Aika: pe 14.10.2016 klo 8.30-10.30
Paikka: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

 

Kokouksen tallenne: https://connect.funet.fi/p4l6m05thoo/

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
  2. Asialistan hyväksyminen
  3. Edellisen kokouksen linjausten hyväksyminen ja ministeriön vastausten tilanne
    1. Maataloustieteenpäivät ja pidennetyt abstraktit (Sirpa Hangasmäki)
      Tarkennettu kysymys: ovatko maataloustieteenpäivien sivuilla julkaistut tekstit artikkeleita vai pidennettyjä abstrakteja
    2. Sähköinen julkaisualusta ja toimituskunta vs. toimittaja (Katri Hollo)
      Linjausluonnoksemme on päätynyt jo OKM:n UKK-sivulle 
  4. Puheenjohtajan vaihtaminen
  5. Käsiteltävät aiheet
    1. VIRTA-julkaisuyhteyshenkilökoiden kokouksen asiat (7.10.2016)
      1. Julkaisu rinnakkaistallennettu tulee pakolliseksi tiedoksi (asia esitelty jo syksyllä 2015)
      2. Julkaisuvuodesta 2017 alkaen

        • Lehden nimi pakollinen julkaisutyypeille D1, E1

          • Ryhmän kanta: Ryhmä kannattaa D1:n osalta. E1-tyyppiset voivat olla myös kirja-artikkeleita, jolloin lehteä ei ole olemassa. Ryhmä esittää, että E1-tyypissä pakollinen olisi emojulkaisun (lehti tai kirja) nimi.

        • Konferenssin vakiintunut nimi pakollinen julkaisutyypille D2 D3

          • Ryhmän kanta: Ryhmä kannattaa

        • Kustantajan nimi pakollinen julkaisutyypeille D2, D4, D5, D6, E2, E3

          • Ryhmän kanta: Ryhmä kannattaa
      3. Julkaisuvuodesta 2018 alkaen
        • Joko ISSN tai ISBN pakollinen julkaisutyypeille D-E
          • Miten sovelletaan kirjoituksiin tietojärjestelmissä ja blogeissa?
          • Ryhmän kanta: Suurin osa ryhmästä vastustaa ISSN- tai ISBN-tunnuksen pakollisuutta D- ja E-luokissa. Pakollisuudessa nähtiin myös hyvää. Konferenssijulkaisujen ja tietojärjestelmissä julkaistujen julkaisujen osalta pakollisuudessa nähtiin ongelmia. Tieteelliset artikkelit, joilta puuttuu ISSN- ja ISBN-tunnus esim. toimittajien unohduksen takia, eivät kuuluisi mihinkään luokkaan.
    2. Konferenssien käsittelyperiaatteiden muutos Julkaisufoorumissa (Anna Ruth)
    3. Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus (Marja-Leena Harjuniemi)
    4. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Rinnakkaistallennukset ja tieteenalakohtaiset julkaisuarkistot (Yrjö Lappalainen)
    5. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Pitäisikö itse julkaisun tietolähteenä riittää siihen, mistä vaadittavat tiedot kerätään (Sirpa Hangasmäki)
    6. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Ilmoitetaanko toimintakertomukset, jos niillä on ISBN-tunnus (Virva Mannberg-Palmu)
      Käsikirjassa todetaan, ettei pelkästään sisäiseen käyttöön tarkoitettuja raportteja ilmoiteta. Ovatko toimintakertomukset tällaisia?  
    7. Siirrettiin seuraavaan kokoukseen: Musiikin julkaisut (Hellevi Hakala/Annika Häyrynen)
      1. Millä dokumentilla tekijän tulee todentaa se, että esityksellä on taiteellisin perustein toimiva ulkopuolinen tilaaja?
        Kysymys liittyy tilanteisiin, joissa julkaisutiedonkeruuseen tarjotaan esityksiä, jotka on pidetty kortteliravintolassa, kyläjuhlissa, kahvilassa tai vastaavissa ei erityisesti live-musiikkiin erikoistuneissa paikoissa. Tässä on mahdollista, että tekijä itse on tarjoutunut ko. paikkaan esittämään omia kappaleitaan saadakseen julkaisun / julkaisuja (vertautuuko silloin omakustanteeseen, joita ei siis hyväksytä tiedonkeruussa). Onko ainut tapa todentaa "tilaus" Teostoon tai vastaavaan tekijänoikeusorgansaatioon tehty esitysilmoitus?
      2. Miten voidaan käytännössä todentaa että sävellyksellä ylittyy teoskynnys, kun pahimmillaan julkaisuksi on tarjottu 12 tahdin (ts. eritäin lyhyt) sävellystä eikä julkaisuilmoituksen tarkastajalla ole muusikkokoulutusta että voisi omalla osaamisellaan tämän määrittää. Riittääkö Teostoon tai vastaavaan organisaatioon tehty teosilmoitus todisteeksi tästä?
      3. Miten toimia sellaisten esitysten kanssa, joiden todentamiseksi ainut dokumentti on esityspaikan FB-sivuille päivitetty kuva itse esitystapahtumasta (mutta ei löydy mitään ennakkoilmoittelua / mainostamista tulevasta tapahtumasta) tai että tämä todistuskappale on esittäjän omilla FB sivuilla. Mielestäni näitä ei tule hyväksyä, sillä julkiseksi saattamiseen liittyy ennakkomainostaminen, jotta potentiaalinen yleisö löytää paikalle esitykseen.

      4. OKM:n ohjeissa määritellään musiikin osalta esim. seuraavia elementtejä, joiden perusteella voi tehdä julkaisusta ilmoituksen tiedonkeruuseen:

        • sävellys 

        • sovitus

        • esiintyjä erillisesti tuotetussa tallenteessa (muu kuin konsertin tai vastaavan dokumentaatio), kuvaile

        • musiikkiteoksen sanoitus tai sanoituksen käännös

          Miten tulee tulkita julkaisuna CD-tallenne kun sama henkilö on säveltänyt julkaisuun osan kappaleista (jotka julkaistaan levyllä 1. kertaa), sovittanut joitakin muita kappaleita ehkä myös sanoittanut ja lisäksi soittaa joillakin kappaleilla? Onko tämä saman valmistelutyön tuloksena syntynyt 1 julkaisu vai voiko näistä kaikista yksittäisistä sävellyksistä, sovituksista ja sanoituksista (jos kohdistuvat eri kappaleisiin) tehdä oman julkaisun.
          Saman tyyppisiä yhdistelmiä voi olla myös konserttitilanteissa. Tekijä voi olla siinä säveltäjän, esiintyjän, musiikin johtajan ja taiteellisen johtamaisen/ tuottamisen roolissa.

  6. Muut asiat
    1. Tiedoksi: TUHA-tietomallityöryhmän määrittelemät tutkimuksen käsitteet.
      Kuka tahansa voi tulla mukaan ryhmän toimintaan
  7. Seuraavan kokouksen ajankohta
  8. Kokouksen päättäminen
  • No labels

10 Comments

  1. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

    Aihe-ehdotus: Yhtenäinen luokitus Elsevierin Procedia-sarjoille : lehtenä vai konferenssiartikkelina?

    Elsevier julkaisee erilaisia Procedia-sarjoja, Esim.

    Kyseiset sarjat ovat kokonaisuudessaan konferenssijulkaisuja, "focusing entirely on publishing conference proceedings". Kukin vol. sisältää aina yhden konferenssin artikkelit.

    Ovat kuitenkin Elsevierin sivuilla 'hämäävästi' Journals-otsikon alla. Lisäksi muutenkin lehtimäisiä (ilmiasu, numerointitapa, jne.) mikä houkuttaa laittamaan lehdeksi. Näitä onkin kirjattu vaihdellen joko lehdiksi (A1/B1) tai konferenssiartikkeleiksi (A4/B3).

    OKM:n tuoreen tulkinnan (tarkistuslista) mukaan ainakin 'Physics Procedia' olisi kuitenkin konferenssijulkaisu.

    Jufossa sarjat ovat määreen 'Lehti/sarja' alla. Molemmat kirjaustavat siis mahdollisia. Kaikkia julkaisujen sisältämiä konferensseja ei erikseen ole Jufoon listattu.

    Ohjeen mukaan julkaisutyyppi määräytyy julkaisukanavan mukaan. Jos. esim. yksittäisen konferenssin artikkeleista muodostetaan lehtien erikoisnumero, merkitään lehtiartikkeleiksi. Näissä tapauksissa ei kuitenkaan ole kyse erikoisnumerosta, vaan jatkuvasta käytännöstä. Vrt. sarjaan Lecture Notes in Computer Science, joka se mainitaan ohjeessakin. Ks. Tiedonkeruukäsikirjan osa Konferenssijulkaisut (PDF-version sivu 29) alakohta 3:

    "ulkopuolinen taho, kuten esim. Springerin Lecture Notes in Computer Science –sarja. Ulkopuolisten kustantajien sarjoihin voidaan myös valita eri konferenssien tärkeimpiä julkaisuja. Tällöin julkaisulla on yleensä monografia- tai sarjajulkaisun ISSN."

    Helpompi olisi kirjata nämä lehtinä. Kuitenkin koska

    • rinnastunee samanlaiseen tapaukseen kuin ohjeessa mainittu LNCS (joka siis konferenssijulkaisu)
    • OKM:n linjasi, että ainakin 'Physics Procecdia' olisi konferenssijulkaisu (tarkistuslista)
    • faktisesti ovat konferenssijulkaisuja,

    niin olisiko konferenssityyppi näille jatkossa oikeampi yhteinen tyypitys? Tällöin käytäntö olisi myös yhtenäinen ohjeessa mainitun LNCS-sarjan kanssa. 

    Sama koskee myös vain konferenssijulkaisemiseen keskittyvä kanavaa 'POS : Proceedings of Science'. Sama linjaus sille olisi hyvä myös.

    Ehdotan mainittujen julkaisujen kirjaamista jatkossa konferenssiartikkeleina.

     

  2. Unknown User (lappalay@tut.fi)

    Jatkoa viime tapaamisen rinnakkaistallennusasiaan: Rinnakkaistallennukset ja tieteenalakohtaiset julkaisuarkistot

    Olemme pohtineet täällä TTY:llä mm. seuraavaa:

    1) Eikö pre print -version tallennusta enää katsota rinnakkaistallennukseksi? Vuoden 2015 ohjeissa pre print oli vielä mainittu (kohta 3.3.1.28), mutta uudessa tutkijaohjeistuksessa mainitaan ainoastaan kustantajan versio tai tutkijan oma vertaisarvioitu versio.

    2) Jos ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista, niin mitkä julkaisuarkistot hyväksytään "tieteenalakohtaisiksi julkaisuarkistoiksi"? Miten suhtaudutaan esim. seuraaviin arkistoihin/palveluihin:

    arXiv (http://arxiv.org)
    bioRxiv (http://biorxiv.org/)
    PeerJ Preprints (https://peerj.com/preprints/)
    SSOAR - Social Science Open Access Repository (http://www.ssoar.info/en/home.html)
    PubMed Central (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/)
    engrXiv (https://osf.io/view/engrxiv/)
    SocArXiv (https://osf.io/view/socarxiv/)
    SSRN (http://www.ssrn.com/en/)
    Zenodo (https://zenodo.org/)
    Figshare (https://figshare.com/)

    Olisiko näihin mahdollista saada tarkennusta tai jopa jonkinlainen listaus sallituista ja kielletyistä arkistoista?

    Terveisin,
    Yrjö Lappalainen / TTY

    1. Unknown User (th65285@uta.fi)

      Samaa olemme pohtineet myös täällä Tay:lla. Valmiit listaukset tosin ovat huonoja, niiden ylläpito kun ei varmaan olisi kuitenkaan kenenkään vastuulla… Jokin muu keino siis pitäisi löytää. Rinnakkaistallennuskanavan tulisi mielestäni olla ainakin kaikille avoin (ei kirjautumista vaativa kuten Academia.edu, ResearchGate jne.) ja pysyvä tunnistekin (doi, handle tms.) pitäisi myös olla.

    2. Unknown User (ilva@helsinki.fi)

      Nämä kommentit tulevat ehkä vähän jälkijunassa, mutta...

      1) Pre print -versioiden kohdalla "ongelmana" on tiedonkeruun kannalta se, etteivät ne ole vertaisarvioituja, ja joissakin tapauksissa ne voivat siten poiketa merkittävästi lopullisesta julkaistusta versiosta. Esim. fyysikkojen arXiv toivoo, että tutkijat tallentaisivat arkistoon pre printin lisäksi myös vertaisarvioidun version sitten kun se on saatavilla. Mutta ainakaan tällä hetkellä läheskään kaikki eivät tee näin.

      2) "Hyväksyttävien" tallennuspaikkojen listaaminen kuulostaa minusta hyvältä idealta, jottei kaikkien tarvitse pohtia näitä asioita itsekseen. Toki kannattaa muistaa, ettei lista todennäköisesti ole täydellinen, sillä uusia palveluita syntyy koko ajan ja yleisten kansainvälisten palveluiden rinnalla saattaa olla myös alueellisia tai kansallisia palveluita.

      Pidin kesällä CRIS-konferenssissa St Andrewsissa OKM:n tiedonkeruuta ja OA-monitorointia käsittelevän esityksen, jossa on käyty hieman laajemmin läpi näiden tiedonkeruun OA-linjausten taustaa ja mahdollisia tulevaisuudenvisioita. Esitys ja konferenssipaperi löytyvät EuroCRIS:in julkaisuarkistosta, osoitteesta http://hdl.handle.net/11366/523.

  3. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Hei!

    Eikö itse julkaisun pitäisi tietolähteenä riittää siihen, mistä vaadittavat tiedot kerätään?

    Huolen aiheena on alati lisääntyvä työmäärä julkaisuja tallennettaessa, koska tietoja haetaan netistä yhä "syvemmältä" ja monelta eri sivustolta. Otamme esimerkiksi "Yhteisjulkaisu yrityksen kanssa", vaihtoehdot Kyllä / Ei, pakollinen tieto kaikille julkaisuille.

    Kun useiden tekijöiden affiliaatiolista rävähtää tietokoneen näytölle, menee aikaa, että käy listan läpi ja yrittää tunnistaa siitä yritykset. Kun on epäselvyyttä siitä, onko afiiliaationa mainittu yritys, mikä onkaan se lähde, josta tämä tarkistettaisiin? Arpomallako? Ei ole tarkoituksenmukaista, että haemme tietoja monista erilaisista yritysrekistereistä. Entä ulkomaiset yritykset? Ei liene myöskään järkevää, että googletamme yritysnimiä, haemme yrityksien nettisivuja  -  ja kaikki tämä luokittelu tehdään yksittäiselle julkaisulle.Toisin sanoen, melko työlästä ja joskus aivan mahdotonta saada oikeata tietoa.

    Jos affiliaatiotiedoista ei pääse käsitykseen siitä, onko kyseessä yritys vai yhteisö tms., pitäisikö valittavissa olla myös tieto "Ei tietoa / Ei vastausta"? Entä voisiko tulkinnan yrityksestä johtaa affiliaationa esiintyvästä nimestä eli yrityksen nimen perässä olevasta Oy:stä? Sitten eri kieliversiot - englanniksi, ruotsiksi, saksaksi jne. Edellä olevalla tarkoitan sitä, että meillä pitäisi olla yksiselitteinen tapa katsoa julkaisun affiliaatiolistasta se, että kyseessä on yritys  -  katsotaan/tarkistetaan se sitten yrityksen nimestä tai yhdestä OKM:n valitsemasta/tarjoamasta rekisteristä.

     

    Samanlaisia, erittäin paljon selvitystyötä vaativia tietoja on open access -tiedot sekä rinnakkaistallennetun julkaisun tiedot. Huomioitava on myös se, että  julkaisun tarkastushetken tiedot saattavat muuttua ja olla vanhaa tietoa jo heti seuraavana päivänä.

     

    Terveisin

    Sirpa Hangasmäki / TaY

  4. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Kommentti edellisen kokouksen linjauksesta

    Viime kokouksessa yhteistyöryhmä linjasi Maataloustieteen päivät 2016 -konferenssin sivuilla olevia pdf-tiedostoja.
     ”Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS): Abstrakteja ei oteta mukaan. Pidemmät tekstit otetaan mukaan, sillä vuoden 2016 tutkijaohjeistuksessa sanotaan, että luokkaan E1 otetaan "toimitetulla verkkoalustalla" julkaistut artikkelit. Vaikka sivustolta ei suoraan käy ilmi toimittajia, katsotaan konferenssit yleisesti erikoistapauksiksi, joissa konferenssiesitysten valitsijat ovat arvioineet artikkeleiden julkaisukelpoisuuden ennen julkaisua. (kokous 2.6.2016)”
     Etsimme konferenssin sivuilta mainintaa jonkinlaisesta arvioinnista, mutta löysimme vain tekstin ”Pidennetyn abstraktin lisääminen seuran verkkosivuille onnistuu seuran jäseniltä vuoden 2016 päivistä lähtien omatoimisesti…”

    Otetaan toiseksi esimerkiksi laajennettu abstrakti, joka on oikeasti vertaisarvioitu ja ilmestyy kovatasoisessa julkaisussa esim. http://dx.doi.org/10.1145/2851581.2892504. Molemmat, sekä Maataloustieteen päivien että ACM:n konferenssin julkaisut ovat laajennettuja abstrakteja, mutta tuota kovatasoista ACM:n konferenssijulkaisua ei voida kirjata nykyohjeiden mukaan mihinkään.

    Käsittelysääntöjä luodessamme pitää eritoten huomioida se, että emme voi tehdä linjauksia yksittäisten julkaisujen perusteella. Ryhmä ei siis mielestämme voi antaa linjausta yksittäisestä julkaisusta/julkaisukanavasta. Ohjeiden tulee olla sellaiset, että niitä voidaan noudattaa ja soveltaa laajemmin samantyyppisiin julkaisuihin. Tässä kohdassa täytyisi vain linjata miten laajennettujen abstraktien kanssa toimitaan. Tämänhetkisten OKM:n tiedonkeruuohjeistuksien mukaan abstrakteja ja laajennettuja abstrakteja ei kerätä.

     

    Sirpa Hangasmäki / TaY
    Tanja Heikkilä / TaY

    1. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

      Kyllä, samaa mieltä Sirpan ja Tanjan kanssa siitä, että tässä linjaus on ristiriidassa laajemman linjan kanssa.

      Tässä on mielestäni kaksi huomioon otettavaa tekijää:

      1) Julkaisun tyyppi (extended abstract)

      2) Julkaisukanava ; jos verkkosivu, onko toimitettu vai ei

      Ensinnäkin tyyppi. Koska kyseessä myös Maatalouspäivien artikkelien kohdalla on ns. Extended abstract, niin kirjaus tyssää jo siihen. Eli sen perusteella ei olisi syytä poikkeustapauksenakaan hyväksyä.

      Jos kyseessä sen sijaan olisi ’oikea’ Full text , seuraava miettiminen olisi kanava. Onko kanava sallittu vai ei. Jos kanavana on verkkoalusta, kuten tässä, onko toimitettu vai ei. Tässä tapauksessa sivustolla olevan tiedon mukaan ei; ”omatoiminen”.

      Jos kuitenkin ajattelee, että "implisiittisesti" toimitettu (= "konferenssiesitysten valitsijat ovat arvioineet artikkeleiden julkaisukelpoisuuden ennen julkaisua"), niin voisi ottaa, mutta vain tyyppiin E1.

      Näillä perustein itse ajattelisin, että Maatalouspäivien artikkeleita (Extended abstracts) ei kuuluisi poikkeustapauksenakaan hyväksyä. Mikä se sitten linjassa myös ACM:n CHI EA -tekstien kanssa.

      Oma kysymyksensä sitten se, onko OKM:n rajaus laajennettujen abstraktien poissulkemisesta mielekäs. Ei se kyllä aina. Niin mielellään ottaisi aina nekin. Vaikka sitten omana tyyppinään. Tai edes tyypissä E1. Hyväksytyiksi muissa tyypeissä tulee paljon köykäisempääkin materiaalia.

      Jos kuvitellaan tilanne, että myös laajennetut abstraktit voisi ottaa, niin siinä tapauksessa mainituista kahdesta esimerkistä (Maatalouspäivät; ACM CHI EA) hyväksytään menisi  mieluummin päinvastoin ACM-artikkeli, ei välttämättä Maatalouspäivä-artikkeli. Näin, koska silloin määräävänä tekijänä olisi tyypin sijasta kanava. ACM-julkaisu selvästi toimitettu ja virallinen, Maatalouspäivät ei. (Paitsi em. oletuksen kanssa.)

      Luulen, että yhteistyöryhmän aiempi linjaus perustui ajatukseen, että kyseessä olisi ’oikea’ Full text, ei laajennettu abstrakti (?). Nyt tarkempien taustatietojen valossa päätös voisi olla toinen. (Itse pidättäydyin tämän asian kohdalla äänestyksestä kokonaan. Koin tuolloin, ettei itselläni ollut riittäviä tietoja, että olisi voinut ottaa kantaa.)

      Ehdotan, että yhteistyöryhmä käsittelee tämän asiakohdan uudelleen ja näin tarkempien taustatietojen valossa tekee uuden päätöksen koskien Maatalouspäivien artikkeleita. Toki ilman muuta nekin olisi kiva ottaa, mutta jos haluaa pysyä johdonmukaisessa linjassa, niin oikeastaan ei  voi.

      Ehkä voisi esittää myös uutta linjausta, että myös ns. laajennetut absraktit voisi jatkossa ottaa?

      (Vallankin, kun näissäkin kyse voi olla terminologiaongelmasta. Laajennettu abstrakti voi ehkäpä Maatalouspäivienkin artikkeleissa faktisesti tarkoittaa full textiä. Ovat vain onnettomasti valinneet väärät sanat kuvaamaan pelkän tiivistelmän ja laajemman tekstin (full text) eroa. Ehkä. En tiedä.)

      Marja-Leena Harjuniemi
      JYK / TUTKA

       

      1. Unknown User (ruuri@jamk.fi)

        Olen tiedustellut jo keväällä Suomen Maataloustieteellisestä seurasta, mitä he itse ajattelevat Maataloustieteen päivien julkaisuista suhteessa OKM:n julkaisutyyppeihin, mutta en valitettavasti ole saanut vastausta. Olette oikeassa, etteivät laajennetut abstraktit kuulu julkaisutiedonkeruuseen. Maataloustieteen päivien sivusto on kuitenkin sen verran sekava, että tuo Marja-Leenan mainitsema seuran oma terminologiaepätarkkuus julkaisumuodon määrittelyssä voi hyvin olla totta. Minusta 5-7 sivun mittaiset, uutta tutkimustietoa sisältävät lähdeviitteelliset artikkelit ansaitsisivat tulla mukaan tiedonkeruuseen. Olen siis Marja-Leenan kansa samaa mieltä siitä, että ylipäänsä laajennettujen abstraktien hyväksyminen edes E1-julkaisuina olisi perusteltua.

        Tämä julkaisujen luokittelu on hyvin turhauttavaa siksi, että kun Juulia ja muita luetteloita tutkii, niin tulkintoja on joka lähtöön. Vuosien 2012 ja 2014 Maataloustieteen päivien artikkeleita on Juulissa D3- ja B3-julkaisuina. Viime kevään maataloustieteen päivien "pidennettyjä abstrakteja" on ainakin toistaiseksi HY:n Tuhat-tutkimustietokannassa julkaisutyypillä B3 (vertaisarvioimaton artikkeli konferenssijulkaisussa). Tämä on se julkaisutyyppi, johon itsekin ensin kaavailin jamkilaisten Maataloustieteen päivien pitkiä artikkeleita merkitseväni. Mutta tällä päivien 2016 julkaisulla ei ole ISBN/ISSN-tunnuksia, mutta vuoden 2014 julkaisulla molemmat löytyivät.

        Riitta Ruuska, Jyväskylän AMK

  5. Unknown User (hangasma@uta.fi)

    Hei!

    Kommentti laajennettujen abstraktien hyväksymisestä tiedonkeruuseen:

    Abstraktien, laajennettujen abstraktien ja full paper -tekstien kirjoittaminen / julkaiseminen ym. käytäntö lienee kovasti riippuvaista siitä, minkä tieteenalan konferenssi on kyseessä ja konferenssin vakiintuneesta tavasta.  Toisin sanoen, näille asioille ei välttämättä löydy aina samanlaista kuviota.

    Voisiko yhdenlainen kuvio olla tällainen:

    Kun haluaa pitää esityksen, lähetetään tarkasti määritellyn pituinen abstrakti esityksestä (yleensä yhden tekstikappaleen pituinen tiivis selvitys esityksestä).
    Esitykset valitaan lähetettyjen abstraktien perusteella.

    Hyväksytyn abstraktin lähettäjä kirjoittaa laajennetun abstraktin, joka lähetetään esimerkiksi sähköpostitse konferenssin osallistujille.Tämänkin kirjoittamiseen annetaan konferenssin sivuilla ohjeet.

    Sitten aikanaan pidetään konferenssissa full paper -esitelmä, joka julkaistaan konferenssin Proceedings -kirjassa.

    Eli kokonaisuudessaan voisi ajatella, että ensin kirjotetaan tutkimuksesta lyhyt versio, sitten laajennettu versio ja konferenssissa pidetty full paper -versio.

    Jos nyt otamme laajennetut abstraktit tiedonkeruuseen vaikkapa E-luokkaan ja sitten full paperit A4-luokkaan, tämä julkaisutieto tulee tallentuneeksi kahteen kertaan ja saa tätä kautta kaksi "suoritepistettä".

     

    Sirpa Hangasmäki /TaY

     

  6. Unknown User (th65285@uta.fi)

    Hei,

    Kommenttina näihin yhteistyöryhmän linjauksiin ylipäänsä:

    Yhteistyöryhmän linjauksia viedään eteenpäin OKM:lle enemmistöpäätöksinä. Tämä on mielestäni hieman ongelmallista, sillä OKM:lle pitäisi viestiä myös muut näkökulmat ja keskustelun yksityiskohdat. Kaikki eivät aina ole kuitenkaan tuon enemmistöpäätöksen takana. Näin nämä poikkeavat (perustellutkin) näkökannat jäävät kokonaan huomioimatta OKM:n päätöksissä. Yhteistyöryhmässähän on ollut erilaisia näkökantoaja ainakin toimitettuihin verkkosivuihin sekä näihin verkossa julkaistuihin konferenssijulkaisuihin nähden.