TUHA-viitearkkitehtuuriryhmän 2. kokous

Aika: Torstai 30.10.2014 klo 10-13

Paikka: HY, päärakennus, sali 11, Fabianinkatu 33

Osallistujat:

  • Mari Riipinen, Turun yliopisto (puheenjohtaja)
  • Lotte Granberg-Haakana, Svenska handelshögskolan
  • Hanna Honkamäkilä, Oulun yliopisto
  • Anu Juslin, Tampereen teknillinen yliopisto
  • Antti Auer, Jyväskylän yliopisto
  • Pekka Linna, CSC
  • Markku Niemi, Helsingin yliopisto
  • Hanna-Mari Puuska, CSC (sihteeri)
  • Pirjo Rauhala, Tampereen yliopisto
  • Jaakko Riihimaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
  • Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto
  • Anne Sunikka, Aalto-yliopisto

Vierailija:

  • Juha Haataja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Asialista

1.          Kokouksen avaus ja työjärjestyksen hyväksyminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10.05. Hyväksyttiin työjärjestys.

2.      Edellisen kokouksen pöytäkirja

Sovittiin edellisen kokouksen pöytäkirjaan tehtävistä täsmennyksistä:

  • tutkimuksen tuen ja hallinnon puolellakin ollaan tunnistamassa sopimuksellisuuden tuomia hyötyjä -> tutkimuksen tuen ja hallinnon puolellakin ollaan tunnistamassa korkeakoulujen yhteisten sopimusten tuomia hyötyjä (esim. infrat)
  • pitäisi huolehtia siitä, ettei tutkimuksen tietohallinnon kehittäminen irtaudu liikaa tutkimuksen kehittämistarpeista -> pitäisi huolehtia siitä, että tutkimuksen tarpeet ovat työn keskiössä tietohallinnon kehittämisen sijaan
  • yhteistä viitearkkitehtuuri auttaa ja sitä tulisi jatkossa hyödyntää tietojärjestelmähankkeissa -> yhteistä viitearkkitehtuuria tulisi jatkossa hyödyntää tietojärjestelmähankkeissa

Todettiin, että pöytäkirjassa mainittua tehtäväksiantoa ”pohjatyöksi kukin työryhmän jäsen listaa pohjiin tarpeita omassa organisaatiossaan” päivitettiin myöhemmin lähetetyssä sähköpostissa.

 

3.      OKM:n tavoitteet TUHA-viitearkkitehtuurityölle

Juha Haataja (OKM) esitteli (ks kalvot)

Julkisen hallinnon arkkitehtuurityön lähtökohtana on, ministeriöille annettu vastuu kohdealueensa yhteentoimivuus ja kustannustehokkuus hoitamisesta. Arkkitehtuurityö on tässä yksi menetelmä. OKM:n KTPO:n vastuualueella ovat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen arkkitehtuurit. Niitä tarkastellaan eri lähestymiskulmista (mm. ICT-ohjaus, tieteellinen laskenta, avoin tiede ja tutkimus, tutkimuksen tuki ja hallinto, korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tuki). Arkkitehtuurien tavoitteena on kuvata se, mikä on kaikille yhteistä, mutta ei esimerkiksi korkeakoulujen sisäisiä asioita.

Arkkitehtuurien laatimiseen on suosituksia (esim. Kartturi), mutta niitä voi soveltaa tapauskohtaisesti soveltuvuuden mukaan. Esimerkiksi Kartturista puuttuu kokonaan korkeampi taso, jolla tutkimuksen prosessia voitaisiin kuvata. Tutkimuksen alueen erityispiirteenä lisäksi on, että säädöspohjaa ei juuri ole. Todettiin, että TUHA-ryhmän työ on korkeakoulujen keskinäistä työtä, joten siinä voidaan toimia ryhmän valitsemalla tavalla.

Työryhmä kysyi tietohallintolain taustaa. Juha Haataja kertoi, että jotta laki ei olisi perustuslain vastainen, korkeakoululaitos jouduttiin jättämään pois lain piiristä. Esimerkiksi tiedonkeruisiin liittyvät asiat ovat kuitenkin lakisääteisiä.

Juha Haataja kertoi ATT-hankkeesta. Hanke on määräaikainen ja sen tuloksena odotetaan linjauksia ohjaukseen. Hankkeen vision mukaan Suomi on vuonna 2017 avoimuuden edelläkävijä. Tulossa on asiaa edistäville hankkeille tai kohteille hankerahoitushaku, joka julkistetaan 25.11. tilaisuudessa. ATT:n vastuulla on tutkimuksen kokonaisarkkitehtuurin koordinaatio ja substanssin prosessikuvaus erityisesti tavoitetilan osalta. Ryhmä nimetään marraskuussa 2014, ja työ valmistuu syksyyn 2015 mennessä. ATT:n alueeseen kuuluu erityisesti 2017-vision edellyttämä arkkitehtuurityö. Visioon liittyy myös mm. parhaiden tutkijoiden houkutteleminen, strateginen rahoitus sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö. TUHA-viitearkkitehtuurityön tehtävänä nähdään kuvaus tutkimuksen tuen ja hallinnon nykytilasta, ja sen nähdään tukevan ATT:ssä tehtävää työtä.

Todettiin, että jotta tutkimuksen tukea ja hallintoa voidaan kuvata, tarvitaan käsitys siitä, mikä tutkimuksen prosessi on. Myös monet muut ryhmät ovat kaivanneet tutkimuksen prosessin kuvausta. Kommentoitiin, että ATT:n tutkimusprosessin nykyinen kuvaus kuvaa tutkimuksen vaiheita etupäässä aineistonhallinnan näkökulmasta, mutta kaikessa tutkimuksessa ei aina synny aineistoja.

Mainittiin, että työryhmän yhtenä tavoitteena on viitearkkitehtuurikuvauksen koeponnistaminen muutamassa organisaatiossa siten, että työhön osallistetaan myös tutkijat. Vaikeutena on kuitenkin tutkijoiden mukaan saaminen. Kommentoitiin, että tutkijan panosta halutaan myös moneen muuhun asiaan (esim. strateginen tutkimusneuvosto, Horizon2020) ja prosesseja olisi hyvä yhdistää mikäli mahdollista. Kommentoitiin, että yliopisto on kuitenkin tutkijoille työnantaja, mikä asettaa tutkijoille tiettyjä velvollisuuksia tätä kohtaan. Toisaalta tutkijoiden palveluodotukset ovat kasvaneet (esim. dokumenttien hallinta, viestintä, hankehallinta, ks. tutkijat). Organisaatioilla ei kuitenkaan ole varaa tehdä palveluja yksittäistä tutkijaa varten.

Nostettiin esille myös tutkimusalojen erilaisuus ja niiden huomiointi kokonaisuudessa. Lisäksi todettiin, että tutkimusta voi tarkastella hyvinkin erilaisista näkökulmista (esim. rahoittajat, amk:t).

Työryhmän etenemissuunnitelma

Ehdotus:         

  • 09/2014 materiaalit
  • 10/2014 kokous/työpaja (tutkimusprosessi-kehikko)
  • 12/2014 kokous/työpaja (tutkimusprosessi-kehikko jatkoa)
  • 01/2015 TUHA-verkoston työpajaseminaari 14.1.2015 (kehikon esittely ja priorisointityöpaja)
  • 02/2015 pilotit (tuotetun kehikon koeponnistaminen 2-4 organisaatiovierailun avulla)
  • 02/2015 -> viitearkkitehtuurin yksityiskohtaisen tason työstäminen

Ehdotusta pidettiin kannatettavana, ja todettiin että sitä voidaan päivittää työn edetessä. Muut TUHA-ryhmät olisi hyvä saada mukaan keskusteluun.

5.     Työryhmätyöskentely

Post It -laput kuvina (.7z / .zip / .rar), lista prosesseista , ryhmätöiden ohjeistus

Todettiin, että tähän mennessä saadut kuvaukset ovat etupäässä projektinhallinnan kokonaisuutta kuvaavia. Nostettiin esille ainakin seuraavia tutkimukseen liittyviä kokonaisuuksia:

  • Tutkijakoulutus
  • Matkustaminen
  • Aineistojen hallinta
  • Innovaatiotoiminta
  • Infrat
  • Tutkimusyhteistyö
  • Projektinhallinta
  • Tulokset ja julkaiseminen
  • Arviointi
  • Johtaminen

Pohdittiin, onko syytä väkisin hahmottaa tutkimuksen vaiheita. Ehdotettiin, että aliprosesseja jaettaisiin jollakin muulla jäsennyksellä (esim. edellytykset, henkilöt, infrat), jolloin ei otettaisi kantaa siihen, että tutkimusta tehdään juuri tietyssä järjestyksessä, vaan kiinnostavampaa on, mihin se liittyy. Ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona ns. tähtimallia, jossa tutkimus olisi keskellä ja siitä voisi olla suhteita mihin tahansa. Tulisi erityisesti tunnistaa ne alueet, joilla on tarvetta tukipalveluille.

Ehdotettiin, että tutkimusprosessia tarkasteltaisiin ennemmin tutkimusryhmän kuin yksittäisen tutkijan näkökulmasta. Esimerkiksi tutkimusinfrat liittyvät tutkimusryhmiin, eivät yksittäisiin tutkijoihin.

Todettiin, että olisi hyvä myös hyödyntää jo olemassa olevia kuvauksia. Mainittiin, että arkisto- ja kirjastopalvelut ovat mahdollisesti tehneet kuvauksia omista palveluistaan. Todettiin, että TUHA-verkoston kautta voidaan hyödyntää myös muita toimijoita.

Sovittiin, että jos työryhmän jäsenten omista organisaatioista vielä löytyy kuvauksia, niitä voi edelleen lähettää. Sovittiin, että saatuja kuvauksia ja prosesseja jäsennetään pääotsikoiden alle, ja ne lähetetään työryhmälle kommentoitavaksi.

 6.      Muut asiat

7.      Seuraava kokous

10.12.2014 klo 10-13

8.      Kokouksen päätös

 

  • No labels