Täydennyskoulutuksen sanastoa OKSA-määritelmineen

Korkeakoulujen täydennyskoulutus (olisi vain yksi määritelmä kaikelle täydennyskoulutukselle)

• Kyseessä on korkeakoulun järjestämä ei tutkintoon johtava koulutus.
• Monimuotoista, voi olla maksullista tai maksutonta ja opintopisteytettyä tai ei-opintopisteytettyä jne.
• Tämä on yliopisto- ja ammattikorkeakoululain mukaista tutkintojen osia sisältävää koulutusta täydennyskoulutuksena sekä muuta täydennyskoulutusta. → Lainmukaista

Yliopistolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558

Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932

Maksuasetus:

• OKSA-ryhmään ehdotus uudesta määritelmästä 
• OHA-foorumit ja OHA-laki

• Kriittisen digilukutaidon tukeminen koulutuksessa
  • Suunnattu perusopetuksen ja lukioiden henkilökunnalle
  • Lisätietoja

Osa korkeakoulujen tehtävää, säädetään yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa. VIRTAn opiskeluoikeustyypit perustuvat lainsäädäntöön. Tutkinnon jälkeen oppija voi suorittaa myös muuta lisäkoulutusta, joka ei ole lainsäädännön mukaisesti täydennyskoulutusta (esim. erikoistumiskoulutukset). Ks. aiemman MITKO-työn kuvaukset

• Raportointia useampaan paikkaan, osittain myös KOTA-järjestelmän kautta
• Tilastointi ylipäätään täydennyskoulutuksen osalta

Voi olla myös räätälöityä koulutusta

Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 2§

Korkeakoulujen muu täydennyskoulutus

• Täydennyskoulutus = aikaisempaa koulutusta  tai pätevyyttä täydentävä ja ajanmukaistava koulutus 
• Korkeakoulujen täydennyskoulutus = korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus

• Kyseessä on korkeakoulun järjestämä
• Voi olla ECTS-mitoitettua tai mitoittamatonta
• Ei ole tutkinnon osa

Yo- ja amk-lainsäädäntö

• Lainsäädännöstä tulee myös kelpoisuuskoulutuksia, jotka saattavat olla ilmaisia tietyn pohjatutkinnon omaaville.

Korkeakoulujen liiketoimintaperusteinen täydennyskoulutus

• Tämä toiminta on korkeakoulun liiketoimintaa, jonka tappiota ei voida kattaa korkeakoululle kohdennetulla valtion rahoituksella.

ECTS-kriteerien täyttyminen

• • Laajuus 
  • Korkeakoulutasoisuuden varmistaminen
    • Laatuprosessi, laaduvarmistus, mitä termiä käytetään?

• Laajuus = ominaisuus, joka liittyy suoritettavaan opintojen osaan tai kokonaisuuteen ja joka kuvaa kyseiseen yksikköön liittyvää opiskelijan työmäärää, annettavan opetuksen määrää tai yksikköön sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä.

• Laadunhallinta = Laadunhallinta sisältää johtamista, suunnittelua, arviointia ja toiminnan kehittämistä. Laadunhallinta kattaa laadun suunnittelun ja ohjauksen, laadunvarmistuksen ja laadun parantamisen tai kehittämisen. Laadunhallinta on laadukasta organisaation johtamista, eikä sitä voi toteuttaa organisaation johtamisjärjestelmästä erillisenä.

Tutkinnon osa

• Mikro, nano- ja pienet osaamiskokonaisuudet pitäisi kytkeä tähän
• Tutkintoihin kuuluvat opinnot ovat yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaan asianomaisen yliopiston koulutusvastuuseen kuuluvia, tutkintosäännön mukaisia ja tutkintovaatimuksissa määriteltyjä opintoja. Niitä eivät ole opinnot, joita yliopisto erilaisin hyväksilukemismenettelyin voi tapauskohtaisesti sisällyttää tutkintoihinsa (OKM, Suorien tiedonkeruiden käsikirja)
• Tutkinnon osa on opinto(?), jonka ko. korkeakoulun tutkinto-opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ilman hyväksilukumenettelyä.

Säännelty/ei säännelty koulutus

• Säänneltyä koulutusta ovat yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen;
• Ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen;

→ Säännelty koulutus viedään VIRTAan.

Muut koulutukset ovat sääntelemätöntä (=MUKS) koulutusta, jotka viedään Jotpa-lain perusteella KOSKEEN

Formaali

Formaali koulutustarjonta:

Sisältää tutkintokoulutuksen, avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, tutkinnon osien, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä kv. korkeakoulujen tarjonnan. Formaalin koulutuksen tärkein piirre on siihen kuuluvien opintojen ECTS-mitoitus.

Non-formaali

Non-formaali koulutustarjonta:

Non-formaali tarjonta koostuu non-formaalista koulutuksesta, jota tarjotaan oppijoille.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan non-formaaliin koulutukseen kuuluu kurssimuotoinen koulutus, joka ei johda tutkintoon ja josta esimerkkinä on mainittu ammatillinen täydennyskoulutus. Tähän kategoriaan kuuluu selkeimmin osaamistavoitteita sisältävä suunniteltu koulutus, joka on mitoitettu esimerkiksi tuntiperusteisesti, kuten korkeakoulujen täydennyskoulutukseen kuuluva koulutus.

Informaali

Informaali tarjonta / itseopiskelun tarjonta:

Tarjonta, jota ei ole suunniteltu järjestettäväksi koulutukseksi tai opetukseksi mutta jonka voidaan arvioida olevan hyödyllistä oppijoiden itseopiskelun tueksi. Tarjonnan kohteita voivat olla erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, verkostot, tilat ja välineet, joita on mahdollista hyödyntää itseopiskelun tukena mutta joita ei ole suunniteltu ensisijaisesti oppimista varten ja jotka eivät sisällä järjestettyä opetusta.

Liittyy käsitteeseen itseopiskelu. Tilastokeskus: "Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Opiskelun minimikestoksi vuoden aikana on asetettu 20 tuntia. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun."

Säädöspohjainen korkeakoulujen täydennyskoulutus

Säädökset tähän

Esimerkkejä

Psykoterapeuttikoulutukset

• yliopistolaki
• VN astetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä

Onko sama asia kuin pätevöitymiskoulutus?

Kyselyn vastauksissa puhuttiin pätevöitymiskoulutuksesta

Räätälöity

(täydennyskoulutukseen liittyen)

Mikä olisi lavein määritelmä, joka hyväksytään?

Räätälöitykoulutus muokataan asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Olisi sisältöön perustuva määritelmä, ei toteutusjärjestelyihin?

• Vaikka olisi tutkinnon osa, jos esimerkiksi järjestetään eri aikaan kuin tutkintokoulutukseen kuuluvana.
  • Kohderyhmä tällöin on kuitenkin eri kuin tutkintokoulutuksessa
  • Tuleeko huomioida opiskeluoikeus?
• Saisiko OKM:stä ns. vastinparin/määritelmän tutkinnon osalle?

Henkilöille, jotka haluavat

• kehittää osaamistaan, mutta eivät halua suorittaa kokonaista koulutusohjelmaa
• hankkia täydennys- tai uudelleenkoulutusta vastatakseen työmarkkinoiden tarpeisiin tai kehittyäkseen ammatillisesti työssään. 

Korkeakoulut voi viedä opintohallintojärjestelmään haluamallaan periaatteella.

VIRTAn voi tuoda opiskeluoikeuksia, jossa henkilö on vahvasti tunnistettu

Vaaditaanko aina vahvaa tunnistautumista?

Oikeutettu etu: milloin oppija hyötyy vahvasta tunnistautumisesta

On korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuria, mitä tallennusalustoja teknisiä ratkaisuja on.

Tässä voi olla erilaisia linjauksia korkeakouluilla.

Opiskeluoikeus

Hallinnollinen rajaus, opintotorekisterinnäkökulmasta

Käsitteellinen ja hallinnollinen näkökulma

Maksullinen palvelutoiminta

Maksullinen palvelutoiminta = toiminta, jossa koulutuksen järjestäjä perii järjestämistään palveluista maksuja ulkopuoliselta palveluiden hankkijalta.

• Ulkopuolinen palveluiden hankkija voi olla esimerkiksi toinen koulutuksen järjestäjä tai julkinen tai yksityinen yhteisö. 

• Koulutuksen järjestäjä voi esimerkiksi myydä toiselle koulutuksen järjestäjälle koulutusta, tutkintoja, osia tutkinnosta tai (ammatillisessa koulutuksessa) tutkinnon osia.

Tilauskoulutus

• Tilauskoulutus = yhteisötilaajan rahoittamana opiskelijaryhmälle järjestettävä tutkintokoulutus

  • Yliopistolain (558/2009) ja ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan yliopisto ja ammattikorkeakoulu voivat järjestää tilauskoulutuksena korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta (1) 

  • Tilauskoulutuksen tilaajan on oltava yhteisö (ei yksittäinen henkilö).

    • Yliopistolain (558/2009), ammattikorkeakoululain (932/2014) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) säännösten mukaan tilauskoulutuksen voi tilata ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö.

    • Korkeakoulujen on perittävä tilauskoulutuksen tilaajalta koulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Koulutuksen tilaajalla on oikeus periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta koulutuksen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja.

  • Ammattikorkeakouluissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutustehtävään

  • Yliopistoissa tilauskoulutuksena annettavan opetuksen on liityttävä sellaiseen perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus.

Savonian tarjonnasta löydätte monipuolisia tilauskoulutuksia työelämän muuttuviin tarpeisiin, niin esimiehille kuin henkilöstöllekin. Valmiita sisältöjä voidaan muokata teidän tarpeisiinne soveltuviksi tai kehittää uusia koulutuksia asiantuntijoitamme hyödyntämällä. Suunnitellaan yhdessä teille sopiva opintokokonaisuus. Kysy lisää!

Koulutukset voivat vaihdella muutamista tunneista aina pidempikestoisiin kokonaisuuksiin. Koulutus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan etäyhteydellä tai paikan päällä Savonian tai yrityksen omissa tiloissa

• Lisätietoja

Pitäisikö tässä yhteydessä olla myös räätälöity koulutus?

Termi on "kaapattu" yliopistolakiin (9 §): "Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö (tilauskoulutus)."

Siten sen puhekielistä merkitystä (tilattu koulutus) ei voi käyttää täydennyskoulutuksen terminä.

Koulutusvienti (sateenvarjo-käsite)

Korkeakoulun järjestämää koulutusta, jonka rahoitus tulee ulkomailta.

On laeissa määritellyt tutkintojen tilauskoulutus ja sen lisäksi muu koulutus.

Yliopistolaki 9§: Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö

Valtion rahoittamat (STM, TEM, ELY keskukset, OKM, OPH, Jotpa... mitä kaikkea on

Työvoimapoliittinen täydennyskoulutus