Viimeisin päivitys

2024-06-07

Julkaisun muoto

Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää vuosittain julkaisutietoja kaikista kansallisista korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja yliopistollisista sairaaloista. Kerättyjä tietoja käytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskennassa sekä muussa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tilastoinnissa, seurannassa ja ohjauksessa.

Kerättävät tiedot riippuvat keskeisesti siitä, minkä muotoisesta julkaisusta on kyse. Alla on listattuna kaikki eri julkaisumuodot. Klikkaamalla otsikkoa pääset tarkastelemaan, mitä tietoa kunkin julkaisumuodon julkaisuihin ilmoitetaan

Tämän ohjeen tarkoitus

Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun käsikirjasta ne kohdat, jotka ovat erityisesti olennaisia julkaisuiden tekijöille. Käsikirjan tekniset tiedonkeruuohjeet on kohdennettu ensisijaisesti tiedonkeruusta vastaaville henkilöille.

Tässä ohjeistuksessa kuvataan lyhyesti myös sellaiset julkaisut, jotka ovat ilmoitettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruun ulkopuolisina julkaisuina.

Organisaatioilla voi lisäksi olla käytössä omia täsmentäviä ohjeita.

Mikä on julkaisutiedonkeruu?

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja yliopistollisilta sairaaloilta keräämien julkaisutietojen keräämisen tarkoitus on tuottaa tietopohjaa suomalaisen tutkimusjärjestelmän tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Ministeriö käyttää korkeakouluilta kerättäviä julkaisutietoja tietopohjana yliopistoille ja ammattikorkeakouluille osoitettavan perusrahoituksen laskennassa, mutta sen lisäksi muussakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan seurannassa ja ohjauksessa. 

Julkaisutoimintaan lasketaan mukaan myös taiteellinen toiminta, esimerkiksi esitykset, samoin kuin erilaisten tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sekä keksintö- ja patentti-ilmoitukset.

Kukin tiedonkeruuseen osallistuva organisaatio järjestää julkaisutietojen keruun haluamallaan tavalla, mutta kuitenkin siten, että ministeriön edellyttämät vähimmäistiedot ovat raportoitavissa.

Kirjoittaja, tai esimerkiksi kirjasto kirjoittajan puolesta, ilmoittaa julkaisunsa oman organisaationsa järjestelmään, josta ne siirtyvät tarkistuksen ja tietojen rikastamisen jälkeen CSC – Tietotekniikan keskuksen ylläpitämän VIRTA-julkaisutietopalveluun.  Tämän jälkeen julkaisujen määrät tilastoina ovat saatavilla opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta, sekä kuvailutietoineen tiedejatutkimus.fi -palvelusta.

Tiedonkeruussa kerättäviä julkaisutietoja on myös mahdollista hyödyntää esimerkiksi tutkimusrahoittajien palveluissa siten, että kotiorganisaation järjestelmään tallennetut julkaisut ovat siirrettävissä hakemus- ja hankeraportteihin. Esimerkiksi Suomen Akatemia hyödyntää palveluissaan VIRTA-julkaisutietopalvelusta löytyviä julkaisutietoja.

Julkaisutiedonkeruussa on siirrytty vuodesta 2023 alkaen kerämään julkaisun tyyppiä kuvailevat tiedot attribuutteina aikaisemman julkaisutyyppiluokituksen (A-F) mukaan. Organisaatioiden omissa tutkimustietojärjestelmissä saattaa kuitenkin yhä olla näkyvissä aiemmat julkaisutyypit.

Tiedonkeruun ulkopuolinen julkaisu 

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruu koskee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan seurannan kannalta merkittäviä julkaisuja. Näiden lisäksi VIRTA-julkaisutietopalveluun on organisaation niin päättäessä mahdollista toimittaa myös joitakin sellaisia julkaisuja, joita ei huomioida virallisessa julkaisutoiminnan tilastoinnissa. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi konferenssiposterit ja -abstraktit, blogijulkaisut jotka eivät täytä OKM-tiedonkeruun vaatimuksia sekä julkaisuiden käännösversiot, jotka eivät täytä kriteeriä uuden tiedon tuottamisesta. Tiedonkeruun ulkopuoliset julkaisut ovat selattavissa tiedejatutkimus.fi -palvelussa.

Tiedonkeruun ulkopuolistenkin julkaisuiden osalta on kuitenkin täytyttävä ehto, jonka mukaan tekijän on oltava yhteydestä raportoivaan organisaatioon. Esimerkiksi ulkomaiseen organisaatioon affilioituneena tehtyjä julkaisuja ei siis ole mahdollista toimittaa VIRTA-julkaisutietopalveluun.

Tiedejatutkimus.fi:ssä olevaan profiiliisi voit kuitenkin tutkijan tiedot -työkalun kautta tuoda ORCID-profiilistasi myös sellaisia julkaisuja, joita ei ole mahdollista toimittaa VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta.

Kerättävät julkaisutiedot

Millaisista julkaisuista kerätään tietoa?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa raportoitavien julkaisujen tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  1. Julkaisun tulee olla julkisesti saatavilla kenelle tahansa
    • Julkinen tarkoittaa sitä, että julkaisu on kenen tahansa saatavilla maksutta tai maksua vastaan. Esimerkiksi pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu tai verkossa rajoitetusti saatavilla oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla, eikä sitä näin ollen raportoida tiedonkeruussa. ISSN- ja ISBN-tunnuksen olemassaolon katsotaan olevan merkki siitä, että julkaisu on alun perin tarkoitettu julkisesti saatavilla olevaksi.

  2. Julkaisukanavalla tulee olla tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.
    • Esimerkiksi tekijän omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston tai organisaation julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt julkaisun tekijästä riippumaton ulkopuolinen taho.

  3. Julkaisua ei ole aikaisemmin julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa.
    • Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa. Omien tai muiden tekstien käännöksiä tai julkaisujen uusia painoksia ei raportoida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden. Myöskään verkkojulkaisujen päivityksiä ei raportoida uusina julkaisuina.
  4. Julkaisun tekijällä on yhteys raportoivaan organisaatioon.
    • Organisaatio on mahdollistanut julkaisun syntymisen ja tutkimus- tai asiantuntijatyön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekijä on palvelus- tai muussa sopimussuhteessa organisaatioon (jatko-opiskelijat alla olevien kriteerien mukaan) taikka organisaatio on muuten mahdollistanut julkaisun tekemisen.

      Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan jatko-opinto-oikeuden saaneilta läsnäoleviksi kirjautuneilta opiskelijoilta.  Kun julkaisun tekijä ei kiinnity organisaatioon palvelussuhteen eikä jatkotutkinto-oikeuden perusteella, pitää hänen silti olla saanut organisaatiolta aktiivisen tutkimustyön mahdollistaneet voimavarat ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä). Dosentuuri on arvonimi, eikä siten pelkästään riitä siteeksi yliopistoon.

      Yhteys organisaatioon todetaan ensisijaisesti tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella. Julkaisun tekijöiden pitää tästä syystä olla erityisen huolellisia siinä, että organisaation nimi tulee julkaisuun ja että se tulee siihen oikeassa muodossa. Julkaisut kirjataan sille organisaatiolle, jossa julkaisuun liittyvä tutkimus- tai asiantuntijatyö on pääasiallisesti tehty, vaikka julkaisun tekijä olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä.

      Väitöskirja voidaan raportoida sekä siihen liittyvän tutkinnon antaneesta yliopistosta että organisaatiosta, johon julkaisun tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa, mikäli organisaatio on voimavarojen ja työympäristön tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut väitöskirjan teon.

      Korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa.

  5. Julkaisu perustuu tekijän tutkimus- tai asiantuntijatyöhön.
    • Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimus- tai asiantuntijatoimintaan, ei raportoida. Myöskään ei raportoida sellaisia julkaisuja, joiden taustalla oleva tutkimus ei ole liittynyt henkilön työhön korkeakoulussa. Pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida.

Em. kriteerit koskevat sekä painettuja että ainoastaan sähköisessä muodossa jaettuja dokumentteja (esim. verkkolehdet ja  -alustat).

Keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä

Seuraavassa esitellään joitakin keskeisiä käsitteitä ja määritelmiä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa. 

Tieteellisen julkaisun määritelmä (tieteellinen yleisö)

Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen:

  1. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa suhteessa muuhun aiempaan tutkimustietoon samasta asiasta.
  2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa, joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa ja jonka avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään.
  3. Julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, ja sillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä vertaisarviointikäytäntö. (Huom. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja).

Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

Ammatillisen julkaisun määritelmä (ammatillinen yleisö)

Ammatillisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä ammatilliseen asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä.

Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet:

Metsälehti, Käytännön maamies, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja.

Poikkeuksen muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Julkaisufoorumin tasoille 1-3 luokitelluissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistujen vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden kohdeyleisöksi merkitään ”tieteellinen” huolimatta siitä että ko. lehdet on suunnattu ensisijaisesti ammattiyhteisölle. Näiden lehtien vertaisarvioimattomille artikkeleille merkitään kohdeyleisöksi ”ammatillinen”.

Ammatillisiksi julkaisuiksi raportoidaan myös erilaiset poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön perustuvat selvitykset ja raportit, joiden tilaaja ja kustantaja on tyypillisesti julkinen taho, kuten ministeriö, virasto tai valtion tutkimuslaitos.

Yleistajuisen julkaisun määritelmä (yleistajuinen yleisö)

Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka välittävät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista ovat yleistajuiset kirjat, julkiseen keskusteluun osallistuvat kirjoitukset sanomalehdissä, yleistajuisissa aikakauslehdissä ja verkkoalustoilla.

Taiteellisen julkaisun määritelmä

Taiteellisella julkaisulla tarkoitetaan taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia. Ne voivat olla joko itsenäisiä taiteellisia teoksia tai eri taiteenalojen käytäntöjen mukaisesti arvostettuja erillisiä osatoteutuksia. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat muun muassa näytelmän lavastus, yhteisnäyttelyssä oleva teos tai näyttelijän roolisuoritus. Lisäksi taiteelliseksi julkaisuksi lasketaan sellaiset taiteelliset osatoteutukset, jotka ovat osa julkaisua, jonka konteksti ei ole ensisijaisesti taiteellinen, mutta jonka taiteellista osaa arvostetaan kyseisessä taideyhteisössä. Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa arkkitehdin tai muotoilijan suunnitelmat. Pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida.

Taiteellisen julkaisun täytyy aina ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Siltä osin, kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, niin tätä taiteellista toimintaa ei huomioida tiedonkeruussa. Tämänlainen tilanne saattaa olla esimerkiksi sivutoimisen tuntiopettajan kohdalla.  Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan jatko-opinto-oikeuden saaneilta läsnäoleviksi kirjautuneilta opiskelijoilta.

Vertaisarvioinnin määritelmä

Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa lehti, konferenssi, kirjakustantaja tai verkkoalusta pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan arvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä pätevyydestä. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
  • Prosessissa on arvioitu vähintään tutkimuksen toteutuksen, raportoinnin ja johtopäätösten luotettavuutta ja tarkkuutta tieteenalalle ominaisella tavalla.
  • Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
  • Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).

Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää Tieteellisen seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta (http://www.tsv.fi/tunnus), ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset voidaan ilmoittaa vertaisarvioiduiksi.

Riippumattomien asiantuntijoiden suorittamaa vertaisarviointia (peer review) ei pidä sekoittaa toimitukselliseen arviointiin (editorial review), jossa arvioidaan tekstin sopivuutta mm. kokoomateoksen muuhun sisältöön. Toisen samaan kirjaan kirjoittaneen tekemää arviota voidaan pitää riippumattomana arviointina ainoastaan mikäli kyseessä on molempiin suuntiin anonyymi, ns. kakssoissokko -arviointi (double-blind).  Muissa tapauksissa myös avoimella identiteetillä suoritettu arviointi katsotaan riittäväksi. Myös julkaisu jonka kohderyhmä on ammatillinen tai julkinen sektori (päätöksenteko) voi olla vertaisarvioitu.

Myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja eikä toimituskunta). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) ja tieteellisiltä toimitustöiltä (C2) edellytetään vertaisarviointia. 

Konferenssijulkaisu

Tieteelliset konferenssiartikkelit ovat tyypillisiä lähinnä tietojenkäsittelytieteessä ja teknillisissä tieteissä. Useimmilla muilla aloilla konferenssijulkaisu on välivaihe ennen julkaisemista muussa julkaisukanavassa. Kertaluontoisen tapahtuman esityksistä laaditun kokoomateoksen artikkelit merkitään ilmestyneeksi emojulkaisussa, jonka tyyppi on konferenssi. Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään alkuperäis- tai katsausartikkeleiksi. Edellä mainituissa tapauksissa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. emojulkaisun tyypin käytännön mukaisesti.

Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Pelkästään yksittäisen kirjaston tai organisaation aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaetut julkaisut, ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut tai ainoastaan rajoitetun ajan (esim. konferenssin keston) avoimena saatavilla olevat julkaisut eivät ole tiedonkeruun tarkoittamassa merkityksessä julkisesti saatavilla. 

Konferenssijulkaisuissa julkaistaan eri laajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa otetaan huomioon täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper) ja ns. Short paper/Work‐in‐Progress ‐tyyppiset paperit. Artikkeleiden tyypit määritellään konferenssin oman käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. Julkaisutoiminnan tilastoinnissa huomioidaan vain ne julkaisutyypit, joita tiedeyhteisö käyttää vakiintuneen käytännön mukaan julkaisutoiminnan arvioinnissa. Konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract), postereita tai Powerpoint-esityksiä ei oteta huomioon julkaisutoiminnan tilastoinnissa, mutta ne voidaan raportoida näytettäväksi tiedejatutkimus.fi-palvelussa. 

Vertaisarviointi konferenssijulkaisuissa tarkoittaa vertaisarviointia, joka on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.

Julkaisufoorumi

Julkaisufoorumi-luokituksen perusteella annetaan tasoluokka julkaisukanavalle (lehdelle, sarjalle, konferenssille tai kirjakustantajalle), jossa julkaisu on ilmestynyt. Samalla julkaisukanavalla voi ilmestyä sekä vertaisarvioituja että vertaisarvioimattomia julkaisuja.

Julkaisufoorumin tasoille 1-3 listaamissa julkaisukanavissa ilmestyvät julkaisut ovat tieteellisiä vertaisarvioituja julkaisuja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: Joissakin ammattilehdissä (esim. Suomen lääkärilehti, Duodecim, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) ilmestyy sekä vertaisarvioituja tieteellisiä että ammattiyleisölle suunnattuja artikkeleita.

Mikäli julkaisu on ilmestynyt tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi. Ehdotusten tekeminen onnistuu JUFO-portaalissa sisäänkirjautumisen jälkeen, ks. tarkemmat ohjeet sivulta https://julkaisufoorumi.fi/fi/muutosehdotukset.

Tässä ohjeessa ja julkaisutiedonkeruussa käytetyt käsitteet ja määritelmät ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumissa käytettyjen käsitteiden kanssa.

Tieteenalaluokitus

Tieteenalalla tarkoitetaan julkaisutiedonkeruussa julkaisun sisällöllistä alaa. Tieteenalaa ei määritetä ensisijaisesti julkaisukanavalle määriteltyjen tai tekijöiden kotilaitoksen/-yksikön tieteenalojen, vaan nimenomaisen julkaisun sisällön perusteella.

Julkaisulle ilmoitetaan 1-6 tieteenalaa siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee. Ensimmäiseksi merkitty on ns. ensisijainen tieteenala, jota käytetään muun muassa julkaisujen tilastoinnissa. Tieteenalatieto on olennainen julkaisutoiminnan seurannassa.

Julkaisujen luokittelussa sovelletaan Tilastokeskuksen tieteenalaluokitusta vuodelta 2010.

Avoin saatavuus

Julkaisun avoimen saatavuuden osalta julkaisutiedonkeruussa kerätään erikseen tieto julkaisun kustantajan version (senhetkisestä) avoimesta saatavuudesta, julkaisukanavan avoimuudesta sekä julkaisun rinnakkaistallennetta koskevia tietoja. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista määrittää julkaisun avoin saatavuus. Lisäksi julkaisun avoimeen saatavuuteen liittyen kerätään tietoa kustantajalle maksetusta julkaisun avoimen saatavuuden maksusta sekä julkaisun preprint-version avoimesta saatavuudesta. Julkaisukanavan avoimuuden tasosta riippumatta kaikki julkaisut on tärkeää rinnakkaistallentaa niiden pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseksi.

Julkaisun avoin saatavuus voi toteutua kustantajan version tai rinnakkaistallenteen avoimuuden kautta.

Kustantajan version katsotaan olevan tiedonkeruun määritelmän mukaisesti avoin silloin, kun julkaisu on välittömästi ja pysyvästi saatavilla kustantajan palvelussa. Julkaisu voi olla saatettu avoimeksi ilman erillistä maksua tai kustantajalle on voitu maksaa julkaisun avoimuudesta. Mikäli kustantajan versio on ns. viivästetysti avoin, eli avoimesti saatavilla vasta kustantajan määrittelemän embargo-ajan jälkeen, julkaisun kustantajan version ei katsota olevan avoin tiedonkeruun määritelmän mukaisesti. Tieto viivästetystä OA:sta on kuitenkin mahdollista ilmoittaa osana tiedonkeruuta.

Julkaisun rinnakkaistallenteen version avoin saatavuus tarkoittaa, että julkaisun rinnakkaistallenne on pysyvästi saatavilla organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa joko välittömästi tai kustantajan määrittämän embargo-ajan jälkeen.

Kaikissa tapauksissa julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa seuraavien ehtojen täyttymistä:

  1. Julkaisu on internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.
  2. Julkaisu on vapaasti saatavilla pysyvästi sellaisessa joko kustantajan tai tutkimusorganisaatioiden tarjoamassa palvelussa, joka mahdollistaa julkaisujen kuvailutietojen haravoinnin ja sisällön indeksoinnin muihin hakupalveluihin sekä tukee julkaisuihin viittaamista ja linkittämistä pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN, Handle) pohjautuvilla verkko-osoitteilla.
  3. Julkaisun vapaasti saatavilla oleva versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma rinnakkaistallennettu versio tai kustantajan palvelussa ilmestynyt lopullinen versio. Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan version pitää olla vertaisarvioitu.

Erityisesti 2. ehtoa tulkittaessa on huomioitava teknisten järjestelmien erilaiset kehitysvaiheet ja mahdollisuudet pysyviin tunnisteisiin pohjautuviin osoitteisiin. Mikäli julkaisulle ei ole annettu pysyvää osoitetta, ilmoitetaan muu verkko-osoite. Kotimaisten tutkimusorganisaatioiden ylläpitämien rinnakkaistallennuspalveluiden osalta 2. ehdon täyttyminen ei ole toistaiseksi välttämätöntä.

Tiedonkeruuseen on lisätty myös mahdollisuus ilmoittaa tieto julkaisun avoimen PrePrint-version saatavuudesta organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa. Avoimen PrePrint-version ei kuitenkaan katsota tarkoittavan tiedonkeruun määritelmän mukaisesta avointa julkaisua.

Pääsääntöisesti myöskään lehtien osin markkinointimielessä ja/tai tilapäisesti avaamia Free-artikkeleita ei raportoida virallisena avoimuutena, ellei varmuutta niiden pysyvästä avoimuudesta ole.

Tiedonkeruun ulkopuolinen julkaisu 

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruu koskee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan seurannan kannalta merkittäviä julkaisuja. Näiden lisäksi VIRTA-julkaisutietopalveluun on organisaation niin päättäessä mahdollista toimittaa myös joitakin sellaisia julkaisuja, joita ei huomioida virallisessa julkaisutoiminnan tilastoinnissa. Tällaisia poikkeuksia ovat esimerkiksi konferenssiposterit ja -abstraktit, blogijulkaisut jotka eivät täytä OKM-tiedonkeruun vaatimuksia sekä julkaisuiden käännösversiot, jotka eivät täytä kriteeriä uuden tiedon tuottamisesta. Tiedonkeruun ulkopuoliset julkaisut ovat selattavissa tiedejatutkimus.fi -palvelussa.

Tiedonkeruun ulkopuolistenkin julkaisuiden osalta on kuitenkin täytyttävä ehto, jonka mukaan tekijän on oltava yhteydestä raportoivaan organisaatioon. Esimerkiksi ulkomaiseen organisaatioon affilioituneena tehtyjä julkaisuja ei siis ole mahdollista toimittaa VIRTA-julkaisutietopalveluun.

Tiedejatutkimus.fi:ssä olevaan profiiliisi voit kuitenkin tutkijan tiedot -työkalun kautta tuoda ORCID-profiilistasi myös sellaisia julkaisuja, joita ei ole mahdollista toimittaa VIRTA-julkaisutietopalvelun kautta.

Julkaisun kuvailu - julkaisun tyyppiä kuvailevat attribuutit ja tarkemmat viitetiedot

Julkaisun kuvailun keskeisimmät tiedot ovat sen julkaisun tyyppiä kuvaavat attribuutit (ks. alla), julkaisun yleisö (tieteellinen, ammatillinen, yleistajuinen), emojulkaisun tyyppi (esim. lehti, kokoomateos tai konferenssi) ja julkaisun vertaisarviointitieto. 

Julkaisusta ilmoitetaan tiedonkeruussa attribuutit, jotka kertovat minkä tyyppisestä julkaisusta on kyse, sekä tarkempia viitetietoja, jotka kertovat esimerkiksi kenen kustantama julkaisu on tai missä maassa julkaisu on ilmestynyt. Avointa saatavuutta koskevat viitetiedot ovat keskeinen osa julkaisutiedonkeruuta.

Julkaisun tyyppiä kuvailevat attribuutit

Kerättävät tiedot riippuvat keskeisesti siitä, minkä muotoisesta julkaisusta on kyse. Alla on listattuna kaikki eri julkaisumuodot. Klikkaamalla otstikkoa pääset tarkastelemaan, mitä tietoa kunkin julkaisumuodon julkaisuihin ilmoitetaan.

Artikkeli

voi olla tyypiltään joko alkuperäis-, katsaus-, tai data-artikkeli. Myös muutamia muuntyyppisiä artikkeleita voidaan lisäksi kirjata.

Artikkeli -luokka kattaa myös kirjan tai lehden johdannot ja esipuheet, lyhyet tutkimusselostukset, pääkirjoitukset, keskustelupuheenvuorot ja kommentit.

MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliAlkuperäisartikkeliTieteellinenLehtiKylläA1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Alkuperäistutkimusta esittelevät Short report, Case report, Brief report ja Research Letter -tyyppiset artikkelit, mikäli ne ovat käyneet läpi samanlaisen vertaisarviointiprosessin kuin saman lehden tutkimusartikkelit (Research articles) ja mikäli artikkelissa on tieteellisen artikkelin rakenne. Muussa tapauksessa em. tekstityypit rinnastuvat lyhyisiin tutkimusuutisiin/-selostuksiin ja ilmoitetaan luokassa "muun tyyppinen artikkeli"
  • Tutkimussuunitelmaa esittelevät vertaisarvioidut ns. Study Protocol -artikkelit
  • Myös julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta- ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistut vertaisarvioidut  alkuperäisartikkelit.
  • Jos artikkeli on lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. Johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa ei raportoida.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")
ArtikkeliAlkuperäisartikkeliTieteellinenLehtiEiB1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Alkuperäistutkimusta esittelevät Short report, Case report, Brief report ja Research Letter -tyyppiset artikkelit, jotka eivät ole käyneet läpi samanlaista vertaisarviointiprosessia kuin saman lehden tutkimusartikkelit (Research articles). Artikkelissa on oltava tieteellisen artikkelin rakenne, muussa tapauksessa em. tekstityypit rinnastuvat lyhyisiin tutkimusuutisiin/-selostuksiin ja ilmoitetaan luokassa "muun tyyppinen artikkeli"
  • Tutkimussuunitelmaa esittelevät vertaisarviomattomat ns. Study Protocol -artikkelit
  • Myös julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta- ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistut vertaisarvioimattomat alkuperäisartikkelit.
  • Jos artikkeli on lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön. Johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa ei raportoida.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")
MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliKatsausartikkeliTieteellinenLehtiKylläA2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän lukuun ottamatta vaatimusta uuden tiedon tuottamisesta;
  • Perustuu keskeiseen alkuperäisartikkeliaineistoon aihepiiristä.
  • Myös tutkimussuunitelmaa esittelevät vertaisarvioidut ns. Study Protocol -katsausartikkelit
  • Myös julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistut katsausartikkelit.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")
ArtikkeliKatsausartikkeliTieteellinenLehtiEiB1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Täyttää tieteellisen julkaisun määritelmän lukuun ottamatta vaatimusta uuden tiedon tuottamisesta;
  • Perustuu keskeiseen alkuperäisartikkeliaineistoon aihepiiristä.
  • Myös tutkimussuunitelmaa esittelevät vertaisarvioimattomat ns. Study Protocol -katsausartikkelit
  • Myös julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistut vertaisarvoimattomat katsausartikkelit.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")
MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliData-artikkeliTieteellinenLehtiKylläA1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kuvailee tutkimusaineistoja, on ilmestynyt ns. data journal -julkaisussa.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")
ArtikkeliData-artikkeliTieteellinenLehtiEiB1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kuvailee tutkimusaineistoja, on ilmestynyt ns. data journal -julkaisussa.
  • Artikkelin julkaisseella lehdellä/sarjalla on oltava ISSN-tunnus (huom. mikäli ei ole, ilmoitettava luokassa "muun tyyppinen artikkeli")

Muun tyyppiset artikkelit luokitellaan edelleen sen mukaan, millaisessa emojulkaisussa ne on julkaistu.

MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliMuuTieteellinenLehtiKyllä/EiB1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Luokkaan sisältyvät mm: Vertaisarvioimattomat artikkelit sekä pääkirjoitukset, kirja-arvostelut, keskustelupuheenvuorot, kommentit, jne. tieteellisissä aikakauslehdissä (vaikka olisivat vertaisarvioituja)
ArtikkeliMuuAmmatillinenLehti-D1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatu artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset, jotka on julkaistu ammattilehdessä
  • Aikakauslehdessä on oltava toimituskunta, mutta lehden ei välttämättä tarvitse noudattaa vertaisarviointikäytäntöjä.
  • Tekijällä tulee olla artikkelissa asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön.
  • Julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti) julkaistut muut kuin alkuperäis-tai katsausartikkelit merkitään tähän kategoriaan. Artikkelin mahdollisella vertaisarvioinnilla ei ole tässä tapauksessa vaikutusta luokitukseen.
  • Huom. tässä luokassa ilmoitetaan myös artikkelit tieteellisissä lehdissä, joilla ei ole ISSN-tunnusta.
ArtikkeliMuuYleistajuinenLehti-E1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Artikkeli, katsaus tai pääkirjoitussuurelle yleisölle suunnatussa lehdessä tai sarjassa
  • Juhlakirjat, joiden kohderyhmä on yksittäinen henkilö ja kirjoittajat kohdehenkilön yksityistä tai ammatillista uraa muistelevia ystäviä tai kollegoita.
  • Luokkaan eivät sisälly lyhyet yleisönosasto- ja/tai mielipidepalstojen kirjoitukset (vaikka tekijä esiintyisi niissä oman yliopistonsa affiliaatiolla.) Yliöt ja pitkät julkaisukanavan selkeästi tekijältä pyytämät artikkelit, joissa tekijä esiintyy oman organisaationsa nimissä, otetaan huomioon tiedonkeruussa (esim. Helsingin sanomien vieraskynäkirjoitukset, Talouselämän Tebatti-puheenvuorot).
MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliMuuTieteellinenKokoomateosKylläA3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Artikkeli, johdanto tai esipuhe useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuvassa kustannetussa tieteellisessä kokoomateoksessa.
  • Jos artikkeli on kirjan tai lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön.  Johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa, ei raportoida.
ArtikkeliMuuTieteellinenKokoomateosEiB2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Vertaisarvioimattomat artikkelit kirjoissa tai kokoomateoksissa.
  • Jos artikkeli on kirjan tai lehden johdanto tai esipuhe, tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön.  Johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa, ei raportoida.

ArtikkeliMuuAmmatillinenKokoomateos-D2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Artikkeli ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa, tietojärjestelmässä tai kokoomateoksissa;
  • Oppikirja-aineisto tai lyhyt ensyklopediateksti;
  • Huom. johdannossa tai esipuheessa oltava tutkimuksellinen panos
ArtikkeliMuuYleistajuinenKokoomateos-E1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Artikkeli, katsaus tai pääkirjoitus suurelle yleisölle suunnatussa kokoomateoksessa;
MuotoArtikkelin tyyppiYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ArtikkeliMuuTieteellinenKonferenssiKylläA4

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaistu säännöllisesti toistuvan tieteellisen konferenssin painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa julkaisussa;
  • Täydellinen kirjallinen versio konferenssiesitelmästä (full paper);
  • Konferenssijulkaisuja julkaistaan tyypillisesti tietojenkäsittelytieteen aloilla. Muilla aloilla konferenssien artikkelit ovat pääosin kokoomateoksia tai lehtien erikoisnumeroita;
ArtikkeliMuuTieteellinenKonferenssiEiB3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaistu säännöllisesti toistuvan tieteellisen konferenssin painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa julkaisussa;
  • Täydellinen kirjallinen versio konferenssiesitelmästä (full paper). 
  • Konferenssijulkaisuja julkaistaan tyypillisesti tietojenkäsittelytieteen aloilla. Muilla aloilla konferenssien artikkelit ovat pääosin kokoomateoksia tai lehtien erikoisnumeroita;
ArtikkeliMuuAmmatillinenKonferenssi-D3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaistu säännöllisesti toistuvan ammatillisen konferenssin painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa julkaisussa;
  • Täydellinen kirjallinen versio konferenssiesitelmästä (full paper). 


Erillisteos

voi olla kohdeyleisöltään joko tieteellinen, ammatillinen tai yleistajuinen.

Erillisteos -luokka kattaa monografiat/kirjat, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön perustuva kehittämis- tai tutkimusraportit, selvitykset, ns. white paperit, sekä working papers- ja discussion papers -tyyppiset julkaisut. Myös tieteelliset opinnäytteet kuuluvat tähän ryhmään.

MuotoYleisöVertaisarvioituRaporttiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ErillisteosTieteellinenKylläKyllä/EiC1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kirjan tekijä(t) ovat kirjoittaneet koko kirjan;
  • Kirjan uusi painos voidaan raportoida, mikäli kirjaa on muokattu merkittävästi edelliseen painokseen nähden.
  • Voi olla myös vertaisarvioitu tieteellinen raportti
ErillisteosTieteellinenEiEiE2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kustannettu tieteellinen vertaisarvioimaton erillisteos

Opinnäytteet, jotka huomioidaan julkaisutiedonkeruussa, ovat myös muodoltaan erillisteoksia, pl. taidealan opinnäytteet.

Opinnäyte voi olla tyypiltään joko monografiaväitöskirja, millä tarkoitetaan yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistuja monografiaväitöskirjoja, kustannettuja monografiaväitöskirjoja tai omakustanteena julkaistuja monografiaväitöskirjat, tai kokoomaväitöskirja, eli erillisistä artikkeleista koostuva väitöskirja.

Kokoomamuotoinen väitöskirja raportoidaan, vaikka artikkelit olisi jo ilmoitettu omina julkaisuinaan.

MuotoYleisöVertaisarvioituOpinnäytteen tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ErillisteosTieteellinen-MonografiaväitöskirjaG4

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Yliopiston sarjassa tai laitossarjoissa julkaistu monografiaväitöskirja, kustannettu monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistu monografiaväitöskirja.
ErillisteosTieteellinen-KokoomaväitöskirjaG5

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Jos koostuu artikkeleista, artikkelit kirjataan erikseen soveltuviin tiedonkeruun luokkiin.
  • Julkaistut artikkeliväitöskirjat merkitään, vaikka väitöskirjan artikkelit olisi jo merkitty itsenäisinä tieteellisinä artikkeleina.
MuotoYleisöVertaisarvioituRaporttiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ErillisteosAmmatillinen-KylläD4

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Tutkimus- tai asiantuntijatyöhön perustuva julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka selvitys, joka on yleisesti saatavilla;
  • Kustantaja yleensä ei-tieteellinen, julkinen taho kuten ministeriö, rahoittaja, korkeakoulu tai tutkimuslaitos.
ErillisteosAmmatillinen-EiD5

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kustannettu ammatillinen kirja, oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja tai sanakirja.
  • Kirjalla on ISBN-numero;
  • Pelkästään yksittäisiä kursseja varten tehtyjä luentomonisteita, verkkoaineistoja tai vastaavia tuotoksia ei kirjata.
MuotoYleisöVertaisarvioituRaporttiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ErillisteosYleistajuinen--E2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kustannettu yleistajuinen teos.


Toimitustyö

voi kohdistua lehteen, kokoomateokseen tai konferenssijulkaisuun. Tekijät ovat vastanneet julkaisun toimitustyöstä ja näiden nimet esiintyvät julkaisun toimittajina

Toimitustyönä kirjataan useiden eri kirjottajien artikkeleista koostuvien kirjojen tai lehden erikoisnumeroiden toimitustyöt.

MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ToimitustyöTieteellinenLehtiKylläC2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu vertaisarvioidun tieteellisen lehden erikoisnumero
ToimitustyöTieteellinenLehtiEiD6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu vertaisarvioimattoman tieteellisen lehden erikoisnumero
ToimitustyöAmmatillinenLehti-D6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu ammatillisen lehden erikoisnumero
ToimitustyöYleistajuinenLehti-E3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu yleistajuisen lehden erikoisnumero
MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ToimitustyöTieteellinenKokoomateosKylläC2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu tieteellinen vertaisarvioitu kokoomateos
ToimitustyöTieteellinenKokoomateosEiD6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu tieteellinen vertaisarvioimaton kokoomateos
ToimitustyöAmmatillinenKokoomateos-D6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu ammatillinen kokoomateos
ToimitustyöYleistajuinenKokoomateos-E3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu yleistajuinen kokoomateos
MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
ToimitustyöTieteellinenKonferenssiKylläC2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu tieteellinen vertaisarvioitu konferenssijulkaisu
ToimitustyöTieteellinenKonferenssiEiD6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu tieteellinen vertaisarvioimaton konferenssijulkaisu
ToimitustyöAmmatillinenKonferenssi-D6

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu ammatillinen konferenssijulkaisu
ToimitustyöYleistajuinenKonferenssi-E3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Toimitettu, useista eri kirjoittajien artikkeleista koostuva kustannettu yleistajuinen konferenssijulkaisu


Blogikirjoitus

on kirjoittajan asiantuntemukseen perustuva blogimuotoinen kirjoitus verkkoalustalla.

Mikäli verkkoalustalla ei ole toimituskuntaa tai ISSN-tunnusta, blogikirjoitus merkitään tiedonkeruun ulkopuoliseksi julkaisuksi. Blogikirjoituksen kohdeyleisöksi ilmoitetaan tiedonkeruussa joko ammatillinen tai yleistajuinen yleisö.

MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
Blogikirjoitus

Ammatillinen

VerkkoalustaD1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Ammattiyhteisön sovellettaviksi suunnatu blogikirjoitukset, jotka on julkaistu verkkoalustalla
  • Tekijällä tulee olla kirjoituksessa asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön.
  • Jotta julkaisu voidaan ilmoittaa tiedonkeruuseen, verkkoalustalla tulee olla ISSN-tunnus tai sivuilta selkeästi ilmenevä, useammasta tahosta koostuva toimituskunta. Muussa tapauksessa ilmoitetaan tiedonkeruun ulkopuolisena.
Blogikirjoitus

Yleistajuinen

VerkkoalustaE1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Suurelle yleisölle suunnattu blogikirjoitus verkkoalustalla
  • Tekijällä tulee olla kirjoituksessa asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön
  • Jotta julkaisu voidaan ilmoittaa tiedonkeruuseen, verkkoalustalla tulee olla ISSN-tunnus tai sivuilta selkeästi ilmenevä, useammasta tahosta koostuva toimituskunta. Muussa tapauksessa ilmoitetaan tiedonkeruun ulkopuolisena.


Taidejulkaisu

on taiteellisen toiminnan julkinen tulos. Taidejulkaisut voivat olla joko itsenäisiä taiteellisia teoksia tai eri taiteenalojen käytäntöjen mukaisesti arvostettuja erillisiä osatoteutuksia. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat muun muassa näytelmän lavastus, yhteisnäyttelyssä oleva maalaus tai näyttelijän roolisuoritus.

Lisäksi taiteelliseksi julkaisuksi lasketaan sellaiset taiteelliset osatoteutukset, jotka ovat osa julkaisua, jonka konteksti ei ole ensisijaisesti taiteellinen, mutta jonka taiteellista osaa arvostetaan kyseisessä taideyhteisössä. Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa arkkitehdin tai muotoilijan suunnitelmat.

Pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida.

Taiteelliset opinnäytteet on myös mahdollista raportoida.

MuotoEmojulkaisun tyyppiTaidejulkaisun tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
Taidejulkaisu

(Verkkoalusta)

Itsenäinen teosF1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Taidejulkaisu, joka on itsenäinen kokonaisuus olematta toisen taideteoksen osa, tai joka ei sisällä muita itsenäisen taiteellisen julkaisun asemaan asetettavia osia.
Taidejulkaisu

(Verkkoalusta)

Taiteellisen teoksen tai esityksen osatoteutusF2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Taidejulkaisu voi olla kiinteässä, irrottamattomassa suhteessa yhteisjulkaisuun, mutta kyseisen taiteenalan käytännön mukaan sitä voidaan arvostaa erillisenä (esim. näytelmän lavastus, yhteisnäyttelyssä oleva maalaus, kamarimuusikon osuus konsertissa, näyttelijän roolisuoritus);
  • Tähän kategoriaan merkitään myös julkaisun kokoamiseen liittyvä työ eli kokonaisuuteen kuuluvien osien valinta, kokonaisuuden yleisten taiteellisten periaatteiden määrittäminen ja osajulkaisujen työstäminen yhdessä niiden tekijöiden kanssa siten, että ne sopivat kokonaisuuteen (esim. näyttämöteoksen ohjaus, konserttikokonaisuuden taiteellinen johtaminen/tuottaminen).
Taidejulkaisu

(Verkkoalusta)

Ei-taiteellisen julkaisun taiteellinen osaF3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Taiteellinen osa julkaisua, jonka konteksti ei ole ensisijaisesti taiteellinen, mutta joka on kuitenkin kyseisen taideyhteisön taiteena arvostama (esim. arkkitehdin tai muotoilijan suunnitelmat).

MuotoTaidejulkaisun tyyppiOpinnäytteen tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
TaidejulkaisuItsenäinen teos

Monografiaväitöskirja/kokoomaväitöskirja

F1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

Kokoomamuotoinen väitöskirja raportoidaan, vaikka artikkelit olisi jo ilmoitettu omina julkaisuinaan. 
TaidejulkaisuTaiteellisen teoksen tai esityksen osatoteutus

Monografiaväitöskirja/kokoomaväitöskirja

F2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

Kokoomamuotoinen väitöskirja raportoidaan, vaikka artikkelit olisi jo ilmoitettu omina julkaisuinaan. 
TaidejulkaisuEi-taiteellisen julkaisun taiteellinen osa

Monografiaväitöskirja/kokoomaväitöskirja

F3

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

Kokoomamuotoinen väitöskirja raportoidaan, vaikka artikkelit olisi jo ilmoitettu omina julkaisuinaan. 


Audiovisuaalinen julkaisu

on ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävä, muussa kuin kirjallisessa muodossa oleva julkaisu.

Audiovisuaalisen julkaisun julkaisemisesta on aina päättänyt toimituskunta, tai sillä on ulkopuolinen tilaaja.

MuotoYleisöAudiovisuaalisen julkaisun tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinä
Muuta huomioitavaa
Audiovisuaalinen julkaisu-VideoI1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja;
  • Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Esimerkiksi tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset ja ohjelmat;
  • Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.
Audiovisuaalinen julkaisu-PodcastI1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja;
  • Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Esimerkiksi tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset ja ohjelmat;
Audiovisuaalinen julkaisu-Televisio- tai radio-ohjelmaI1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja;
  • Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Esimerkiksi tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset ja ohjelmat;
  • Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.
Audiovisuaalinen julkaisu-Muu multimediajulkaisuI1

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Julkaisemisesta on päättänyt toimituskunta tai ulkopuolinen tilaaja;
  • Tieto julkaisun tekijästä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Useassa osassa esitettävä tai jatkuvajuoninen kokonaisuus merkitään vain kerran.
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Esimerkiksi tutkimuksen tuloksia dokumentoivat audiovisuaaliset esitykset ja ohjelmat;
  • Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.


Tieto- ja viestintätekninen sovellus 

on kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistun tieto- ja viestintäteknisen sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi.

Huomioitavaa, että esimerkiksi sovellusta hyödyntävää verkkosivua ei kirjata, vaan ainoastaan sovelluksen lähdekoodi tai algoritmi, joka on tallennettu avoimeen versionhallintapalveluun (esim. GitHub). Sekä lähdekoodiin että algoritmiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella.

MuotoYleisöAudiovisuaalisen julkaisun tyyppiVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa

Tieto- ja viestintätekninen sovellus

-SovellusI2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistun tieto- ja viestintäteknisen sovelluksen lähdekoodi;
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Sovelluksen lähdekoodiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella, esim. DOI. Voit saada ja etsiä pysyviä tunnisteita sovelluksellesi esim. https://archive.softwareheritage.org/ 
  • Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.

Tieto- ja viestintätekninen sovellus

-AlgoritmiI2

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Kaupallisena tai vapaana ohjelmistona julkaistu algoritmi;
  • Itsenäinen tuotos, joka liittyy henkilön tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa;
  • Tieto julkaisun tekijäistä/tekijöistä löydyttävä itse julkaisusta tai julkaisualustalta. Yhteys korkeakouluun oltava todennettavissa;
  • Algoritmiin tulee voida viitata pysyvällä tunnisteella, esim. DOI. Voit saada ja etsiä pysyviä tunnisteita algoritmillesi esim. https://archive.softwareheritage.org/ 
  • Kohdeyleisön tyyppi voidaan ilmoittaa soveltuessa.

Patentit ja keksintöilmoitukset

Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jonka vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Ulkomaalaisista patenteista merkitään vain yksi myönnetty patentti per keksintö. Ts. eri alueille/maihin myönnettyjä patentteja ei merkitä erikseen.Keksintöilmoituksella tarkoitetaan kirjallista ilmoitusta  korkeakoululle, joka keksijän on tehtävä viipymättä, kun hän on tehnyt korkeakoulukeksintölain (369/2006) soveltamisalaan kuuluvan keksinnön.

Patentit ja keksintöilmoitukset kirjataan ainoastaan lukumäärätietona. Katso tarkemmat määritelmät OKM:n tiedonkeruun käsikirjasta.


Muut kuin OKM-julkaisutilantointiin kuuluvat julkaisut

Abstrakti

on tiivistelmä, joka kertoo millaisia tutkimusmenetelmiä tutkimuksen tekemisessä on hyödynnetty ja millaisia tutkimustuloksia on saatu, sekä millaisia tulkintoja ja päätelmiä niistä on tehty. Abstrakteina voidaan ilmoittaa konferenssiesitelmien abstraktit ja laajennetut abstraktit. Abstraktin tulee olla julkaistu ja vähintään sen viitetiedot tulee olla avoimesti saatavilla.

Huom. Abstraktit eivät ole osa OKM:n julkaisutilastointia, joten ne merkitään aina tiedonkeruun ulkopuolisina julkaisuina.

MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
Abstrakti

Tieteellinen
Ammatillinen
Yleistajuinen

Lehti
Kokoomateos
Konferenssi
Verkkoalusta
--

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Esimerkiksi konferenssiesitelmien abstraktit
  • Abstraktin tulee olla julkaistu ja vähintään sen viitetiedot tulee olla avoimesti saatavilla.  
  • Merkitään tiedonkeruun ulkopuolisena julkaisuna.


Posteri

on juliste, jossa esitellään tutkimustuloksia konferenssien ja muiden tapahtumien yhteydessä. Posterin tulee olla julkaistu ja vähintään sen viitetiedot tulee olla avoimesti saatavilla.

Huom. Posterit eivät ole osa OKM:n julkaisutilastointia, joten ne merkitään aina tiedonkeruun ulkopuolisena julkaisuna.

MuotoYleisöEmojulkaisun tyyppiVertaisarvioituVastaavuus julkaisutyyppinäPakolliset viitetiedotMuuta huomioitavaa
Posteri

Tieteellinen
Ammatillinen
Yleistajuinen

Lehti

Kokoomateos

Konferenssi

Verkkoalusta

--

Ks. vapaaehtoiset muut viitetiedot

  • Esimerkiksi konferenssiesitelmien posterit
  • Posterin tulee olla julkaistu ja vähintään sen viitetiedot tulee olla avoimesti saatavilla. 
  • Merkitään tiedonkeruun ulkopuolisena julkaisuna.


Tarkemmat viitetiedot

Julkaisua kuvailevat tarkemmat viitetiedot koskevat julkaisun avointa saatavuutta, sekä muita bibligrafisia kuvailutietoja, kuten julkaisun kustantajaa tai julkaisumaata. Tarkempien viitetietojen pakollisuus riippuu siitä, minkä muotoisesta julkaisusta on kyse. Julkaisua suositellaan kuitenkin kuvailemaan pakollisten tietojen lisäksi mahdollisimman kattavasti myös muilla mahdollisilla tiedoilla. Mahdollisissa koodistoissa käytetyt arvot liittyvät tiedonkeruuseen eivätkä itsessään ole hierarkkisia, arvottavia tai arviointikriteereitä.

Alla on listattuna kaikki tällä hetkellä käytössä olevat viitetietokentät.

Avointa saatavuutta koskevat kuvailevat viitetiedot

TietoSeliteTiedon pakollisuus

Avoin saatavuus kustantajan palvelussa

Julkaisun avoin saatavuus kustantajan palvelussa sillä hetkellä, kun julkaisu raportoidaan.

0 = Ei avoin
1 = Avoimesti saatavilla

Pakollinen julkaisuille joiden muoto on:
Artikkeli
Erillisteos
Toimitustyö
Blogikirjoitus

Ei koske tutkimuslaitoksia ja yliopistosairaaloita.

Julkaisukanavan OA-status

Julkaisukanavan avoimen saatavuuden tyyppi.


1 = Kokonaan avoin julkaisukanava (julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla)
2 = Osittain avoin julkaisukanava (julkaisukanavassa sekä avoimesti että ei-avoimesti saatavilla olevia julkaisuja)
3 = Viivästetysti avoin julkaisukanava (ilmestynyt julkaisukanavassa, jonka julkaisut ovat avoimia kustantajan määrittelemän embargoajan jälkeen)

Pakollinen, mikäli julkaisu ilmoitettu avoimesti saatavilla olevaksi kustantajan palvelussa.


Kustantajan palvelussa olevan

version lisenssi

Kustantajan palvelussa sijaitsevan julkaisun lisenssi.

0 = muu lisenssi
1 = CC BY
2 = CC BY NC
3 = CC BY NC ND

4 = CC BY SA

-

Julkaisumaksu, avoin saataavuus, summa

Organisaation julkaisun avoimesta saatavuudesta kustantajalle maksaman maksun suuruus, ilmoitetaan euroina.

-

Julkaisumaksun, avoin saatavuus, maksuvuosi

Organisaation julkaisun avoimesta saatavuudesta kustantajalle maksetun maksun maksuvuosi

Pakollinen, mikäli julkaisumaksu ilmoitettu.

Rinnakkaistallenne

Tieto, onko julkaisu rinnakkaistallennettu organisaatio- tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon.

0 = Ei rinnakkaistallennettu
1 = Rinnakkaistallennettu

Pakollinen julkaisuille joiden muoto on:
Artikkeli
Erillisteos
Toimitustyö
Blogikirjoitus

 

Rinnakkaistallenteen osoite

Organisaatio- tai tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon rinnakkaistallennetun version verkko-osoite (esim. URN).

Pakollinen, mikäli julkaisu ilmoitettu rinnakkaistallennetuksi.

Rinnakkaistallenteen versio

Rinnakkaistallennetun julkaisun versio seuraavan koodiston mukaisesti:

0 = Final draft
1 = Kustantajan versio

-

Rinnakkaistallenteen lisenssi

Rinnakkaistallennetun julkaisun lisenssi seuraavan koodiston mukaisesti:

0 = muu lisenssi
1 = CC BY
2 = CC BY NC
3 = CC BY NC ND
4 = CC BY SA

-

Rinnakkaistallenteen embargoajan raukeamisen pvm

Päivämäärä, jolloin rinnakkaistallennetun julkaisun embargoaika raukeaa.          

-

Preprint-versio


Tieto, onko julkaisusta saatavilla preprint versio organisaatio-tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa. Merkitään seuraavan koodiston mukaisesti:

0 = Pre-print versiota ei saatavilla
1 = Pre-print versio on saatavilla

-

Preprint-version osoite

Organisaatio- tai tieteenalakohtaisen julkaisuarkiston preprint version verkko-osoite (esim. URN).                                            

Pakollinen, mikäli preprint-version saatavuus ilmoitettu

Muut julkaisua kuvailevat viitetiedot

TietoSeliteTiedon pakollisuus

Alayksiköt

Lista julkaisun tekemiseen liittyvistä organisaatioyksiköistä. Organisaation oman koodiston mukainen koodiarvo.

Pakollinen tieto kaikille julkaisuille.

Ei koske tutkimuslaitoksia ja yliopistosairaaloita.

Artikkelinumero       

Artikkelinumero, jolla artikkeli on ilmestynyt. Ilmoitetaan siinä muodossa, kuin se on esitetty alkuperäisessä artikkelissa tai lähdetietokannassa.

-

Avainsanat

Julkaisun avainsanat.               

-

DOI

Julkaisun DOI-tunniste.

Pakollinen julkaisuille joiden muoto on:
Tieto- ja viestintätekninen sovellus

Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa tieto "PysyväOsoite"

Emojulkaisun nimi

Toimitetun teoksen nimi, jossa artikkeli on julkaistu.           

-

Emojulkaisun toimittajat             

Toimitetun teoksen toimittajat siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa.                

-

Etunimet

Organisaation oman tekijän etunimet.

-

(ks. kohta Sukunimi

ISBN

Julkaisun ISBN-tunniste.

Joko ISBN tai ISSN on pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
A3
A4
B2
B3
C1
C2

ISSN        

Lehden, monografiaa tai emojulkaisua julkaisseen sarjan ISSN-numero ensisijaisesti painetun version mukaisesti. Jos painettua versiota ei ole, ilmoitetaan elektronisen version ISSN-numero.                            

Pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:

A1
A2
B1

Joko ISBN tai ISSN on pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
A3
A4
B2
B3
C1
C2

Julkaisumaa         

Lehden, sarjan, monografian tai emojulkaisun julkaisumaa.                            

-

Julkaisun nimi

Julkaisun nimi siten, kun se on artikkelissa tai teoksessa mainittu. Vieraskielisen julkaisun nimi voidaan tarvittaessa raportoida translitteroituna versiona.    

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Julkaisun id

Organisaation antama tunniste julkaisulle   

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Julkaisuvuosi       

Vuosi, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot.                         

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Kansainvälisyys


Julkaisun julkaisijan maa tai maa, jossa julkaisu on ensisijaisesti julkaistu. Merkitään seuraavan koodiston mukaisesti:


0 =Kotimainen julkaisu (julkaisija on suomalainen tai julkaisu on julkaistu ensisijaisesti Suomessa)

1 = Kansainvälinen julkaisu (julkaisija ei ole suomalainen tai julkaisu on julkaistu ensisijaisesti muualla kuin Suomessa)

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Ei koske tutkimuslaitoksia ja yliopistosairaaloita.

Kieli

Kieli, jolla julkaisu on kirjoitettu Tilastokeskuksen kielet 2003 -luokituksen mukaisesti.

-

Konferenssin nimi

Konferenssin vakiintunut nimi.                         

Pakollinen konferenssiartikkeleille (ei toimitustyö).

Kustannuspaikka

Julkaisun kustantajan nimen yhteydessä ilmoitettu paikkakunta tai paikkakunnat.

-

Kustantajan nimi

Julkaisun kustantajan nimi mahdollisimman täydellisenä.

Pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
A3
B2
C1
D2
D4
D5
E2
E3

Joko kustantajan tai lehden nimi pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
C2
D6
E1

Lähdetietokannan tunnus

Julkaisun tunniste tai ID-numero tietokannassa, josta sen tietue on haravoitu.       


Lehden nimi    

          

Lehden/sarjan nimi mahdollisimman täydellisenä ja kokonaan auki kirjoitettuna (ei lyhenteitä). 

Pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
D1

Joko lehden tai kustantajan nimi pakollinen julkaisuille joiden vastaavuus julkaisutyypeissä on:
C2
D6
E1

Lehden numero      

Lehden tai sarjan numero, jossa artikkeli on ilmestynyt.     

-

ORCID-tunnus        

Henkilön ORCID tunniste.

-

Pysyvä tunniste (verkko-osoite)

Julkaisun pysyviin tunnisteisiin (esim. DOI, URN tai handle) perustuva verkko-osoite, joka vie suoraan julkaisun kokotekstiversioon (kustantajan palvelimella sijaitsevaan käyttöoikeudeltaan rajoitettuun versioon).   

Pakollinen julkaisuille joiden muoto on:
Tieto- ja viestintätekninen sovellus

Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa tieto "DOI"

Sivunumerot

Julkaisun sivunumerot, joilla artikkeli on ilmestynyt siinä muodossa kuin ne on esitetty alkuperäisessä artikkelissa tai lähdetietokannassa.                

-

Sukunimi

Organisaation oman tekijän sukunimi. Tekijöitä voi olla useita ja ne raportoidaan erikseen. Vähintään yhden tekijän nimi ilmoitettava. 

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Myös kaikki tekijät on ilmoitettava, ks. kohta Tekijät

Taiteenalat


Pakollinen julkaisuille joiden muoto on:
Taidejulkaisu

Tekijät

Julkaisun täydelliset tekijätiedot siinä muodossa ja järjestyksessä, jossa ne on listattu alkuperäisessä julkaisussa tai lähdetietokannassa.                

Mikäli alkuperäisessä julkaisussa kirjoittajanimenä mainitaan ainoastaan konsortion tai tutkimusryhmän (=tekijät yhteisvastuullisia) nimi, julkaisu voidaan raportoida seuraavien ehtojen täyttyessä:

  • Tekijä on osa tätä julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai tutkimusryhmää (study group)
  • Konsortion tai tutkimusryhmän osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on alkuperäisen julkaisun välittömässä yhteydessä purettu auki (additional author information). Huom! Ei siis ole riittävää, että tekijälista on saatavilla ainoastaan varsinaisesta julkaisusta erillisestä liitteenä, esimerkiksi pyydettäessä, sillä tämä tarkoittaa, että jäsenyyttä ei ole mahdollista todistaa alkuperäisen julkaisun välittömästä yhteydestä. 

Mikäli tutkijan nimi esiintyy ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei voi raportoida. 

Konsortion tai työryhmän jäseniä ei kirjata varsinaisina tekijöinä myöskään siinä tapauksessa, että artikkelin tekijöiksi erikseen on nostettu joukko yksittäisiä henkilötekijöitä, ja konsortio tai tutkimusryhmä on mukana yhteisötekijänä. Tällöin katsotaan, että TENKin määrittelemä ”merkittävä panos” ja tutkimuseettinen vastuu (ks. TENK Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen) täyttyy vain julkaisuun erikseen merkityillä henkilötekijöillä ja että konsortion tai tutkimusryhmän jäsenyys tällöin on ns. aktiviteetti.  (Ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 5: Jäsenyys)

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Myös organisaation omat tekijät on ilmoitettava, ks. kohta Sukunimi

Tekijoiden lkm             

Julkaisun tekijöiden kokonaislukumäärä.     

-

Tieteenalat


1-6 tieteenalaa Tilastokeskuksen tieteenalaluokituksen mukaan siinä järjestyksessä, mitä tieteenalaa julkaisu eniten koskee.                            

Pakollinen tieto kaikille julkaisulle.

Tiivistelmä



Volyymi                      

Lehden tai sarjan volyymi, jossa artikkeli on ilmestynyt.     

-

Yhteisjulkaisun tiedot

Kansainvälisyys 

Tieto, onko julkaisu kansainvälinen yhteisjulkaisu. Ilmoitetaan seuraavan koodiston mukaisesti:

0 = Ei ole kv-yhteisjulkaisu
1 = On kv-yhteisjulkaisu (tekijöistä vähintään yksi on affilioitunut muuhun kuin suomalaisen organisaatioon (myös jos tekijällä on affiliaatio sekä suomalainen että ulkomaalaiseen organisaatioon.)

Yritysyhteistyö

Tieto, onko julkaisu yhteisjulkaisu yrityksen kanssa. Ilmoitetaan seuraavan koodiston mukaisesti:
0 = Ei ole yhteisjulkaisu yrityksen kanssa
1 = On yhteisjulkaisu yrityksen kanssa (julkaisun tekijöistä vähintään yksi on affilioitunut kansalliseen tai kansainväliseen yritykseen, myös jos tekijällä on affiliaatio sekä korkeakouluun että yritykseen.)

Pakolliset tiedot kaikille julkaisulle.

Tarkista julkaisusi tiedot

Voi tarkistaa julkaisusi tiedot tiedejatutkimus.fi -palvelusta. Julkaisu näkyy palvelussa noin vuorokauden viiveellä siitä, kun organisaatiosi on tarkastanut ja lähettänyt julkaisutiedot organisaation käyttämästä järjestelmästä VIRTA-julkaisutietopalveluun. Huomaathan, että mikäli julkaisusi on tunnistettu yhteisjulkaisuiksi jonkin toisen organisaation lähettämän julkaisun kanssa, tiedejatutkimus.fi:ssä näkyvät tiedot ovat eri organisaatioiden tietojen tallennusten yhdistelmä.

Tarkempia tietoja julkaisutiedonkeruusta ja omien julkaisujesi käsittelystä saat ensisijaisesti oman organisaatiosi julkaisutiedonkeruusta vastaavalta taholta.




  • No labels