Aika: to 28.4.2016 klo 9.00-11
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana


Kokouksen tallenne: https://connect.funet.fi/p1hvoa5ccqj/

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
  2. Ryhmän toimintamuodot
    Esitys: Ryhmän keskustelualueella ryhmän jäsenet toisivat esille asioita, joihin kaivataan linjausta tai selkeytystä. Tarvittaessa kokoonkutsuttavissa ACP-kokouksissa keskusteltaisiin näistä aiheista. Kokouksien tarkoituksena olisi kartoittaa erilaiset tulkinnat ja muodostaa yhdessä korkeakoulukentän yhteinen näkemys. Näin syntynyt linjauksen pohjaesitys toimitettaisiin asiasta päättäville (esim. Jukka Haapamäelle, joka veisi asian tarvittaessa Tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmälle).
  3. Käsiteltävät aiheet (mikäli päädytään käsittelemään linjausta kaipaavia tapauksia)
    1.  Avoin saatavuus
      1. Tapaus 1: Miten määritellään Helsingin Sanomien artikkelien avoimuus? Kuuluvatko ne luokkaan 1=Open access –julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu? HS:n artikkeleitahan voi lukea avoimesti verkossa viisi artikkelia viikossa kultakin päätelaitteelta. 
      2. Tapaus 2: Väitöskirjojen avoin saatavuus
      3. Tapaus 3.1: Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
      4. Tapaus 3.2: Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta)
      5. Tapaus 4: Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa
      6. Tapaus 5: Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
    2. Yrityksen määritelmä (yhteisjulkaisu yrityksen kanssa)
      1. Tapaus 1: Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit?
    3. Uudelleen julkaiseminen (ref-artikkeli)
    4. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
    5. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: "Sisällöttömät" pääkirjoitukset
    6. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Vuosikirja-artikkelit tapauksissa, joissa vuosikirjalla on ISBN ja oma nimeke
      1. Esitys 1: Vuosikirja pelkällä ISSN-numerolla -> A1 (Nimeke muotoa "Vuosikirja 2015")
      2. Esitys 2: Vuosikirja, jolla ISBN ja erillinen nimeke -> A3
    7. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Tiedonkeruuvaatimusten mukaiset englanninkieliset termit

      1. Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa = Joint publication with the company

      2. Julkaisu rinnakkaistallennettu =  Publication self-archived

      3. Rinnakkaistallennetun version verkko-osoite = www-address of the self-archived versio
  4. Muut asiat
  5. Kokouksen päättäminen

 

 

 

  • No labels

9 Comments

  1. Unknown User (th65285@uta.fi)

    Voisikohan listalle lisätä vielä seuraavan?

    Tutkija on julkaissut referee-artikkelin kv-lehdessä muutama vuosi sitten. Nyt samanniminen artikkeli on julkaistu suomalaisessa kokoomateoksessa. Sekä kv-lehti että kirjasarja, jossa kokoomateos on ilmestynyt, on arvioitu Jufossa (tasoilla 1 ja 2). Voidaanko tämä uudelleen julkaistu artikkeli hyväksyä tiedonkeruussa? OKM:n ohjeistuksen mukaan julkaisujen uusia painoksia ei huomioida, mutta katsotaanko tämä uudeksi painokseksi vai uudeksi julkaisuksi? Toisaalta tämä voitaisiin katsoa uudeksi painokseksi, mutta toisaalta voidaan myös nähdä, että julkaisu on niin hyvä että se kannattaa julkaista uudelleen eri foorumilla ja ottaa näin mukaan tiedonkeruuseen. Kumpi on oikea tulkinta? Vastaavia tapauksia tulee esiin silloin tällöin, joten olisi mukava kuulla muidenkin näkemyksiä tällaisista tapauksista.

    1. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

      JY:ssä on noudatettu linjaa, että jos uudessa julkaisussa selvästi kerrotaan, että kyse on aiemmin toisaalla julkaistun artikkelin uudelleenjulkaisusta, ei ole hyväksytty. Tällöin kirjasta löytyy eksplisiittinen tieto, esim.: “This book was originally published as two special issues, of Journalism Studies and Journalism Practice.” tai muu selkeä tieto (List of original articles) siitä, että kyseessä on aiemmin toisaalla julkaistujen artikkelien uudenlaisesta kokoonpanosta.

      Kuitenkin jos molemmilla kanavilla on oma itsenäinen arviointiprosessinsa, voinee ajatella, että tekstit ovat erit. Esim. jos artikkeli on ensin ollut konferenssipaperina Proceedings-julkaisussa ja sen jälkeen julkaistu A1-artikkelina lehdessä, on otettu, koska lehdillä joka tapauksessa oma arviointiprosessinsa. Tällöin voinee – ainakin teoriassa – ajatella, että sisältö on hieman eri.

      Sinänsä olen samaa mieltä tuosta, että uudelleenjulkaisemisesta tulisi päinvastoin palkita, ei rankaista. Sehän nimenomaan kertoo artikkelin hyvyydestä. Kuitenkin jos näin tehtäisi, niin OKM:n ohjekohta "Julkaisun tulee sisältää uutta tietoa" tulisi poistaa. Sille ei sitten jäisi enää soveltamiskohtaa. (Kyseinen vaade on tosin lähtökohtaisestikin kyseenalainen sikäli, että monet artikkelit ovat saman tutkimuksen hieman eritekstisiä ja/tai eriotsikkoisia versioita.)

      Mutta JY:ssä siis linja, että jos eksplisiittisesti sama (uudelleenjulkaisemisesta kerrotaan uudessa julkaisussa) ei ole hyväksytty. Jos sama artikkeli kuitenkin itsenäisten arviointiprosessien kautta, tulkittu uudeksi julkaisuksi ja otettu.

  2. Unknown User (th65285@uta.fi)

    Lisänä vielä kohtaan Avoin saatavuus, Tapaus 3: Myös tilausmaksullisilla lehdillä alkaa näkyä näitä tapauksia, joissa osa artikkeleista (esim. pääkirjoitus) on avoimesti verkossa, mutta koko lehti ei. Esimerkiksi Duodecimin pääkirjoitus on tässä kaikille avoin http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13106.pdf. Jos tiedonkeruun avoimen saatavuuden kohta 2=Hybridijulkaisukanavassa ilmestynyt avoin julkaisu (julkaisukanavassa sekä avoimesti että ei-avoimesti saatavilla olevia julkaisuja) tulkitaan kirjaimellisesti ilman lisäohjetta, nämä tapaukset olisivat juuri näitä. Mutta jos tuolla hybridijulkaisulla halutaan kartoittaa tuplasti maksettuja artikkeleita (tilausmaksu + yksittäisen artikkelin oa-maksu), ei tämä koodi näille sovi. Miten tämä hybridijulkaisu siis tulisi tulkita ja miten nämä vastaavat tapaukset tulisi merkitä?

    1. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

      Näissä selventäisi, jos valittavana olisi useampi vaihtoehto:

      A) Open Access -lehti/sarja
      B) Hybridilehti
      C) Rinnakkaistallennettu
      D) Muulla tavoin avoin

      Tällöin Tanjan mainitsemat tapaukset voisi kirjata kohtaan 'Muulla tavoin avoin'. Myös muu kerättävä tieto olisi eksaktimpaa.

      (Itse asiassa JY:n TUTKAssa näin melkein onkin. JY:ssä vaihtoehdot: OA-lehti/sarja; Rinnakkaistellennettu; Muulla tavoin avoin - jonka alamääreenä voi valita hybridilehden).

      Jos OA-lehti ja hybridilehti -kentillä kerättävään tietoon saisi vielä lisättyä ko. lehtien artikkelikohtaiset APC-maksut (erillinen ajo: ISSN-nron avulla tehtävä täsmäytys; vaatii taustalle APC-maksuja sisältävän tiedon keräämistä), niin kerättävän tiedon avulla saisi edes suuntaa antavaa tietoa maksettujen APC-maksujen määristä. En tiedä, onko mahdollista, kunhan ideoin.

      Tanjan kanssa samaa mieltä, että jos hybridilehdistä halutaan kerätä tietoa, niin ko. kenttä tulisi varata vain niille.

      1. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

        Kommentoin vielä tuota Helsingin Sanomat -asiaa. JY:ssä ei merkitä millään muotoa avoimeksi tapauksia, joissa tietyn määrän (yl. max. 5) artikkeleita voi lukea maksutta. Sama käytäntö Keskisuomalaisella ja varmaan muutamalla muulla sanomalehdellä.

        Kyse on maksumuurilehdistä. Eivät minkään määreen mukaan OA - pienistä houkuttimistaan huolimatta. (Tai 'koukuttimista'. Koukuttaa/houkuttaa maksamaan näillä nimenomaan pyritään.)  JY ei ainakaan merkitse näitä OA.

  3. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Miten käsittelette EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja?

    Esimerkiksi THL on hankkeen toteuttamisessa suomalainen osapuoli ja saa rahoituksen. Yliopisto ei ole mukana instituutiona tai rahoituksen saajana hankkeessa, mutta yliopiston tutkijat tekevät varsinaisen työn ja kirjoittavat raportin. Raportissa ei ole kuitenkaan mainintaa yliopistosta affiliaationa eikä tutkijoiden nimiäkään.

     

  4. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

    Aihe-ehdotus: Miten suhtautua "sisällöttömiin" pääkirjoituksiin. "Sisällöttömillä" tarkoitetaan tässä yhteydessä johdantotyyppisiä vain lehden artikkeleita ja/tai lehden toimintakäytäntöjä käsitteleviä pääkirjoituksia ilman kirjoittajan tutkimuksellista panosta.

    Johdannoilta ja esipuheilta edellytetään kirjoittajan tieteellistä panosta. Pääkirjoituksille sen sijaan ei ole erillistä auki kirjoitettua sisältövaatimusta. (Joka sinänsä tosin sisältyy jo lähtökohtaisesi tieteellisen julkaisun määritelmään.)

    Entä jos pääkirjoitus on johdanto-/esipuhetyyppinen, lyhyt esittelyteksti ilman kirjoittajan varsinaista omaa tekstiä? Kirjaatteko aina - koska on pääkirjoitus? Vai vaaditteko sisällöllistä panosta?

    Aika useinhan pääkirjoitukset ovat lyhyitä. Ei niissä joka tapauksessa ole paljoa asiaa. Joka tapauksessa on eri asia puhua jostakin asiasta kuin esitellä esim. lehden artikkelit.

  5. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

    Aihe-ehdotus: Vuosikirja-artikkelit tapauksissa, joissa vuosikirjalla on ISBN ja oma nimeke.

    Vuosikirja-artikkeleita kirjataan eri yliopistoissa varsin ristiin akselilla A1/A3 (tai B1/B2). Esim. AFinLa-e ja Collegium -artikkelit tällaisia; voidaan kirjata joko lehtiartikkeleiksi tai kokoomateosartikkeleiksi. Olisiko hyvä sopia tarkentava käytäntö kirjata joko-tai?

    A1-kirjaus selittyy A1-määritelmästä, joka siis "Artikkeli tieteellisessä lehdessä, sarjassa tai vuosikirjassa."

    Kuitenkin, jos vuosikirjalla ISBN ja oma itsenäinen nimeke, selvempää olisi kirjata artikkeli kokoomateosartikkelina artikkelina (A3/B2).

    Ehdotan seuraava käytäntöä:

    a) vuosikirja pelkällä ISSN-numerolla -> A1 (Nimeke muotoa "Vuosikirja 2015")
    b) vuosikirja, jolla ISBN ja erillinen nimeke -> A3

    Esim. AFinLa-e, http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla 
    Ilmestyy kerran vuodessa. Kuitenkin jokaisella osalla oma itsenäinen nimi ja ISBN. Kirjattu osassa yliopistoja A1, osassa A3. Ehdottaisin tällaisissa tapauksissa kokoomateoskirjausta, joka se mahdollistaa tarkemmat tiedotkin. Myös tutkijat mieltävät nämä enemmän kokoomateos kuin lehtiartikkeleiksi.

     

  6. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    OKM ei ole vielä kääntänyt uusien tiedonkeruuvaatimusten mukaisia englanninkielisiä termejä. Voidaanko täällä sopia käännöksistä, että kaikki käyttäisivät suurin piirtein samoja?

    Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa = Joint publication with the company

    Julkaisu rinnakkaistallennettu =  Publication self-archived

    Rinnakkaistallennetun version verkko-osoite = www-address of the self-archived version

     

    Saa parannella käännöksiä!