Page tree
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Yhteistyöryhmä keskustelee kokouksissaan tiedonkeruun määritysten tulkinnasta. Alle on koottu kokouksissa tehdyt linjaukset ja kysymykset ministeriölle ja mahdolliset ministeriön vastaukset.

Huom! Kyse on yhteistyöryhmän linjauksista, joille pyydetään ministeriön vahvistus. Kunkin kohdan alle merkitään mikäli ministeriö on linjauksen vahvistanut.

Punaisella on merkitty kohdat, joihin ministeriön kantaa odotetaan.
Sinisellä merkityt kohdat ovat luonnoksia, jotka ryhmä vielä erikseen hyväksyy.

Avoin saatavuus ja rinnakkaistallentaminen

  1. Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta) 
    Yhteistyöryhmän linjaus: Maksumuurilehdet eivät ole open access -julkaisukanavia (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  2. Väitöskirjojen avoin saatavuus
    Yhteistyöryhmän linjaus: Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  3. Julkaisusarjan historian vaikutus avoimeen saatavuuteen
    Yhteistyöryhmän linjaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi. Julkaisusarjan historian avoimuus ei vaikuta. (kokous 28.4.2016)
    Huom! Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on Open access -julkaisukanavassa ilmestyneestä julkaisusta, jos "julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla".
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
     
  4. Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
    Yhteistyöryhmän linjaus: Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on hybridijulkaisukanavassa ilmestyneestä avoimesta julkaisusta. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  5. Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa ja verkkoversio on avoimesti saatavilla
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, on lehti avoimesti saatavilla, vaikka lehti raportoitaisiin painetun ISSN-numerolla. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  6. Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
    Yhteistyöryhmän linjaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  7. ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat rinnakkaistallennuspaikkoina
    Yhteistyöryhmän linjaus (LUONNOS):  ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista. (kokous 2.6.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

  8. ArXiviin tallennettujen vertaisarvioitujen käsikirjoitusten hyväksyminen rinnakkaistallennetuiksi julkaisuiksi

    Yhteistyöryhmän kokouksessa 21.3.2019 esitetyn ja Antti Rousin kokoaman alustuksen perusteella arXiviin tallennetaan yhä useammin myös a) hyväksyttyjä, vertaisarvioinnin läpikäyneitä käsikirjoituksia sekä b) pre-print –versioita, jotka ovat sellaisenaan julkaistu joko täysin tai vai hivenen muutettuna jossain julkaisukanavassa.

    Antti Rousin esityksen perusteella TUHA-ryhmä ehdottaa, että arXivin asemaa hyväksyttynä rinnakkaistallennusalustana pohdittaisiin vielä uudelleen ainakin niissä tapauksissa, jossa tutkijalta on tarkistettu rinnakkaistalletun version status sekä tapauksissa, joissa arkistoon on tallennettu final draft. Tällöin myös rinnakkaistallenteen osoitteena voisi käyttää arXiv-osoitetta.

    Antin esitys ja sen pohjalta käyty keskustelu löytyvät kokonaisuudessaan muistiosta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=89605

Päätös 24.112020: ArXvissa olevia V1 versoita voidaan hyväksyä rinnakkaistallenteena - Huom. mikäli varmistettu tutkijalta, että sisällöllisesti arvoidun version veroinen (v1 joko jo lähtökohtaisesti post-print/final draft tai muutoksia alkuperäiseen ei ole tullut).

Yrityksen määritelmä (yhteisjulkaisu yrityksen kanssa)

  1. Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä, entäs erilaiset instituutit? Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
    Yhteistyöryhmän linjaus: Ministeriöltä pyydetään tarkempaa linjausta esimerkkien kera. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.
    Linjaus OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivulta:

    1. Kysymys: Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä?
      Vastaus: Eivät ole. Säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja ei luokitella yhteisjulkaisuiksi yritysten kanssa.

    2. Kysymys: Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä?
      Vastaus: Eivät ole. Myöskään valtio-omisteisia valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä (esim. VTT) ei huomioida yrityksinä yhteisjulkaisujen luokittelussa.

Väitöskirjat

  1. Väitöskirja omakustanteena
    Tiedonkeruun käsikirja sanoo, että luokkaan G4 kirjataan "Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat."

    Yhteistyöryhmän linjaus: Väitöskirja kuuluu aina luokkaan G vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja. Jos esim. kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee väitöskirjan olla uudelleen muotoiltu eli eri julkaisu, jotta sen voi raportoida luokassa C1. Väitöskirjat raportoidaan aina vaikka niillä ei olisi ulkopuolista kustantajaa. (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

Otetaanko mukaan

  1. Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
    Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
    Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

  2. EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
    Yhteistyöryhmän linjaus: Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

  3. Kun opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
    Yhteistyöryhmän linjaus: Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

  4. Toimitetut verkkosivut
    Aiemmin tiedonkeruuseen ei otettu mukaan ns. uudenmuotoisia medioita, kuten blogit, Wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivut. Nyttemmin (vuoden 2016 tutkijaohjeistus) sääntö on kuitenkin loiventunut ja E1-tyypissä mainitaan "toimitetut verkkosivut" mukaan otettavina tyyppeinä. Lisäksi vuoden 2016 tutkijaohjeistuksesta on poistettu maininta siitä, että blogeja ei oteta mukaan.
    Yhteistyöryhmän linjaus: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
    Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

     
  5. Proceedings-julkaisu verkkoalustalla
    Maataloustieteen päivät 2016 on konferenssi, jonka sivuilla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit.
    Yhteistyöryhmän linjaus: Maataloustieteen päivien 2016 sivuilla olevien tekstien katsotaan olevan laajennettuja abstrakteja. Abstrakteja ja laajennettuja (tai pidennettyjä) abstrakteja ei oteta mukaan. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)

  6. FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto
    Ei raportoida erikseen; tekstiaineisto yleensä tukimateriaalia varsinaiselle aineistolle, joka siirtyy myöhemmin mahdollisesti aineiston metatietojen myötä tutkimustietovarantoon. (kokous 28.11.2019)

  7. Haastatteluartikkelit 
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaan tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät.
    (kokous 28.11.2019; Käsitelty webinaarissa 22.10.2020;
    Yhteistyöryhmän linjaus: 24.11.2020: Haastatteluartikkelit (myös kysymys-vastaus -tyyyppiset) voi kirjata, mikäli ei puhtaasti toimituksellinen. Tekijöiksi kirjoittajaksi/kirjoittajiksi merkityt (=haastattelija). Mikäli sekä haastattelija että haastateltava merkitty tekijöiksi, kirjataan tekijöiksi molemmat.


  8. Blogikirjoitukset 
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto.
    (kokous 28.11.2019; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kesken; Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa.)

    Yhteistyöryhmän linjaus 24.11.2020:
    Kirjataan esitetyn mukaisesti: Lisätään (attribuuttipohjaiseen tiedonkeruuseen) muotokoodiin vaihtoehto "blogikirjoitus" ja emojulkaisuntyyppikoodiin "verkkoalusta". Yleisökoodin perusteella blogikirjoitukset merkitään joko tyyppiin D1 (ammatilliset) tai E1 (yleistajuiset).Erotus kirjataanko muotokoodiksi artikkeli (0) vai blogi (5), julkaisu kirjataan artikkeliksi mikäli ISSN numero tai ei selkeästi mainittu että kyseessä on blogi. Toistaiseksi tiedonkeruuseen kuulumattomat blogijulkaisut kirjataan aktiviteetteihin, ei virtaan.
    Erotus kirjattavien ja ei-kirjattavien blogien välillä ennallaan: oltava joko ISSN tai sivuilta selkeästi ilmenevä toimituskunta (ei vain yksittäistä toimittajaa). Ks. Julkaisutiedonkeruu -
    Usein kysyttyä

  9. Kaunokirjalliset käännökset
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä, jolloin se voidaan kirjata luokkaan F2. Muita kuin kaunokirjallisia käännöksiä ei raportoida. (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)

  10. Reply to -artikkelit
    Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kirjataan luokkaan B1, mikäli kyse tieteellisestä artikkelista. (kokous 5.3.2020; hyväksytty 22.10.2020)

  11. Konsortiojulkaisut (Kesken; ehdotetaa käsittelyä avoimen tieteen meritoitumisen työryhmässä/kokous 24.11./MLH 26.11.)
    Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmässä on keskusteltu tiiviisti erilaisten konsortioiden ja tutkimusryhmien jäsenistöön kuuluvien kirjoittajien tekijyydestä ja julkaisujen raportoinnin kriteereistä. Ryhmä toivoisikin linjausta seuraavaan asiaan: Tiedonkeruun käsikirjassa luvussa 3.2.2.7 Julkaisun tekijyys määritellään erilaisten yhteisötekijöiden osalta seuraavaa: Mikäli tekijän nimeä ei ole varsinaisessa tekijälistassa, mutta tekijä on osa julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group), julkaisu voidaan raportoida, mikäli konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä ja sen osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisussa purettu auki. Mikäli tutkijan nimi esiintyy esimerkiksi ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisutiedonkeruun ryhmässä määritelmä on herättänyt keskustelua ja ryhmä toivoo, että sitä avattaisiin erityisesti viimeisen lauseen osalta. Tämä siksi, että useissa julkaisuissa täyttyy ehto siitä, että konsortio tai tutkimusryhmä esiintyy kirjoittajanimenä, mutta osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affiliaatiot on purettu auki erillisessä tiedostossa tai liitteessä (supplement, appendix), joissain tapauksissa acknowledgements -osiossa tai liitteessä.

    Miten nykyistä ohjetta tulee siis tulkita tapauksessa, jossa tekijän nimeä ei ole yksilöity tekijälistaan, mutta tekijä on osa kirjoittajaksi merkittyä konsortiota (consortium) tai ryhmää (study group) ja tämän osallistujat sekä affiliaatiot on purettu auki erillisessä liitteessä (esim. supplement, appendix, acknowledgement) tai viitteenä olevassa julkaisussa (ks. ensimmäinen esimerkki).
    Esimerkkejä
    https://iopscience.iop.org/article/10.1088/1741-4326/aade57 
    https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/clc.23176
    https://cancerres.aacrjournals.org/content/79/13/3192

    Keskeistä mielestämme on yllä olevissa esimerkeissä esiintyjä käytäntö, jossa osa artikkelin tekijöistä on eritelty yhteisötekijästä. Eli otsikon yhteydessä on yksilöity muutama keskeinen kirjoittaja ja loput esiintyjät yhteisötekijän alla. Esimerkin 1 "JET contributors" yhteisötekijään kuuluu sekä Aalto-yliopiston että Helsingin yliopiston tutkijoita - voiko tämän julkaisun sisällyttää molempien yliopistojen tulosseurantaan? Jos näin, niin käytännössä kaikki julkaisut missä yhteisökirjoittaja esiintyy, kirjattaisiin aina kaikille suomalaisille yliopistoille, joilla on edustus tutkimusryhmässä. Esim. FinGen-tapauksessa osa (yhteisö)tekijöistä on "konsortiossa aineistonkeruussa ja monissa sitä käsittelevissä kokouksissa, mutta emme varsinaisesti tämän artikkelin kirjoittamisprosessissa" ja että "ihan perinteistä kirjoittajuuttahan tässä ei tosiaan ole". Tämä siis erotuksena tapaukseen, missä artikkeli on kategorisesti merkitty koko konsortion nimiin ja kaikki kirjoittajat esitelleen samanarvoisena.

    Esimerkki: https://www.nature.com/articles/s41467-019-11954-8

    Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kommentteja:

    Kommentti: Arkijärjellä yhteisötekijä tuntuu todella oudolta. Aallolla moni tutkija kommentoinut, että ei ole oikeasti ollut mukana kirjoittamassa artikkelia. Ovat halunneet itsensä pois julkaisun tekijöistä.
    Kommentti (Jukka Haapamäki): Olisi järkevintä kirjata kaikille konsortion osallistujille, mutta tämä on hankala asia. Tätä voitaisiin käsitellä lisää seuraavassa TUHA-kokouksessa.
    Kommentti: VTT ilmoittaa näissä tapauksissa vain ne julkaisut, joissa VTT-tekijä näkyy erikseen omalla nimellään. Yhteisötekijää ei avata millään lailla.
    Kommentti: Merkintä "FinnGen" tekijälistassa ei osoita tekijyyttä, vaan nimenomaan auttaa lukijaa linkittämään artikkelin oikeaan taustaprojektiin, kuten todettiinkon. Vain kulloisetkin tekijät saavat oman nimensä eksplisiittisesti näkyviin.

    (Kokous 5.2.2020;  webinaari 22.10.2020; Kesken: Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa 24.11.2020. - Käsitelty kokouksessa 24.11.2020. Ei päätöstä, käytännöistä ei päästy yksimielisyyteen. Ei toistaiseksi muuteta ohjeistusta, paitsi lisätään tarkennus että avattu tekijälista löydyttävä lehdestä/artikkelista tai lehden/artikkelin liiteaineistosta. Ehdotetaan asian käsittelyä avoimen tieteen meritoitumisen työryhmässä.)

  12. Ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien julkaisutietojen raportointi (kokous 18.10.2019)
    TUHA-julkaisuryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. kysymystä siitä, voidaanko organisaatioiden tarjoamassa ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja raportoida. Tyypillisimmin tällaisia ovat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevat jo tutkinnon suorittaneet opiskelijat, joiden koulutus kestää vuosia ja sen yhteydessä he usein osallistuvat myös tutkimustoimintaan. Erikoislääkärien opinto-oikeus kestää 10 vuotta ja erikoishammaslääkärien kuusi vuotta.

    Lisäksi erikoistumisopintoja suoritetaan mm. opetusalalla, mutta nämä opinnot ovat huomattavasti lyhyempiä kestoltaan, vain noin yhden lukuvuoden, opinto-oikeuden kesto on kaksi vuotta.

    Voidaanko em. rinnastaa esimerkiksi tohtoriopintoja suorittaviin jatko-opiskelijoihin vai olisiko yhteys organisaatioon todennettava jollain muulla tavalla, jotta heidän julkaisunsa voitaisi ottaa tiedonkeruuseen mukaan?

    Ministeriön päätös 22.10.2020: Ei ole jatkotutkintokoulutusta, joten ei rinnasteta jatko-opiskelijoihin.)


Julkaisutyyppit

  1. Pääkirjoitukset, esipuheet ja johdannot
    Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016; hyväksytty 22.102020)
    1. Lisätään
      Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisämääre "tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön". (Nykyinen muotoilu: "tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos")
      1. julkaisutyypin D1 ("Artikkeli ammattilehdessä") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset
      2. julkaisutyypin E1 ("Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset, johdannot ja esipuheet.
    2. Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisäys "Ei raportoida pääkirjoituksia, johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa".
       
  2.  Vuosikirja-artikkelit
    Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016)
    1. Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
    2. Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.

      Tällä hetkellä vuosikirjat mainitaan käsikirjassa julkaisutyypissä A3 ("Luokkaan sisältyvät mm. Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit").
      Ministeriön kanta: Linjaus ok (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

Yhteistyöryhmän linjausehdotus (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)

  • Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus ja kunkin vuoden kirjalla on myös oma nimeke, käsitellään kirja-artikkelina (A3, B2, D2 tai E1).
  • Jos vuosikirjalla ei ole vuosittain vaihtuvaa omaa nimekettä (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina (A1, A2, B1, D1 tai E1).
  • Katso Julkaisutiedonkeruu - usein kysyttyä: vuosikirja-artikkelit
  1. Kauppalehti, Talouselämä ja Talouselämän mukana tuleva Fakta
    Yhteistyöryhmän linjaus: Kauppalehden artikkelit kuuluvat luokkaan E1, Talouselämän ja Faktan luokkaan D1. (kokous 2.6.2016)
    Ministeriön kanta: Kauppalehti ja Talouselämän mukana tuleva Fakta ovat yleistajuisia julkaisuja (ks. OKM:n julkaisutiedonkeruun UKK-sivusto)

  2. Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016)

  3. Lyhyet ammattiyhteisölle suunnatut raportit, esimerkkinä The Astronome´s Telegram
    Yhteistyöryhmän linjaus:  Todetaan vaikuttavan melko selvästi abstrakteilta. (kokous 22.2.2019)
    Ministeriön kanta: Vaikuttavat D1 tai D2 luokkaan kuuluvilta julkaisuilta.

  4. Vertaisarvioitu tutkimusraportti Kelan sarjassa
    Yhteistyöryhmän linjaus: Pyydettävä ministeriön kanta siitä, määrittääkö TSV:n leima julkaisutyypin. (kokous 22.2.2019)
    Ministeriön kanta: Jufo-luokan perusteella ei ole tieteellisesti varteenotettava sarja, mutta toisaalta heillä on TSV:n vertaisarviointitunnus. Kelalla kuitenkin näyttäisi olevan kaksi sarjaa, toinen tutkimus-sarja ja toinen raportteja sarja. Tämän pohjalta sanoisin että raportteja sarja olisi D4-luokkaa. TSV:n tunnus ei itsessään takaa että sarja olisi tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan sen että siinä käytetään vertaisarviointia.

Päivitysehdotukset tiedonkeruun käsikirjaan

3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä

  • 3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä lisäys "ainoastaan" kohtaan: Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät 3 kohtaa. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan.

3.2.2.10 Sähköinen julkaisu (KESKEN)

  • FinnaARMA-verkoston julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä pyytää tarkennusta tiedonkeruun käsikirjan lukuun 3.2.2.10 Sähköinen julkaisu, jonka jälkimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavaa: "Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta mutta samasta organisaatiosta? Entä jos toimituskunta koostuu ainoastaan hankkeen jäsenistä? (kokous 5.2.2020)

  • Lisäksi yleistyvät organisaatiotasoiset blogialustat, jotka eivät ole mihinkään hankkeeseen sidottuja. Näiden toimituskunnassa on väkeä vain talon henkilöstöstä (eri yksiköistä, koulutuksista ym.). Toimituskunta toimittaa aidosti tekstit. Onko tässä tapauksessa kyse riippumattomasta toimituskunnasta eli blogitekstin voidaan raportoida?

  • Käsittelyt: Kokous 5.2.2020; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2010; kesken; Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa 24.11.2020 ; ks. linjaukset alla:

  • Päätös: Määräävää, onko riippumatonta toimituskunta vai ei. Myös hankkeen blogit voi kirjata, jos on riippumaton toimituskunta.
  • Päätös: Riittävää että vähintään yksi tekijästä riippumaton henkilö, eli hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.
  • Päätös: Tekijästä riippumaton toimituskunta voi olla samassa organisaatiossa, mutta on tutkimusryhmän/hankkeen ulkopuolinen.

3.2.2.1 Julkaisu + 7.5 Julkaisutyypit/7.5.1 A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit/A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

  • Pyydetään käsikirjaan täydennystä jufo-tasolla 1 olevista vertaisarviointitunnusta käyttävistä julkaisuista, käsikirjan kohtiin:
    • "Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1–3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppeihin A1 tai A2, huolimatta siitä, että ko. lehdet on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede)." (3.2.2.1 Julkaisu)
    • "Myös julkaisufoorumilistalla mainituissa ammattilehdissä (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti) julkaistut alkuperäistutkimusta esittelevät artikkelit. Muut kuin alkuperäisartikkelit ja katsausartikkelit merkitään luokkaan D1 riippumatta siitä onko artikkeli vertaisarvioitu." (7.5 Julkaisutyypit/7.5.1 A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit/A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä)

      Päätös / webinaari 22.10.2020:
      Nyt  käsikirjassa mainittuna Duodecim, Lääkärilehti ja Liikunta- ja tiede. Muita ammatillis-tieteellisiä lehtiä ovat Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti; lisätään myös ne käsikirjaan. Ei muita, ohjekohdasta poistetaan sana 'esim.'.






  • No labels

5 Comments

  1. Unknown User (th65285@uta.fi)

    Pitäisikö kohtiin 5 ja 6 tarkentaa, millä avoimen saatavuuden koodilla nämä kohdat tämän vuoden tiedonkeruussa merkitään? Nämähän siis käsittääkseni ovat Open access -julkaisukanavassa ilmestyneitä julkaisuja.

  2. OKM:n puolesta kaikki linjaukset ok. Selvitän vielä yrityksen määritelmää ja palaan siihen. Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.

    Linjauksia viedään tiedonkeruuohjeistuksiin. Lisäksi ajatuksena on koota tämän kaltaisia kysymyksiä yhteen tiedonkeruuohjeistuksen liitteeksi eräänlaiseksi katekismukseksi tiedonkeruu-ohjeesta, jolloin perusohjeistus voisi pysyä mahdollisimman tiiviinä ja stabiilina.

     

    Jukka Haapamäki

    Opetus- ja kulttuuriministeriö

  3. Unknown User (h01201@haaga-helia.fi)

    Tämä tuntuu ehkä vähän tiukalta linjaukselta: "Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta."

    Kokouksessa joku totesikin, ettei kaikissa painetuissa kirjoissakaan käy ilmi toimituskunta. Ajattelisin, että joillain sivustoilla (esim. ammattilehtien viralliset blogit) on selvää, että toimitustyötä tehdään, vaikkei tiettyjä toimittajia olisi nimettykään. Ainakin jonkinlaista omaa harkintaa voisi mielestäni olla sallittua soveltaa, kuten tuon seuraavassa kohdassa olevan proceedings-julkaisunkin kohdalla.

    Lähinnä haen siis sitä, että ehkä jossain yksittäistapauksessa toimittajat eivät selkeästi käy ilmi sivulta, mutta kyseessä on ihan silminnähden virallinen sivusto ja virallisen tahon tai lehden tms. ylläpitämä sivusto. Tällaista ei mielestäni ole tarpeen hylätä. Esimerkkiä en nyt osaa heittää. Mitä mieltä muut ovat?

  4. Unknown User (mharjuni@jyu.fi)

    Samaa mieltä Katrin kanssa, että kokonaisen  toimituskunnan vaatiminen ns. toimitetuilta verkkoalustoilta on tiukka linjaus. Näillä ns. uuden muotoisilla kanavilla niitä tuskin on.

    Nyt menee ehkä hieman sekaisin käsitteet 'verkkolehti' ja 'toimitettu verkkoalusta/toimitettu sähköinen julkaisualusta'. Ohjeessa sallittujen sähköisten alustojen esimerkkeinä mainitaan alusta.uta.fi sekä portti.avointiede.fi. Ne molemmat kertovat olevansa verkkolehtiä. Molemmilla on myös ISSN. Selkeitä tapauksia siis, mutta lehtinä. Eivät oikeastaan käy esimerkeistä toimitettujen verkkoalustojen tapauksessa. - - Paitsi, jos käsitteellä 'toimitettu verkkoalusta' kuitenkin tarkoitetaan nimenomaan verkkolehtiä.

    Portti-lehdellä ei muuten ole toimituskuntaa (ainakaan näkyvissä). Vain toimittaja.

    Itse näkisin, että 'toimitettu verkkoalusta' on eri asia kuin varsinainen ja virallinen ISSN-nroinen verkkolehti. Näkisin, että tämä on OKM:n vastaantulo uudenlaiselle tiedeviestinnälle. Eli kun ns. uuden muotoiset kanavat (ml. blogit) aiemmin eksplisiittisesti kiellettiin, niin nyt ne (tietyissä rajoissa) sallitaan. Mihin viittaa myös se, että aiempi kielto on ohjeesta poistettu. Tämä kuitenkin nykypäivää ja tukee tieteen popularisointia. Osoitus siitä,että ohjeet elävät ajassa.

    Jos sitten kuitenkin toimitetuilta verkkoalustoilta vaaditaan niin tiukkoja kriteereitä, että harva niihin yltää, niin loiventunut sääntö on käytännössä ikään kuin turha. Ts. jos toimituskunta vaaditaan, niin harva toimitettukaan alusta taitaa niihin yltää. (En tosin ole tehnyt suurta otosta, monessako toimituskunta on.)

    Lisäksi, kuten kokouksen jälkeen asian käsittelykohtaan täydensin, sallituiksi kanaviksi on OKM:n vahvistamana todettu

    Kummallakaan ei ole ISSN-numeroa eikä toimituskuntaa. Molemmat ovat kuitenkin toimitettuja verkkoalustoja. Lisäksi virallinen konteksti.

    Itse ehdotan, että pelkkä toimittajatieto (ei toimituskuntavaatimusta) olisi riittävä peruste ns. toimitetulle verkkoalustalle. Lisäksi kirjoittajan nimi ja affiliaatio sekä julkaisupäivämäärä. Yksittäisten tutkimusryhmien omat blogit rajaisin jo pois.

     

  5. Lisäysehdotus kohtaan

    3.2.2.1 Julkaisu + 7.5 Julkaisutyypit/7.5.1 A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit/A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä

      • Päätös / webinaari 22.10.2020: Nyt  käsikirjassa mainittuna Duodecim, Lääkärilehti ja Liikunta- ja tiede. Muita ammatillis-tieteellisiä lehtiä ovat Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti; lisätään myös ne käsikirjaan. Ei muita, ohjekohdasta poistetaan sana 'esim.'.

    → Kuntoutus on vuodesta 2012 asti ollut JUFO 1 tieteellis-ammatillinen lehti. Pitäisikö lisätä tähän listaukseen?