhteistyösopimus vai tilaus ja raportoidaanko toteutuneiden kustannusten mukaan (ja niiden lisäksi vielä arvonlisävero). On myös tilanteita, jossa on määritelty tukikelpoiset kustannukset, jotka raportoidaan toteutuneiden mukaan, mutta arvonlisävero ei ole kuitenkaan hyväksyttävä kulu.Vastaavasti kuin Aalto-yliopistossa ja lisäksi tulosten julkisuus määrittelee. Kun tulokset julkisia, niin silloin ei ole kyseessä elinkeinotoiminta/palvelumyynti.Yhteiset termit ja käytännöt ja lisäksi selkeä ja yhtenäinen kirjaus arvonlisäverosta.

UEF (Saija Miina)

Ei ja kyllä

Joissain ministeriöiden rahoituksissa yhteisrahoitteisen tutkimuksen ja tilaustutkimuksen hakukuulutuksen ja  sopimuksen sisältö on ristiriidassa sopimusehtojen kanssa. Esimerkiksi kilpailutetuissa palveluhankinnoissa on voitu vaatia toteutuneiden kustannusten erittely.

Sama kuin Aalto + LUT + LAB. Lisäksi tilaustutkimuksessa ei ole velvollisuutta raportoida tutkimuksen yksityiskohtaisia kustannuksia. Tilaustutkimuksen hinnoitteluperuste on liikesalaisuus.

Kaikille ministeriöille yhdenmukaiset ja selkeät haku-, sopimus- ja raportointikäytännöt sekä tilaustutkimukseen että yhteisrahoitteiseen tutkimukseen.



Teknologian tutkimuskeskus VTT

Ei

Yhteisrahoitteisilla projekteilla tarkoitetaan tutkimusta, jossa ainakin osa rahoituksesta on julkista. Yhteisrahoitteisten tutkimusprojektien osallistujien oikeudet tutkimuksen tuloksiin tai muihin palveluihin on määritelty yksityiskohtaisesti sopimuksen ehdoissa. Rahoittajaorganisaatiolle, yritykselle, yliopistolle tai muulle osapuolelle ei synny tämän yksityisoikeudellisen sopimuksen ehtojen perusteella sellaista omistus- tai käyttöoikeutta mihinkään yksilöityyn tutkimustulokseen, raporttiin, keksintöön tai immateriaaliseen oikeuteen, joka olisi sopimuksen mukainen vastike yrityksen rahoitusosuuden maksamisesta tai jonkin muun sopimuksen mukaisen yrityksen velvoitteen täyttymisestä. Projektiin osallistujat ovat tosin yhteisrahoitteisen hankkeen ehtojen mukaisesti sitoutuneet tiettyyn panostukseen joko rahallisesti tai työsuorituksen muodossa, mutta he nauttivat tasavertaisesti kaikkien osapuolten kanssa hankkeen tuloksista.


Maksullinen (kaupallinen) tutkimustoiminta käsittää liiketaloudellisin perustein tapahtuvan tutkimuksen, joka hinnoitellaan liiketaloudellisin periaattein. Maksullisten projektien tuotot muodostuvat puhtaasti asiakastuotoista. Kaupallisten projektien tulokset eivät yleensä ole julkisia. Asiakas saa omistusoikeuden tutkimustuloksiin. Kaupallisen toiminnan projekteilla on tilaaja, joka saa maksua vastaan käyttöönsä suoritteen. Tilaajat ovat pääsääntöisesti yrityksiä, mutta voivat olla myös julkisia toimijoita. 

Jossain tapauksissa esimerkiksi jokin rahoitushaku ja sen liitteenä oleva ehdot pitävät sisällään sekä yhteisrahoitteisen että maksullisen toiminnan piirteitä ja termejä. Tällöin voi olla vaikea päästä selville, kummasta on kyse – onko tarkoitus myöntää vastikkeeton rahoitusta vai onko kyseessä ns. tilaustutkimus.

Useimmiten termistöepäselvyyksiä tulee joko uusissa rahoitusinstrumenteissa tai sitten hauissa, joiden takana on taho, joka ei säännöllisesti ja laajasti rahoita tutkimusta.


Tilanne olisi selkeämpi, jos valtionapua julkisen rahoituksen muodossa myöntävät tahot selkeästi käyttäisivät yhtenäisiä termejä hakuilmoituksissa ym. Esimerkiksi julkisrahoitteisessa vastikkeettomassa hankkeessa ei voi olla ns. ”tilaajaa” tai tulokset eivät voi siirtyä rahoittajan omaisuudeksi.











































































































  • No labels