Aika: Tiistai 13.2.2018 klo 12-15.
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
Tallenne: https://connect.funet.fi/ppe26osxry66/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

 

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
  2. Asialistan hyväksyminen
  3. Yhteistyöryhmän  järjestäytyminen.
    1. CSC fasilitoi ryhmän toimintaa kunnes uusi puheenjohtaja korkeakoulujen keskuudesta löytyy.
  4. Aiemmat hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat.
    1. Edellisen kokouksen linjaukset
  5. Käsiteltävät aiheet
    1. Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana?
      1. Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero.
    2. Kuuluvatko ammatillisessa julkaisussa julkaistut artikkelit tiedonkeruuseen? Esimerkiksi tämäntyyppinen: http://etn.fi/4765.
      1. Nämä ovat hankalasti määriteltäviä ja tapauskohtaisia. Mietitään ainakin seuraavia asioita:
        1. Onko ISSN-numeroa?
        2. Jollei ole, onko kyseessä lehti vai verkkoalusta? Onko määritelty toimituskuntaa?
        3. Kirjoittajan kolumnin on liityttävä tieteenalaan, jota hän edustaa.
      2. Voidaanko katsoa ammatilliseksi julkaisuksi? Kunhan kirjoitus liittyy kyseisen kirjoittajan omaan tutkimustiedon levittämiseen. Tieteellisellä puolella ei tällaista vaihtoehtoa ole.
    3. Kuuluvatko aikakauslehdessä julkaistut kolumnit tiedonkeruun piiriin? Esimerkiksi: http://skrolli.fi/2016.2.kyber.pdf sivulla 45.
      1. Esimerkkitapaus vaikuttaa selkeältä. Julkaistu lehti, jossa tutkija kertoo omasta tieteenalastaan.
      2. Kolumnit lehdissä ovat hankalampia, jos niiden sisältö on vapaamuotoisempi (E1). Erityisesti silloin, kun aihe ei liity tutkijan edustamaan päätieteenalaan.
      3. Tutkimusaiheen alueeseen liittyvät kolumnit otetaan mukaan, muut jätetään pois.
    4. Avoin saatavuus ja avoimuustyypit
      1. Miten luokitellaan viiveellä avoimeksi ilmestyvät artikkelit. Esimerkkinä Yhteiskuntapolitiikka-lehti, jonka artikkelit julkaistaan avoimesti noin kahden numeron viiveellä (https://www.thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto).
        1. OA-määritelmät ovat jossain määrin ristiriitaiset. Ne toimivat rinnakkaisjulkaisemisessa, mutta kustantajan palvelussa suoraan määritelmä on tiukempi. Rajaa on vedettävä siitä millainen viive on hyväksyttävä.
      2. Olisiko tarpeellista avata keskustelu julkaisutiedonkeruun avoimuustyyppien luokittelusta? Parantaisiko tietojen hyödynnettävyyttä ja maksullisen hybridijulkaisemisen määrän seurantaa se, jos avoimen saatavuuden kategoriat jaoteltaisiin esim. näin:
        1. rinnakkaistallennettu (green),
        2. kokonaan avoimessa kanavassa ilmestynyt (gold),
        3. tilausmaksullisessa ilmestynyt avoimeksi maksettu (hydridi),
        4. vapaasti luettavissa kustantajan sivuilla, mutta ilman CC-lisenssiä + mahd. muut määritelmät? (pronssi),
        5. suljettu,
        6. ei tietoa.
      3. Kun luokitukset ovat hienorakenteisia ja tarkkoja, kaikki eivät välttämättä ymmärrä niitä enää samalla lailla. Luokituksia miettimään on suunniteltu työryhmää. Luokittelua tehtäessä pitää miettiä myös resursseja eli kuinka paljon aikaa halutaan käyttää yhden julkaisun tietojen keräämiseen ja tarkistamiseen. Samoin on otettava huomioon mahdollisten muutosten aiheuttamat kustannukset tietojärjestelmissä.
      4. Luokka muu on hankala. Mikäli se otetaan käyttöön, on mietittävä hyvin tarkasti mitä se sisältää.
      5. Maksullisuus tiedon yhteydessä olisi hyvä tietää myös hinnoista ja saada siten hintatiedot näkyviin kaikille.
    5. Extended abstractien käsittely
      1. Miten tiedonkeruussa kohdellaan julkaisua, joiden lyhennelmä (extended abstract) on julkaistu toisessa lehdessä. Kommenteissa esimerkkinä Fysiikan JETP-lehti, jonka artikkelien extended abstract -versiot julkaistaan englanniksi venäläisessä Pis'ma ZhETF-lehdessä.
      2. Konferenssiartikkelien laajennetut abstraktit. JUULIsta haulla "extended abstracts" tulee monta tulosta (84). Näiden mukana myös sellaisissa julkaisukanavissa ilmestyneitä julkaisuja, joita me emme ole tiedonkeruuseen hyväksyneet juurikin siksi, että ovat laajennettuja abstrakteja eivätkä näin ollen kuulu tiedonkeruuseen. Suurin osa näistä julkaisuista on raportoitu A-luokkaan.
      3. Käsikirjassa todetaan selvästi ettei extended abstrakteja hyväksytä eikä samaa artikkelia saa kirjata kahta kertaa.
      4. Toisaalta lyhyet paperit (short paper) saa ottaa mukaan tiedonkeruuseen. Pelkällä luokittelulla ei siten voi toimia, jos extended abstraktin sisältö ja laajuus vastaa lyhyttä paperia.
      5. Vaikka ohjeistus on selvä extended abstrakteja kuitenkin JUULIsta löytyy. Tämä saattaa olla seurausta OKM:n päätöksestä hyväksyä lyhyet paperit. Extended abstraktit pitäisi hyväksyä samoin tietyillä kriteereillä. Nykytilanne johtaa turhaan optimointiin.
        Ero näiden luokkien kohdalla voisi olla myös tieteenalakohtainen? Vaikka tuotos olisi vertaisarvioitu on hankalaa määrittää missä vaiheessa vertaisarviointi tehdään.
      6. Todettiin, että määritelmää on tarkennettava ja keskusteltava myös OKM:n kanssa.
    6. Onko OK hyväksytä A4-artikkeleina max. 2 sivua pitkät tekstit (ks. esim https://doi.org/10.1051/epjconf/201714901003), jos ne on julkaistu sarjassa, jolla Statement of Peer review ("vakuutetaan, että kaikki sarjassa julkaistavat artikkelit on vertaisarvioitu – joka vastuu kuitenkin siirretään konferenssin järjestäjille: 'administered by the proceedings editors'"). Tarkempi kuvaus alla kommenteissa.
      1. Jokaista tilannetta ei voi lähteä selvittämään, joten on luotettava ilmoitukseen. Joskus call for papers/abstracts -kohdasta käy selville tehdäänkö vertaisarviointi abstraktista vai artikkelista.
    7. Toimituskunnan roolista vertaisarvioinnissa. Arvioinnilta edellytetään, että arvioijat ovat riippumattomia suhteessa käsikirjoitukseen ja että arvioijan tulee olla muu kuin kirjan/lehden/sarjan toimittaja. Lisäksi ohjeissa tarkenne: ”Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja).” Entä toimituskunta? Nykyisessä käsikirjan versiossa ei mainita toimituskuntaa.
      1. Toimituskunnan roolista kysytään OKM:stä.

    8. Mihin julkaisutyyppiluokkaan Tieteen Termipankissa olevat artikkelit kuuluvat? http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu

      1. Juulissa on artikkeleita eniten D2-luokassa (129 kpl), mutta löytyy myös B- (3 kpl) ja E-luokkaan (9 kpl) sijoitettuja artikkeleita. Me emme ole aikaisemmin näitä ilmoittaneet tiedonkeruuseen ollenkaan, ovat meillä olleet vain muina verkkokirjoituksina, joita ei tilastoida.

      2. Termipankki on wiki-pohjainen, jolloin useat kirjoittajat voivat muokata samaa kirjoitusta. Sen vuoksi julkaisuajankohtaa on samoin vaikea määrittää. JY:ssä vastaava wikiartikkeli jäi hyväksymättä.

      3. Termipankki on uudenmuotoista julkaisemista, jossa tekijyys wikialustan ominaisuuksien vuoksi katoaa.

      4. Tieteen termipankkiin viitataan termipankkina ei tekijän nimellä.

      5. Termipankin kirjoituksia ei oikein voi pitää artikkeleina siinä merkityksessä, joina julkaisut yleensä käsitetään.

      6. Termipankki sopii ehkä enemmän ammatilliseen luokitukseen D. Termipankin kirjoitusten pituus ei välttämättä kerro työmäärästä. Tiivistetyn muodon kirjoittaminen voi olla hyvin työlästä

      7. Termipankissa on todella paljon artikkeleita. Sillä on jo vaikutusta itse tiedonkeruuseen.

      8. Termipankin kirjoituksia ei liene syytä keskustelun perusteella ottaa mukaan tiedonkeruuseen.

    9. Miten pitää suhtautua kirjoissa oleviin ns. kainaloartikkeleihin, jos koko teos on ollut arvioitavana? Kainaloartikkelit ovat lyhyitä infoikkuna-tyyppisiä tietoisku- ja/tai kommenttiartikkeleita, joissa valotetaan käsiteltävän aiheen taustaa, mutta jotka eivät ole kirjan varsinaisia artikkeleita (ks. myös kommentit alla).

      1. Voiko kainaloartikkeleita edes rinnastaa kirjassa julkaistuihin varsinaisiin artikkeleihin.

        1. Jos kirja arvioidaan kokonaisuutena niin kyllä silloin pienemmät kainaloartikkelitkin kuuluvat kokonaisuuteen. On päädytty laittamaan A-luokkaan (tay). Nykyään on myös käytännössä mahdoton löytää jokaiselle artikkelille omaa arvioijaa.

      2. Ovatko kainaloartikkelit uutta tutkimustietoa? Jolleivät ole, niin voisi hyvin katsoa kuuluvaksi B-luokkaan. Kannattaa ainakin harkita.

      3. Tällaisessa teoksessa on hyvin hankalaa alkaa tiputella kirjasta pois tiettyjä artikkeleja ja taas hyväksyä toisia. Linjana ollut, että sisällysluettelo riittää.  Eli taas on mietittävä paljonko aikaa kannattaa käyttää arvioimiseen.

      4. Sisällysluettelossa näkyy usein millainen artikkeli on kyseessä. Ne sopisivat hyvin B-luokkaan, koska rinnastaminen kirjan varsinaisiin artikkeleihin tuntuu hankalalta.

      5. Vaikeus on sama kuin extended abstraktien ja lyhyiden paperien välillä. Jonkinlainen rajaus olisi kohtuullista löytää, koska laatuerohan näillä on. Ehdotus B-luokkaan luokittelemisesta ei ole huono.

      6. Keskustelu osoittaa kuinka ajan kuluessa ohjeet monimutkaistuvat ja tarkentuvat jatkuvasti. Sen seurauksena luokitteluun kuluu enemmän työtä. Toisenlaisena esimerkkinä Flanderissa tutkimusjulkaisuiksi ihmistieteissä hyväksytään vain sellaiset artikkelit, jotka ovat yli neljä sivua pitkiä.

    10. Blogitekstien ja niiden kaltaisten tekstien hyväksymisestä tiedonkeruussa (ks. myös kommentit alla)
      1.  Vaikka tiedonkeruun ohjeissa kriteerit on kerrottu selkeästi on kentällä esiintynyt myös tulkintaa, jossa teksti voidaan hyväksyä, kunhan blogisivustolla on toimituskunta ja tekijöiden affiliaatiot on merkitty näkyviin. On esimerkiksi ehdotettu tekstejä, joissa kuvaillaan tapahtumaa työpaikalla tai valmistautumista tulevaan juhlaan.
      2. Ovatko seuraavat Sitran sivuilla julkaistut artikkelit julkaisuiksi hyväksyttäviä? Artikkelit ovat Sitralle tuotettuja ja ovat osa ”Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista”. Julkaisukanavalla on siis tekijästä riippumaton julkaisija, kirjoittaja ja kirjoituksen ilmestymisaika käyvät ilmi sivustolta, mutta varsinaista toimituskuntaa ei ole mainittu. Esimerkit:

        1. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/

        2. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/

        3. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

      3. Ohjeissa olisi syytä korostaa nykyistäkin enemmän tutkimuslähtöisyyttä. Muutoin tiedonkeruusta tulee turhan vapaamuotoista. On sellaisiakin tapauksia, joissa artikkelin on joutunut ottamaan mukaan tiedonkeruuseen muodollisten kriteerien täyttyessä vaikka sisällön osalta näkee heti etteivät ne täyty. Toisaalta julkaisemisen muutoksessa hyvinkin tieteelliset vapailla alustoilla julkaistut tuotokset jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Käskirjaan olisi hyvä lisätä suunnilleen jokaiseen väliin, että lähtökohtana hyväksymiselle on tutkimus ja tieteellisyys.
      4. Blogitekstien osalta ei ole vielä päästy järkevään luokitteluun. Jokainen on käsiteltävä vain tapauskohtaisesti.
      5. Esimerkit vaikuttavat ihan järkeviltä, mutta julkaisupaikka ja julkaisualusta muodostaa ongelman.

    11. Ammattikorkeakouluissa syntyy paljon loppuraportteja mm. hankkeissa. Huomioidaanko julkaisutiedonkeruussa esimerkiksi hankkeiden sivuilla julkaistut raportit? Raportin tilaaja on yleensä rahoittaja.

      1. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/innovaatiorahasto/paattyneet+hankkeet/inno-bim Loppuraportti 2

      2. http://hpp.tlu.ee/en_US/the-future-competence-demands-for-health-promotion/

      3. Esimerkkien ongelmana on ettei niillä ole ulkopuolista julkaisijaa. Julkaisu on tehty hankkeen omilla sivuilla. Pelkkä tallennus pysyvään arkistoon ei sekään riitä, koska muut kriteerit eivät täyty.
    12. Kirjataanko  FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistuja ja tallennettuun aineistoon liittyviä tutkimusdataa esitteleviä artikkeleita mihinkään? (keskustelua käyty enemmän täällä, ks kommentit)
      1. Kyseessä oleva artikkeli on pelkkä verkkoartikkeli, ei varsinaista julkaisukanavaa (ellei FSD-alustaa sellaiseksi jotenkin voi ajatella).

        Liittyy tähän aineistoon ollen siis tuo aineistoon liittyvä tiedosto: https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD2059?study_language=fi

      2. Ei kirjata erillisinä artikkeleina. Esimerkissä on liitännäisartikkeli. Liittyvät datan julkaisemiseen omana meriittinään.
    13. Kuinka tulisi raportoida artikkeli, joka julkaistaan useassa tieteellisessä lehdessä? Esim. “A comprehensive fracture prevention strategy in older adults: the European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS) statement" on Juulissa kolmeen kertaan julkaistuna kolmessa eri lehdessä. Julkaisulla on myös luokitusristiriita. Erityisesti lääketieteessä näyttää olevan käytäntönä että sama julkilausuma tms. julkaistaan useassa julkaisukanavassa.
      1. Muodostaa tuskin ongelmaa, jos julkaisua ei raportoida useaa kertaa samasta organisaatiosta.
      2. Käsikirjaan asia on syytä kirjoittaa selvemmin. Esimerkkitapauksessa artikkeli ilmoitettiin kahdesti.
      3. Aiemmin on päätetty, että mikäli artikkeli julkaistaan useammassa lehdessä ja jokainen vertaisarvioi sen itsenäisesti artikkeli voidaan raportoida useampaan kertaan.
  6. Muut asiat
    1. Taidejulkaisujen alatyöryhmän yhteenveto. Alatyöryhmä teki viime vuoden aikana mallin taidealan julkaisun tiedonkeruuta varten.
      1. Tiedonkeruun käsikirja luku 3.2.4: Taidealan julkaisut ja koodistot
      2. XML-elementtien kuvaukset.
  7. Seuraavan kokouksen ajankohta
  8. Kokouksen päättäminen
  • No labels

25 Comments

  1. Unknown User (ankorhonen@hamk.fi)

    Käsikirjassa lukee:

    ”Julkaistu säännöllisesti toistuvan tieteellisen konferenssin painetussa tai muuten julkisesti saatavilla olevassa julkaisussa. Esim. pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.”

    Entä jos verkossa rajoitetusti saatavilla olevalla julkaisulla on ISSN tai ISBN?

    Tähän onkin jo aikaisemmin vastattu:

    Kysymys: Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana, esim. http://www.eiasm.org/frontoffice/event_announcement.asp?event_id=1035#4212 ?

    • Vastaus: Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero. Eri asia on sitten se, kuuluisiko konferenssilla olla ISSN-tunnusta, jos artikkelit eivät ole kenen tahansa saatavilla.

  2. Unknown User (annikaoj@metropolia.fi)

    Kuuluuko tämän tyyppinen kirjoitus tiedonkeruun piiriin? http://etn.fi/4765 

    Kuuluvatko kolumnit tiedonkeruun piiriin? http://skrolli.fi/2016.2.kyber.pdf sivulla 45

  3. Unknown User (th65285@uta.fi)

    Hei,

    miten luokitellaan sellaisten artikkelien avoin saatavuus, jotka ilmestyvät avoimeksi viiveellä? Esimerkiksi Yhteiskuntapolitiikka -lehti ilmestyy avoimesti saataville noin kahden numeron viiveellä https://www.thl.fi/fi/web/yhteiskuntapolitiikka/arkisto. Useinhan on siis niin, että artikkeli ei ole avoin tarkistushetkellä, mutta puolen vuoden kuluttua tilanne onkin jo toinen.

     

  4. Unknown User (makehi01@humak.fi)

    Hei, 
    kysymyksiä julkaisutiedonkeruusta:
    1. Voiko julkaistun pelin, joka koostuu korteista, joilla on kuvia ja tekstiä, ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen?
    2. Voiko kirjan tai artikkelin kuvittamisen ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen taiteellisena julkaisuna? Esimerkkinä artikkelin kuvitukseksi tehty yksi digitaalinen piirros: https://uasjournal.fi/paakirjoitus/korkeakoulut-digitaalista-todellisuutta-luomassa/
    3. Lehtori viittoo kirjoittamansa runon Yle Helsinki Facebook-sivustolla. Voiko tämän ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen taiteellisena julkaisuna? Entä, jos viitottu runo julkaistaan korkeakoulun omalla verkkosivulla?
    4. Lehtori on tehnyt av-julkaisuun sävellysteoksen. Miten todennetaan, että kyseessä on vaativa sävellysteos, jonka voi ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen?

    1. Unknown User (annikaoj@metropolia.fi)

      Siirsin kysymykset Taidejulkaisut-alatyöryhmän seuraavaan kokoukseen: Taidejulkaisut-alatyöryhmän ACP-kokous 1.6.2017

  5. Unknown User (jajamsen@aalto.fi)

    (Tiedoksi vain, että tällaista pohdimme... Laitoin kysymyksen myös Haapamäelle suoraan...)

    Fysiikan alan JETP-lehdessä (Springer) on käytäntö (http://www.jetpletters.ac.ru/en/info.shtml) että artikkeleiden lyhennetyt, ns. extended abstract-versiot (pituus enintään 2 sivua) julkaistaan venäläisessä Pis'ma ZhETF-lehdessä (englanniksi sielläkin). En paikantanut julkaisutiedonkeruun ohjeistuksista selkeästi ilmaistua kieltoa raportoida molempia…

    Tiedonkeruukäsikirjassa on mainittu, että julkaisu voidaan raportoida vain kerran, mutta toisessa lehdessä julkaistun lyhennelmän kohdalla ei ole ihan selvää, että kysymyksessä on yksi ja sama julkaisu. Tiedonkeruuohjeissa on myös mainittu konferenssiartikkeleiden kohdalla, että papereiden extended abtract-versioita ei raportoida, mutta lehtiartikkeleiden kohdalla ei ole vastaavaa mainintaa. Toisaalta sen tulkitseminen, milloin kysymyksessä on ns. extended abstract –paperi on tietenkin aika mielivaltaista; artikkelin pituuden perusteella päättelyä ei voi tehdä ja kustantajien käyttämä terminologiakin on aika kirjavaa. Julkaisutiedonkeruun wiki-sivujen FAQ-osiossa on myös pari läheltä liippaavaa kysymystä, toinen koskien julkaisuarkistoon tallennetun julkaisun raportointia myöhemmin uudelleen sen ilmestyessä lehdessä ja toinen koskien konferenssijulkaisussa julkaistun artikkelin julkaisemista myöhemmin lehdessä, mutta nämäkään eivät ihan suoraan vastaa tätä tapausta.

    Kysymys:

    Jotta asiaan ei jäisi epäselvyyttä ja tulkinnan varaa, niin voisiko tiedonkeruukäsikirjaan tai FAQ-osioon saada ihan eksplisiittisen maininnan asiaa koskien. Esim.: ”Jos toimituksellinen käytäntö on, että hyväksytyt artikkelit tai niiden lyhennetyt versiot julkaistaan useammassa eri lehdessä, vain yksi versio raportoidaan.”  => Siis ellei lopputulos ole, että molemmat on ok raportoida.

    / Edellisen lisäksi on vielä tapauksia, että JETP:ssä julkaistun kokotekstiartikkelin pidempi (siis ei lyhyempi) ””versio”” (lainausmerkit huom.) on julkaistu Pis'ma ZhETF:ssä. Tämä ei kuitenkaan ole tietojemme mukaan toimituksellinen käytäntö, vaan molemmat artikkelit on hyväksytty erikseen, joten mielestäni nämä on ok raportoida erillisinä julkaisuina. Artikkeleiden pituuksissa voi myös olla huomattavia eroja: esim. 7 sivua vs. 17 sivua, ja otsikkokin voi olla eri...

  6. Tanja Heikkilä

    Hei,

    tähän perään myös kysymys konferenssiartikkelien laajennetuista abstrakteista: Laajennetut abstraktithan eivät kuulu OKM:n ohjeistuksen mukaan tiedonkeruun piiriin. Juulista haulla ”extended abstracts” tulee kuitenkin aika moinen määrä hakutuloksia. Näiden mukana myös sellaisissa julkaisukanavissa ilmestyneitä julkaisuja, joita me emme ole tiedonkeruuseen hyväksyneet juurikin siksi, että ovat laajennettuja abstrakteja eivätkä näin ollen kuulu tiedonkeruuseen. Suurin osa näistä julkaisuista on raportoitu A-luokkaan. Miten on siis mahdollista, että näin selkeä asia (laajennetut abstraktit eivät kuulu tiedonkeruun piiriin) ei olekaan selkeä?  Tämä asettaa yliopistot/korkeakoulut eriarvoiseen asemaan suorituspisteiden laskennassa ja vaikuttaa näin ollen jopa myös yliopistojen saamaan rahoitukseen.

    Tuolla pääsivulla on käyty keskustelua Tieteen termipankin artikkeleista https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=49847415. Tämän asian voisi vielä ottaa yhteisesti esille myös tässä kokouksessa.

    1. Marja-Leena Harjuniemi

      Samaa mieltä. Extended abstacteista Tiedonkeruukäsikirjassa selkeä ohje: eivät kuulu.

  7. Anna-Sofia Ruth

    Olisiko tarpeellista avata keskustelu julkaisutiedonkeruun avoimuustyyppien luokittelusta? Parantaisiko tietojen hyödynnettävyyttä ja maksullisen hybridijulkaisemisen määrän seurantaa se, jos avoimen saatavuuden kategoriat jaoteltaisiin esim. näin: a) rinnakkaistallennettu (green), b) kokonaan avoimessa kanavassa ilmestynyt (gold), c) tilausmaksullisessa ilmestynyt avoimeksi maksettu (hydridi), d) vapaasti luettavissa kustantajan sivuilla, mutta ilman CC-lisenssiä + mahd. muut määritelmät? (pronssi), e) suljettu, f) ei tietoa.

    Piwowar et al.:The State of OA: A large-scale analysis of the prevalence and impact of Open Access articles https://peerj.com/preprints/3119/
    Ilva: Suomalaisten yliopistojen avoimet julkaisut vuonna 2016 OKM:n julkaisutiedonkeruun tietojen valossa https://journal.fi/inf/article/view/68913

    1. Marja-Leena Harjuniemi

      Tämä olisi hyvä, kannatan ehdotusta. Paitsi että jättäisin kokonaan pois vaihtoehdon 'Ei tietoa'. Hybridi-artikkelien erottaminen selvästi omakseen parantaisi tietojen hyödyntämistä.

    2. Jyrki Ilva

      Piwowarin et al esittämä "pronssi-OA" on minusta lähtökohtaisesti huono idea, koska kyseessä on kaatoluokka. Ts. siihen on yhdistetty sekä sellaiset OA-julkaisukanavissa ilmestyneet julkaisut joilla ei ole CC-lisenssiä että delayed OA:na ilmestyneet julkaisut. Tämä siis tiukentaa Gold OA:n määritelmää "gratis OA:sta" kohti "libre OA:ta". Esim. Suomen osalta tämä tarkoittaisi ymmärtääkseni sitä, että melkein  kaikki tähänastinen kotimaisissa OA-lehdissä ilmestynyt tuotanto putoaisi kultaisesta OA:sta pronssi-OA:ksi, koska julkaisuile ei ole annettu CC-lisenssiä. Toisaalta samaan kategoriaan menisivät myös viivästettynä OA:na ilmestyneet julkaisut.  Ei hyvä.

      Hybridien osalta minusta olisi tiukemmin rajattua omaa luokkaa järkevämpi ratkaisu ryhtyä keräämään tietoa organisaatioiden maksaman artikkelimaksun suuruuudesta, koska tästä olisi muutakin hyötyä.Tämä on tietysti oma keskustelunaiheensa.

      Rinnakkaistallennus kannattaa minusta pitää tähänastiseen tapaan omassa erillisessä kentässään, koska se menee niin paljon päällekkäin muiden OA-tietojen kanssa.

      Minusta olennaisia kysymyksiä ovat, miten suhtaudutaan viivästettyyn OA:han (jota ei kv. määritelmissä - tuota pronssi-OA:ta lukuunottamatta - yleensä lasketa "oikeaksi" OA:ksi)  ja toisaalta se, pitäisikö pre printtejä huomioida jollain tavoin. Mutta näihin minulla ei ole ainakaan suoraa päätä hyviä vastauksia.

      Mutta summa summarum, en lähtisi hötkyilemään muutosten kanssa.


  8. Marja-Leena Harjuniemi

    Itselläni kysymys, joka liittyy toisaalta artikkelin pituuteen, toisaalta vertaisarviointiin.

    Onko OK hyväksytä A4-artikkeleina max. 2 sivua pitkät tekstit (kyseisen tapahtuman Final paperit), jos ne on julkaistu sarjassa, jolla Statement of Peer review? (jonka tasosta tosin ei varmuutta)

    Ks. esim. tämä  artikkeli:

    • Tarvainen, O., Kalvas, T., Koivisto, H., Skalyga, V., Izotov, I., & Mansfeld, D. (2017). Electron cyclotron resonance ion sources – physics, technology and future challenges. In A. G. Litvak (Ed.), 10th International Workshop 2017 “Strong Microwaves and Terahertz Waves: Sources and Applications” (pp. 01003). EPJ Web of Conferences, 149. EDP Sciences. doi:10.1051/epjconf/201714901003
      https://doi.org/10.1051/epjconf/201714901003                          

    Kyseessä Workshop-tapahtuma ja sen 2-sivuinen 'kokoteksti'artikkeli. (Tapahtumaan toimitetaan vain 'Final two-page synopses'.)

    10th International Workshop “Strong Microwaves and Terahertz Waves: Sources and Applications” will be held on July 17–22, 2017 on board of a river boat starting from Nizhny Novgorod, Russia.

    http://www.smp.sci-nnov.ru/ 

    Artikkelit julkaistaan EPJ Web of Conferences -sarjassa:

    “We are also glad to announce that this time we are planning to publish the synopses of the Workshop in the EPJ Web of Conferences – an open-access journal for conference proceedings.

    EPJ Web of Conferences -sarjan Jufo-taso  on 1.

    EPJ Web of Conferences -sarjan kaikissa julkaisuissa on Statement of Peer review -sivu, jossa siinä vakuutetaan, että kaikki sarjassa julkaistavat artikkelit on arvioitu – joka vastuu kuitenkin siirretään konferenssin järjestäjille: ”administered by the proceedings editors”.

    Esim. https://www.epj-conferences.org/articles/epjconf/pdf/2017/18/epjconf_SMP2017_Statement.pdf

    Sitten kuitenkin usein niin, että tapahtuman sivuilla arviointiprosessia ei millään tavalla avata, vaan kerrotaan vain, että sarjan artikkelit julkaistaan EPJ WoC -sarjassa, joka se vertaisarvioitu.

    Eli sarja nojaa järjestäjään, järjestäjä sarjaan.

    Tarvitseeko tästä välittää? Vai voiko vain luottaa, että kun Statement of Peer review -sivu kerran on, niin arvointi OK?

    Entä pituus? Max. 2 OK, kun kyseessä kerran ko. tapahtuman Final paper?

    Varsinaista Short paper -kategoriaahan ei enää ole, mikä hyvä, koska aiempi rajanveto asiasta oli (terminologisista syistä) hankala. Esim. näistä artikkeleista ei konferenssi sivuilla käytetä termiä Short paper, vaan ovat tapahtuman Final papereita. Tai Poster papers -tyyppejä. Joka se termi tuntuu korvanneen aiemman Short paper termin.

    Mutta että onko pituuteen puuttumista? Pitääkö siihen kiinnittää huomiota? Hyväksyttekö vaan?
    (Mihin liittyen Extended abstract -tyyppi siinä mielessä, että joskus Extended abstract voi olla pidempi kuin tämänkaltaiset 2 s. kokotekstit.)


    1. Tanja Heikkilä

      Ainoastaan artikkelin pituuteen ei voi tuijottaa. Tuosta vertaisarvioinnista ja sen avaamisesta mietin, että mehän emme voi kaikkia tapauksia pohtia ja selvittää kovin perinpohjaisesti, eli jos kirjassa/sarjassa maininta vertaisarvioinnista, niin kyllä tähän luottaisin. 

  9. Marja-Leena Harjuniemi

    Kysymys vertaisarvioinnista: Toimituskunnan rooli

    Arvioinnilta edellytetään, että arvioijat ovat riippumattomia suhteessa käsikirjoitukseen ja että arvioijan tulee olla muu kuin kirjan/lehden/sarjan toimittaja. Lisäksi ohjeissa tarkenne: ”Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja).”

    Entä toimituskunta?

    Aiemmin käsikirjassa mainittiin, että kokoomateoksien osalta myös toimituskunta voidaan rinnastaa vertaisarvioijiin. Nykyisessä versiossa toimituskuntaa ei mainita.

    Onko niin, että myöskään toimituskunta ei täytä vaatimusta ulkopuolisesta ja riippumattomasta? Mihin siihen viittaa kirjallisen referee-lausunnon tarkenne ”Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen referee-lausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä)”. - - Ei liene voi olla arvioija, jos toimi lausunnon välittäjänä tekijälle. 

    Onko näin? Jos, niin toimituskunnan rooli olisi ehkä hyvä käsikirjaan erikseen merkitä. 

  10. Marja-Leena Harjuniemi

    Kysymys vertaisarvioinnista: Artikkelikohtainen vs. kokonaisuus?

    OKM edellyttää, että kirjoittaja on saanut vertaisarvionnista kirjallisen referee-lausunnon. Edellytetäänkö, että lausunto on artikkelikohtainen vai riittääkö, että koko kirja on ollut arvioitavana ja että kirjaa on kokonaisuudessaan kommentoitu?

    Koko kirjan kommentointi tuntuu olevan suhteellisen yleinen tapa - jolloin kirjoittaja ei välttämättä ole saanut omasta osuudestaan erillistä lausuntoa. Onko tämä kuitenkin OK? 

    1. Tanja Heikkilä

      Minulla on sellainen käsitys, että nykyään voi olla hankalaa saada artikkelikohtaisia arviointeja kokoomateoksille. Toki molempia käytäntöjä on. Tämän erottaminen (onko kyseessä ollut artikkeli vai kokonaisuuteen perustuva vertaisarviointi) voi olla hankalaa ja aikaavievää. Me emme ole tällaisia selvityksiä tehneet. Suomalaisilla kustantajilla referee-leiman käyttö on selkeää ja sen mukaan mennään.

  11. Marja-Leena Harjuniemi

    "Kainaloartikkelit"

    Liittyy edelliseen kysymykseen vertaisarvioinnista. Jos koko teos on ollut arvioitavana ja se riittää (jos riittää), niin miten pitää suhtautua kirjoissa oleviin ns. kainaloartikkeleihin?

    Kainaloartikkelit ovat lyhyitä infoikkuna-tyyppisiä tietoisku- ja/tai kommenttiartikkeleita, joissa valotetaan käsiteltävän aiheen taustaa, mutta jotka eivät ole kirjan varsinaisia artikkeleita. 

    Ks. esim. Historian tutkimuksen etiikka -kirja

    https://www.gaudeamus.fi/wp-content/uploads/2017/09/442_Sisallys.pdf

    jossa (kuten sisällysluettelosta ilmenee) erikseen varsinaiset artikkelit ja lisäksi liuta ns. näkökulmalaatikoita.

    Kirjassa on TSV-leima. Kirja on arvioitu kokonaisuudessaan. Tutkijoiden mielestä myös nämä tällaiset  A3, koska koko kirja arvioitu. Itse en mielelläni näitä varsinaisiksi artikkeleiksi rinnastaisi. Miten olette toimineet?

    1. Tanja Heikkilä

      Viitaten edelliseenkin vastaukseen, jos koko kirjalla referee -leima, niin silloin nämäkin pitäisi katsoa vertaisarvioiduiksi.

      1. Anna-Sofia Ruth

        Minusta pelkkä muodollinen vertaisarviointi ei tee mistä tahansa tekstistä A-tyypin julkaisua. Myös muiden kriteerien pitää täyttyä. Uutta tieteellistä tietoa tuottava artikkeli ei varmaankaan mahdu muutamaan lauseeseen tai kappaleeseen. Vertaisarviointitunnuksen merkintätavoissakin voi ikävä kyllä on hieman kirjavuutta ohjeistuksesta huolimatta. Tunnus on tarkoitettu nimenomaan tieteelliselle sisällölle: "Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla." https://tsv.fi/fi/palvelut/tunnus/kayton-edellytykset

  12. Walter Rydman

    Verkostosta tuli kysymys blogitekstien hyväksyminen tiedonkeruussa. Vaikka tiedonkeruun ohjeissa kriteerit on kerrottu selkeästi on kentällä esiintynyt myös tulkintaa, jossa teksti voidaan hyväksyä, kunhan blogisivustolla on toimituskunta ja tekijöiden affiliaatiot on merkitty näkyviin. Näissä tapauksissa julkaisun sisällöllä ei vaikuta olevan paljoa merkitystä. Tiedonkeruuseen on esimerkiksi esitetty lyhyitä blogitekstejä, joissa kuvaillaan tapahtumaa työpaikalla tai valmistautumista tulevaan juhlaan. Onko blogitekstien kriteerejä syytä tarkentaa tällaisen vuoksi?

    1. Marja-Leena Harjuniemi

      Tämä tosiaankin on ongelma. Vaikeutena kuitenkin näissä - samoin kuin esim. "sisällöttömissä" esipuhe- ja/tai johdantoteksteissä - on rajanveto siitä, milloin artikkelissa katsotaan olevan sisältöä tarpeeksi, milloin ei. Ja kuka rajan päättää, kirjoittaja vai kirjaaja (ksto). 

      Kaikkien kirjausten lähtökohtana on (tulisi olla) tutkimus-/asiantuntijapohjaisuus. Kirjauksissa liikkuu kuitenkin myös näitä tämän tyyppisiä, missä rakenteelliset reunaehdot täyttyvät (toimituskunta; kenties ISSN, jne.), mutta sisältö vähän niin ja näin. Myös esim. jotkut kolumit ovat tällaisia. Epäselvimpiä tapaukset, joissa pääosa tekstistä on kirjoittajan "niitä-näitä", mutta mukana muutama lause myös "ihan asiaa". 

      Epäämistilanteessa - kun vetoaa nimenomaan tuohon, että tulisi liittyä tutkimukseen, jne. -  tutkijat vetoavat siihen, että kyseessä on kriteerit täyttävä sivusto ja/tai vähintään tärkeä yvv-puheenvuoro. (Professori puhuu - vaikka asia koskisi sitten latuverkoston valaisemista.) 

      Toisaalta on myös harmillisen paljon ansiokkaita ja tutkimusta esitteleviä artikkeleita, jotka kyllä virallisilla alustoilla, mutta joita ei kuitenkaan voi hyväksyä, koska sivustolla ei varsinaista virallista toimituskuntaa tai muuta vaadittua.

      Kaikenkaikkiaan sisältökriteeriä olisi hyvä tiedonkeruukäsikirjassa kuitenkin korostaa. Tuoda painokkaammin - ja useammassa kohtaa - esiin se, että ei riitä, että yksi kriteeri täyttyy, vaan kaikkien kriteerien (muotoseikat + sisältö) täytyy täyttyä. Myös poissulkevia esimerkkejä olisi ehkä hyvä olla enemmän.


  13. Johanna Viljanen

    Liittyen osittain edelliseen kysymykseen, ovatko seuraavat Sitran sivuilla julkaistut artikkelit julkaisuiksi hyväksyttäviä? Artikkelit ovat Sitralle tuotettuja ja ovat osa ”Sitran fasilitoimaa keskustelunavausta, jolla tuetaan julkista keskustelua taiteen ja kulttuurin vaikutuksista”. Julkaisukanavalla on siis tekijästä riippumaton julkaisija, kirjoittaja ja kirjoituksen ilmestymisaika käyvät ilmi sivustolta, mutta varsinaista toimituskuntaa ei ole mainittu. Riittääkö kuitenkin muiden kriteerien täyttyminen?

    https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/

    https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-sosiaalisen-hyvinvoinnin-vaikutuksiin/

    https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksiin/

  14. Marja-Leena Harjuniemi

    Tässä on juurikin hyvä esimerkki sinänsä virallisesta asiayhteydestä ja asiantuntijapuheenvuoroista - mutta kuitenkin sivustolla, jossa ei ole vaadittua erillistä/eksplisiittistä toimituskuntaa. JY:ssä ei ole otettu näitä tämänkaltaisia. Juurikin puuttuvasta toimituskunnasta johtuen.

    Mikä kyllä näissä tämänkaltaisissa sivustoissa usein harmittaa. Kun niin paljon höpömpääkin joutuu mukaan ottamaan alustoista, joissa reunaehdot (toimituskunta, jne.) täyttyvät. 

    Toisaalta johonkin raja on vedettävä. Joka se sinänsä kirjauksia helpottava asia. Muuten verkkosivustoasia leviää käsiin. Ulkoinen kriteeri kaikille osapuolille helpompi kuin kirjaajasta riippuva "tuomarointi"



  15. Annika Häyrynen

    Ammattikorkeakouluissa syntyy paljon loppuraportteja mm. hankkeissa. Huomioidaanko julkaisutiedonkeruussa esimerkiksi hankkeiden sivuilla julkaistut raportit? Raportin tilaaja on yleensä rahoittaja. 
    Esim.

  16. Juha Aittakumpu

    Kuinka tulisi raportoida artikkeli, joka julkaistaan useassa tieteellisessä lehdessä? Esim. “A comprehensive fracture prevention strategy in older adults: the European Union Geriatric Medicine Society (EUGMS) statement" on Juulissa kolmeen kertaan julkaistuna kolmessa eri lehdessä. Julkaisulla on myös luokitusristiriita. Erityisesti lääketieteessä näyttää olevan käytäntönä että sama julkilausuma tms. julkaistaan useassa julkaisukanavassa.