Aika: to 17.11.2016 klo 12.00-14.00
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

 

Kokouksen tallenne: https://connect.funet.fi/p77h0rb8aqf/

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
  2. Asialistan hyväksyminen
  3. Edellisen kokouksen linjausten hyväksyminen ja ministeriön vastausten tilanne
    1. Julkaisutiedonkeruumuutokset
    2. Edellisen kokouksen linjaukset
  4. Käsiteltävät aiheet
    1. Rinnakkaistallennukset ja tieteenalakohtaiset julkaisuarkistot (Yrjö Lappalainen)
      1. Eikö pre print -version tallennusta enää katsota rinnakkaistallennukseksi? Vuoden 2015 ohjeissa pre print oli vielä mainittu (kohta 3.3.1.28), mutta uudessa tutkijaohjeistuksessa mainitaan ainoastaan kustantajan versio tai tutkijan oma vertaisarvioitu versio.
        Jyrki Ilvan kommentti: Pre print -versioiden kohdalla "ongelmana" on tiedonkeruun kannalta se, etteivät ne ole vertaisarvioituja, ja joissakin tapauksissa ne voivat siten poiketa merkittävästi lopullisesta julkaistusta versiosta. Esim. fyysikkojen arXiv toivoo, että tutkijat tallentaisivat arkistoon pre printin lisäksi myös vertaisarvioidun version sitten kun se on saatavilla. Mutta ainakaan tällä hetkellä läheskään kaikki eivät tee näin. 

      2. Jos ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista, niin mitkä julkaisuarkistot hyväksytään "tieteenalakohtaisiksi julkaisuarkistoiksi"? Olisiko näihin mahdollista saada tarkennusta tai jopa jonkinlainen listaus sallituista ja kielletyistä arkistoista?
        Jyrki Ilva lupasi valmistella listaa tieteenalakohtaisen julkaisuarkiston kriteereistä. Kokouksessa keskusteltiin ainakin avoimuudesta (ei kirjautumista) ja haravoitavuudesta.
        Jyrki Ilva lupasi valmistella myös kuvausta julkaisun eri versioiden termeistä (esim. pre-print, post-print), sillä kustantajilla on erilaisia nimiä samoille asioille.  

    2. Pitäisikö itse julkaisun tietolähteenä riittää siihen, mistä vaadittavat tiedot kerätään (Sirpa Hangasmäki)
      Päätettiin esittää OKM:lle, etttä yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kenttään lisättäisiin mahdollisuus vastata "ei tietoa" (nykyisin vain kyllä/ei). Aina ei ole mahdollista käydä kaikkien sadan kirjoittajan affiliaatioita läpi saati tunnistaa affiliaatioista esim. ulkomaiset yritykset. Silloin "ei tietoa" tai "ei vastausta" kuvaisi tilannetta paremmin kuin kyllä tai ei.
    3. Ilmoitetaanko toimintakertomukset, jos niillä on ISBN-tunnus (Virva Mannberg-Palmu)
      Käsikirjassa todetaan, ettei pelkästään sisäiseen käyttöön tarkoitettuja raportteja ilmoiteta. Ovatko toimintakertomukset tällaisia?  
      Linjaus (luonnos):  Pääsääntöisesti toimintakertomuksia ei oteta mukaan.
    4. Musiikin julkaisut (Hellevi Hakala/Annika Häyrynen)
      Päätettiin perustaa alatyöryhmä käsittelemään F-I-luokkien julkaisuja. Annika Häyrynen ja Hellevi Hakala alkavat vetämään alatyöryhmää.
      1. Millä dokumentilla tekijän tulee todentaa se, että esityksellä on taiteellisin perustein toimiva ulkopuolinen tilaaja?
        Kysymys liittyy tilanteisiin, joissa julkaisutiedonkeruuseen tarjotaan esityksiä, jotka on pidetty kortteliravintolassa, kyläjuhlissa, kahvilassa tai vastaavissa ei erityisesti live-musiikkiin erikoistuneissa paikoissa. Tässä on mahdollista, että tekijä itse on tarjoutunut ko. paikkaan esittämään omia kappaleitaan saadakseen julkaisun / julkaisuja (vertautuuko silloin omakustanteeseen, joita ei siis hyväksytä tiedonkeruussa). Onko ainut tapa todentaa "tilaus" Teostoon tai vastaavaan tekijänoikeusorgansaatioon tehty esitysilmoitus?
      2. Miten voidaan käytännössä todentaa että sävellyksellä ylittyy teoskynnys, kun pahimmillaan julkaisuksi on tarjottu 12 tahdin (ts. eritäin lyhyt) sävellystä eikä julkaisuilmoituksen tarkastajalla ole muusikkokoulutusta että voisi omalla osaamisellaan tämän määrittää. Riittääkö Teostoon tai vastaavaan organisaatioon tehty teosilmoitus todisteeksi tästä?
      3. Miten toimia sellaisten esitysten kanssa, joiden todentamiseksi ainut dokumentti on esityspaikan FB-sivuille päivitetty kuva itse esitystapahtumasta (mutta ei löydy mitään ennakkoilmoittelua / mainostamista tulevasta tapahtumasta) tai että tämä todistuskappale on esittäjän omilla FB sivuilla. Mielestäni näitä ei tule hyväksyä, sillä julkiseksi saattamiseen liittyy ennakkomainostaminen, jotta potentiaalinen yleisö löytää paikalle esitykseen.

      4. OKM:n ohjeissa määritellään musiikin osalta esim. seuraavia elementtejä, joiden perusteella voi tehdä julkaisusta ilmoituksen tiedonkeruuseen:

        • sävellys 

        • sovitus

        • esiintyjä erillisesti tuotetussa tallenteessa (muu kuin konsertin tai vastaavan dokumentaatio), kuvaile

        • musiikkiteoksen sanoitus tai sanoituksen käännös

          Miten tulee tulkita julkaisuna CD-tallenne kun sama henkilö on säveltänyt julkaisuun osan kappaleista (jotka julkaistaan levyllä 1. kertaa), sovittanut joitakin muita kappaleita ehkä myös sanoittanut ja lisäksi soittaa joillakin kappaleilla? Onko tämä saman valmistelutyön tuloksena syntynyt 1 julkaisu vai voiko näistä kaikista yksittäisistä sävellyksistä, sovituksista ja sanoituksista (jos kohdistuvat eri kappaleisiin) tehdä oman julkaisun. 
          Saman tyyppisiä yhdistelmiä voi olla myös konserttitilanteissa. Tekijä voi olla siinä säveltäjän, esiintyjän, musiikin johtajan ja taiteellisen johtamaisen/ tuottamisen roolissa. 

    5. Voidaanko scientific summarya tai research application summarya pitää artikkelina vai onko se pidennetty abstrakti? (Anneli Korhonen)
      Todettiin, että tämä yksittäistapaus ei kuulu tiedonkeruun piiriin.
  5. Muut asiat
  6. Seuraavan kokouksen ajankohta
  7. Kokouksen päättäminen
  • No labels

4 Comments

  1. Unknown User (ankorhonen@hamk.fi)

    Voidaanko scientific summarya pitää artikkelina vai onko se pidennetty abstrakti?

    1. Unknown User (ankorhonen@hamk.fi)

      Entä Research Application Summary? Summary on tietysti tiivistelmä, mutta voisiko sellaista joissakin tapauksissa pitää artikkelina?

  2. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Hei!

    Tarkoituksenani ei ole vetää asioita aina uudelleen pohdittaviksi, mutta tässä on mielestäni melkoinen epäkohta, jota pitäisi pohtia vielä uudelleen.

    Kysymys: Voiko lehdessä julkaistun artikkelin raportoida, jos se on aiemmin julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu julkaisutiedonkeruussa?

      • Vastaus: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia. Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), ei julkaisua raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, julkaisu voidaan raportoida. (ks. Julkaisuryhmän kokous 28.4.2016)

     

    Esitän esimerkin. Tekijät ovat julkaisseet artikkelin tieteellisessä lehdessä, jonka jufo-taso on 1. Artikkeli on tilastoitu OKM:n tiedonkeruussa vuonna 2015. Vuonna 2016 sama artikkeli ilmestyy kokoomateoksessa, jonka kustantajalla on jufo-taso 3. Selvittelimme, että saako ko. artikkelin uudestaan tilastoida ja vastaus oli, että emme, koska artikkelin yhteyteen oli kirjoitettu alkuperäisestä artikkelin ilmestymisestä tiedot. Jos artikkeli olisi ilmestynyt samana vuonna, olisimme voineet edes muuttaa ko. artikkelitallennuksen sille, jonka jufo-taso on korkeampi.

    Mielestäni molempien artikkelien tiedot pitäisi aina saada tilastoida.

    ISSN- ja ISBN-numeroiden olemassaolo pitäisi olla todiste siitä, että kyseessä on julkaisu. Tässä tapauksessa kyseessä on varmasti eri julkaisut. Ei ole järkevää, että jokin maininta "published originally" uudelleen julkaisusta määrittelee sen, tilastoidaanko artikkeli yksi vai kaksi kertaa. Entä jos maininta ei näy julkaisutietojen tarkistajille toimitetuissa kopioissa tai sitä ei huomatakaan. Entä jos artikkelin teksti onkin aivan sama, mutta tekijät ovat ymmärtäneet muuttaa yhden sanan artikkelin otsikossa? Tällöin tilastoiminen ei ole kaikille tasapuolista. Voisihan ajatella niinkin, että artikkelin täytyy olla hyvä, koska tutkijat ovat pystyneet "myymään" sen kahdelle eri julkaisukanavalle.

     

    Sirpa Hangasmäki / TaY

     

  3. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Kommentti 4 b kohtaan:

    "Päätettiin esittää OKM:lle, etttä yhteisjulkaisu-kenttiin lisättäisiin mahdollisuus vastata "ei tietoa" (nykyisin vain kyllä/ei). Aina ei ole mahdollista käydä kaikkien sadan kirjoittajan affiliaatioita läpi. Silloin "ei tietoa" kuvaisi tilannetta paremmin kuin kyllä tai ei."

    Tämä koski tietoa "Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa".
    Vaikka onkin mahdollista käydä kaikkien sadan kirjoittajan affiliaatiot läpi, ulkomaisia yrityksiä tästä on mahdotonta löytää. Silloin pitäisi olla valittavissa vaihtoehto "Ei vastausta / Ei tietoa". Muuten Kyllä / Ei -vaihtoehdot tässä tapauksessa ovat sitä arpomista.

    Sirpa Hangasmäki / TaY