Yhteistyöryhmän linjaukset

Avoin saatavuus ja rinnakkaistallentaminen

• Maksumuurilehdet (esim. HS, jossa voi muutaman artikkelin lukea veloituksetta) 
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Maksumuurilehdet eivät ole open access -julkaisukanavia (kokous 28.4.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
    
• Väitöskirjojen avoin saatavuus
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Vaikka vain artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa olisi avoimesti saatavilla, katsotaan väitöskirjan olevan avoimesti saatavilla. (kokous 28.4.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
    
• Julkaisusarjan historian vaikutus avoimeen saatavuuteen
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Jos julkaisusarja on (tämän hetken tiedon mukaan) tästä eteenpäin avoimesti saatavilla, katsotaan sarjassa julkaistavat julkaisut avoimessa sarjassa julkaistuiksi. Julkaisusarjan historian avoimuus ei vaikuta. (kokous 28.4.2016)
  • Huom! Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on Open access -julkaisukanavassa ilmestyneestä julkaisusta, jos "julkaisukanavan kaikki julkaisut avoimesti saatavilla".
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
     
• Yksittäinen artikkeli on avoimesti saatavilla, koko kirja ei
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Vuoden 2016 tiedonkeruumäärityksissä (tutkijaohjeistus) sanotaan, että kyse on hybridijulkaisukanavassa ilmestyneestä avoimesta julkaisusta. (kokous 28.4.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
  • Asiaa käsitelty myös 5.2.2024: kirjan tai kirjan kappaleen avoimuus katsotaan yksittäisen kirjan avoimuuden mukaan.
    
    
• Lehdet, jotka ilmestyvät sekä painettuna että verkossa ja verkkoversio on avoimesti saatavilla
  • Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos painetut ja verkkoversion sisältö on täsmälleen sama ja verkkoversio on avoimesti saatavilla, on lehti avoimesti saatavilla, vaikka lehti raportoitaisiin painetun ISSN-numerolla. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
    
• Avoimesti verkossa ilmestynyt raportti, esim. http://vnk.fi/documents/10616/2009122/4_Julma.pdf/d72804ca-65ef-42f6-a53f-635b01ede1ff?version=1.0
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Muilla kuin tutkijan omilla verkkosivuilla sijaitsevat raportit katsotaan avoimesti saatavilla oleviksi. Raportoidaan koodiarvolla 1 "Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu". (kokous 28.4.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
    
• Onko julkaisun lataaminen ResearchGate, Academia.edu tms. vastaavaan palveluun rinnakkaistallentamista?
  • Ei ole. ResearchGatessa, Academia.edussa ja muissa vastaavissa julkaiseminen ei ole rinnakkaistallentamista. (kokous 2.6.2016)
    Ministeriön kanta: Linjaus ok 
    
    

• ArXiviin tallennettujen vertaisarvioitujen käsikirjoitusten hyväksyminen rinnakkaistallennetuiksi julkaisuiksi

  • Yhteistyöryhmän kokouksessa 21.3.2019 esitetyn ja Antti Rousin kokoaman alustuksen perusteella arXiviin tallennetaan yhä useammin myös a) hyväksyttyjä, vertaisarvioinnin läpikäyneitä käsikirjoituksia sekä b) pre-print –versioita, jotka ovat sellaisenaan julkaistu joko täysin tai vai hivenen muutettuna jossain julkaisukanavassa.

  • Antti Rousin esityksen perusteella TUHA-ryhmä ehdottaa, että arXivin asemaa hyväksyttynä rinnakkaistallennusalustana pohdittaisiin vielä uudelleen ainakin niissä tapauksissa, jossa tutkijalta on tarkistettu rinnakkaistalletun version status sekä tapauksissa, joissa arkistoon on tallennettu final draft. Tällöin myös rinnakkaistallenteen osoitteena voisi käyttää arXiv-osoitetta.

  • Antin esitys ja sen pohjalta käyty keskustelu löytyvät kokonaisuudessaan muistiosta TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän kokous 21.3.2019 klo 13-15
    Päätös 24.112020: ArXvissa olevia V1 versoita voidaan hyväksyä rinnakkaistallenteena - Huom. mikäli varmistettu tutkijalta, että sisällöllisesti arvoidun version veroinen (v1 joko jo lähtökohtaisesti post-print/final draft tai muutoksia alkuperäiseen ei ole tullut).
    
    

• Lehtien Free ja Freely accessible -merkinnät vs. OA-tieto
  • Keskusteltu avoimuuden termeistä ja siitä, ovatko Free ja Freely accessible -merkityt artikkelit sama asia kuin Open Access -artikkelit.
  • Todettu, että termien Free ja Freely accessible tapauksessa kyse voi olla kustantajan mainosmielessä ja/tai tilapäisesti avaama yhteys, ja että etenkin Covid-19 -aiheisia artikkeleita on kustantajan toimesta tilapäisesti avattu, mutta niitä ei tulisi 'oikeina' OA-artikkeleina merkitä.
    
  • Usein myös erillinen lisenssitieto puuttuu, joka se 'oikeissa' Open Access -artikkeleissa yleensä selkeästi on.
    
    

What is the difference between “free” content and an “open access” article?
Free content is not supported by Article Processing Charges, and is made free at the discretion of the
Publisher. Open Access articles are often supported by Author Processing Charges and are
permanently free for all to access and re-use, under a creative commons licence.

Palgrave Macmillan: Free articles
"Palgrave Macmillan and the editorial team have selected this set of papers from the archive of the journal to give a representative sample of the best of our content."

Taylor & Francis: What's the difference of free access and open access?

These are articles in subscription journals which are available for non-subscribers to read. Sometimes these are pages in the journal that aren’t full research articles, including editorials, letters, or obituaries. Or the free access may be for promotional reasons, such as making articles which are part of a press campaign more widely available. The main differences between these free access articles and those published open access are: 
Time: Free access articles might only be accessible to non-subscribers for a set period. Open access papers are guaranteed to be available for anyone to read, anywhere, forever.
Reuse: Unlike the final versions of subscription articles, open access articles will always have a license which allows reuse of the work by third parties.

• • Free ja Freely accessible todellinen/pysyvä avoimuus tulisikin mahdollisuuksien mukaan erikseen varmistaa. Pääsääntöisesti (ellei varmuutta pysyvästä/"oikeasta" avoimuudesta ole) Free-artikkeleita ei kuitenkaan tulisi merkitä OA-artikkeleiksi.
  • Ks. myös VIRTA-julkaisuyhteyshenkilöt - kokous 2.10.2020 / Kohta 3b:
    "Ns. free avoimuudet ilmoitetaan <AvoinSaatavuusKytkin> kentässä avoimina, jos ne ovat kirjaushetkellä avoimia ja avoimuuden pysyvyydestä voidaan olla varmoja. Väliaikaisesti avoimia julkaisuja ei merkitä tiedonkeruussa avoimiksi julkaisuiksi."
    
    
• Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka suurella yleisöllä ei ole eikä koskaan tule olemaan pääsyä ko. tiedostoon?
  • Ei voi. Tiedonkeruukäsikirjan määritelmän mukaan julkaisu on avoimesti saatavilla, jos ”Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa”

• Voidaanko julkaisu ilmoittaa rinnakkaistallennettuina, jos sen sähköinen versio on tallennettu korkeakoulun julkaisuarkistoon ja tiedoston verkko-osoite on tiedossa, vaikka ko. verkko-osoite alkaakin toimia suurelle yleisölle vasta tulevaisuudessa embargoajan päätyttyä?
  • Julkaisun voi ilmoittaa rinnakkaistallennettuna jo ennen embargo-ajan päättymistä,  mikäli rinnakkaistallennetulla versiolla on jo verkko-osoite.

Väitöskirjat

• Väitöskirja omakustanteena
  • Tiedonkeruun käsikirja sanoo, että luokkaan G4 kirjataan "Yliopiston sarjoissa ja yliopiston laitossarjoissa julkaistut monografiaväitöskirjat, kustannetut monografiaväitöskirjat tai omakustanteena julkaistut monografiaväitöskirjat."
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Väitöskirja kuuluu aina luokkaan G vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja. Jos esim. kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee väitöskirjan olla uudelleen muotoiltu eli eri julkaisu, jotta sen voi raportoida luokassa C1. Väitöskirjat raportoidaan aina vaikka niillä ei olisi ulkopuolista kustantajaa. (kokous 28.4.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)
    
    
• Ilmoittavatko muutkin organisaatiot kuin yliopistot henkilöstönsä tekemät väitöskirjat? 
  • Kyllä. Ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yliopistosairaalat voivat ilmoittaa vuodesta 2015 alkaen sellaisia väitöskirjoja, joissa tekijä on palvelus- tai muussa suhteessa organisaatioon ja organisaatio on teon jotenkin mahdollistanut. Tekijyys merkitään samaan tapaan kuin muissakin julkaisuissa.

  • Asiaa käsitelty myös 5.2.2024 kokouksessa. Myös ulkomailla valmistuneet väitöskirjat kirjataan, mikäli kirjaava organisaatio on edesauttanut väitöskirjan tekemisessä.

• Kirjataanko väitöskirjojen lektioita?
  • Lektioiden perusteella kirjoitettuja artikkeleita julkaistaan tyypillisesti tieteellisissä lehdissä tai kokoomateoksissa. Mikäli lektioon perustuva artikkeli täyttää julkaisun yleiskriteerit, se voidaan raportoida tiedonkeruussa ja merkitään julkaisua vastaavaan julkaisutyyppiluokkaan.
    
    
• Kirjataanko väitöskirja aina luokkaan G (opinnäytetyöt), vaikka sillä olisi ulkopuolinen kustantaja?
  • Kyllä. Jos esimerkiksi kaupallinen kustantaja julkaisee väitöskirja uudestaan, tulee teoksen olla merkittävästi muokattu alkuperäiseen väitöskirjaan, jotta sen voi raportoida luokassa C1 (Tieteellinen erillisteos). (TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ACP-kokous 28.4.2016)

Konferenssijulkaisut

• Konferenssiartikkelin julkaiseminen ensin konferenssijulkaisussa ja sittemmin tiedelehdessä / kokoomateoksessa
  • Artikkeli on julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu ministeriöön. Myöhemmin artikkeli julkaistaan korkeamman jufo-tason lehdessä. Saako lehtiartikkelin raportoida?
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), niin julkaisua ei saa raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, saa julkaisun raportoida. (kokous 28.4.2016)
    Perustelut: On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia.
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok. (31.5.2016)

• Proceedings-julkaisu verkkoalustalla
  • Maataloustieteen päivät 2016 on konferenssi, jonka sivuilla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit.
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Maataloustieteen päivien 2016 sivuilla olevien tekstien katsotaan olevan laajennettuja abstrakteja. Abstrakteja ja laajennettuja (tai pidennettyjä) abstrakteja ei oteta mukaan. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)

•  Elsevierin Procedia-sarjojen kirjaus (kokoukset 12.10.2016; 5.3.2020)
  • Yhteistyöryhmän linjaus:  Jos sarjan kaikki yksittäiset numerot koostuvat aina yhden konferenssin artikkeleista, ei kyseessä silloin ole lehti, vaan konferenssijulkaisu, jolloin artikkelit kirjataan konferenssijulkaisuina. Tällaisten sarjojen nimissä on usein esim. lecture notes, proceedings tai procedia. Tyypillisesti tallaisia sarjoja on seuraavilla tieteenaloilla: fysiikka, tietojenkäsittely, tekniikan alat ja kieliteknologia. (kokous 14.10.2016)
  • Julkaisut kirjataan konferenssiartikkeleina luokkaan A4 (vertaisarvioitu) tai B3 (vertaisarvioimaton) ja konferenssin vakiintunut nimi merkitään. Julkaisufoorumitason osalta julkaisukanavaksi määritetään pääsääntöisesti julkaisusarja tai kirjakustantaja, joka määrittää konferenssiartikkelien tasoluokan. Säännöllisesti toistuvia konferensseja luokitellaan vakiintuneella nimellä vain niissä poikkeustapauksissa, että konferenssilla ei ole omaa ISSN-tunnuksellista julkaisusarjaa, mutta on tarpeellista määrittä konferenssin tasoluokaksi muu kuin julkaisusarjan (esim. Lecture Notes in Computer Science) tai kirjakustantajan (esim IEEE tai ACM) tasoluokka.

• Miksi konferenssin ISSN/ISBN-tunniste on pakollinen tieto?
  • Vaatimus konferenssijulkaisujen osalta perustuu siihen, että ISSN/ISBN tunnuksen kautta pystytään varmistumaan siitä, että konferenssijulkaisun julkaisusarja täyttää muodolliset vaatimukset (ennen kaikkea julkaisusarjan julkisuus).

• Miksi Julkaisufoorumin tietokannasta ei löydy konferenssin ISSN/ISBN -tunnistetta, vaikka kanava on arvioitu Julkaisufoorumissa?
  • Julkaisufoorumissa konferensseille on merkitty ISSN-tunnus, jos niillä on oma ISSN-tunnuksellinen julkaisusarja, jossa julkaistaan vain kyseisen konferenssin papereita. Osa konferensseista julkaisee proceedings-julkaisunsa vuosittain eri sarjoissa tai kustantajilla, joten konferenssin yksilöivää ISSN-tunnusta ei voi määrittää. Joissain tapauksessa useiden eri tasoluokkiin sijoitettujen konferenssien proceedings-julkaisuja julkaistaan samassa sarjassa (esim. Lecture Notes), jolloin ISSN-tunnuksen perusteella ei voida yksilöidä konferenssia. Konferenssin julkaisukanava tunnistetaan yliopiston pakollisena ilmoittaman konferenssin vakiintuneen nimen perusteella.

• Alikonferenssien tason määräytyminen
  • Minkä mukaan alikonferenssi saa Jufo-tason, jos sekä emokonferenssi että sarja ovat Jufossa. Emokonferenssin mukaan vai sarjan mukaan? Ks. esim. https://doi.org/10.1007/978-3-031-05434-1_29
    VASTAUS, 19.8.2022 (kokous 19.9.2022), Jufo, A-KL: Ensisijaiseksi julkaisukanavaksi valitaan emokonferenssi, jos se löytyy erikseen kirjattuna Julkaisufoorumiin.

• Hyväksytäänkö konferenssijulkaisu tiedonkeruuseen, mikäli sillä on ISSN-numero ja se on arvioitu Julkaisufoorumissa, mutta paperit ovat salasanan takana, esim. http://www.eiasm.org/frontoffice/event_announcement.asp?event_id=1035#4212?
  
  • Otetaan mukaan, koska konferenssilla on ISSN-numero. Eri asia on sitten se, kuuluisiko konferenssilla olla ISSN-tunnusta, jos artikkelit eivät ole kenen tahansa saatavilla.

• Miten määritellään short paper vs full paper?
  • Konferenssit yleensä määrittelevät, minkä laajuisia papereita niissä julkaistaan. Full paper määritellään alalla vallitsevan käytännön mukaan, sivumäärä ei ole ainoa ratkaiseva tekijä. 
    
    
• Ohjeistuksen mukaan "Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään aina lehtiartikkeleiksi". Tallennetaanko konferenssin nimi myös näissä tapauksissa?
  • Konferenssin nimeä ei tallenneta näissä tapauksissa.
    
    
• Konferenssin verkkoalustalla on julkaistu pdf-julkaisuksi kootut abstraktit ja yksittäisinä pdf-tiedostoina pidennetyt abstraktit. Otetaanko nämä mukaan tiedonkeruuseen?
  
  • Abstrakteja (eikä pidennettyjä abstrakteja) ei oteta mukaan tiedonkeruuseen. Abstraktit voi kuitenkin ilmoittaa Virtaan tiedonkeruuseen kuulumattomina julkaisuina.

Julkaisutyypin valinta

• Kaunokirjalliset käännökset
  • Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä, jolloin se voidaan kirjata luokkaan F2. Muita kuin kaunokirjallisia käännöksiä ei raportoida. (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)
    
    
• Reply to -artikkelit
  • Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Kirjataan luokkaan B1, mikäli kyse tieteellisestä artikkelista. (kokous 5.3.2020; hyväksytty 22.10.2020)

• Corrigendum ja Erratum -artikkelit (kokous 5.2.2021)
  • Todettu että eivät kuulu tiedonkeruuseen. Korjaus voi olla hyvin pieni ja julkaisutyöhön itsessään liittymätön, esim. sähköpostin korjaus. Ei kirjata uutena raportoitavana julkaisuna.
    
    
• Muistokirjoitukset (kokous 5.2.2021)
  • Tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset kuuluvat julkaisutiedonkeruun luokkaan B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä. Todettu, että sama linjaus koskee  myös ammatillisia lehtiä (ammatillisia muistokirjoituksia) ja että tyyppi on tällöin D1. 
    
    
• Päivittyvät artikkelit (kokous 5.2.2021)
  • Esim. Cochrane database of systematic reviews. Todettu, että voi kirjata uutena julkaisuna, jos selkeästi uutta sisältöä. Vastaavat tapaukset eivät ole kovin yleisiä ja usein päivityksien välissä useampi vuosi.
    (Vrt. kirjojen uusien painosten sääntö: "Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.")
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok (1.3.2021)
    
    
• Study Protocol -artikkelit (kokous 5.2.2021)
  • Tutkimusta esitteleviä artikkeleita, usein vertaisarvioituja, mutta eivät varsinaisia tutkimusartikkeleita (tuloksia ei vielä ole). 
    Todettu, että study protocollia varten on voitu nähdä merkittävä määrä työtä, ja ovat usein vertaisarvioituja. Voivat myös johtaa esim. hankkeeseen. Päätetty: ehdotetaan OKM:lle että vertaisarvioidut study protocollat voi kirjata luokkaan A1 (tai A2, jos katsaustyyppinen), ja pyydetään käsikirjaan merkintää.
  • Ministeriön kanta: Linjaus on ok (1.3.2021)

• Data-artikkelit
  • Mihin luokkaan kirjataan artikkelit, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa?
  • Lehdessä julkaistu data-artikkeli merkitään luokkaan A1, jos se on vertaisarvioitu ja luokkaan B1, jos se sitä ei ole vertaisarvioitu, siitä huolimatta, että se ei varsinaisesti täytä tieteellisen julkaisun määritelmä. (ks. myös Yhteistyöryhmän pääsivu kommenttipalsta 050118;  Päivitys 151021/MLH: Attribuuttitaulukossa data-artikkeleille oma ArtikkeliTyyppiKoodi)
    
    
• FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistu ja tallennettu aineisto
  • Ei raportoida erikseen; tekstiaineisto yleensä tukimateriaalia varsinaiselle aineistolle, joka siirtyy myöhemmin mahdollisesti aineiston metatietojen myötä tutkimustietovarantoon. (kokous 28.11.2019)

• Haastatteluartikkelit 
  • Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Tiedonkeruun käsikirjan luvun 3.2.2.7 mukaan tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön. Lisäksi luvussa 7.5.5 todetaan, että E1-julkaisuluokkaan eivät sisälly artikkelit, jotka kirjoittaja on kirjoittanut työskennellessään sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Tähän rinnastetaan myös työskentely organisaation viestinnässä. Sen sijaan tutkijoiden itsensä dialogimuotoon kirjoittamat artikkelit otetaan mukaan tiedonkeruuseen, jos julkaisun muut kriteerit täyttyvät. (kokous 28.11.2019; Käsitelty webinaarissa 22.10.2020)
  • Yhteistyöryhmän linjaus: 24.11.2020: Haastatteluartikkelit (myös kysymys-vastaus -tyyyppiset) voi kirjata, mikäli ei puhtaasti toimituksellinen. Tekijöiksi kirjoittajaksi/kirjoittajiksi merkityt (=haastattelija). Mikäli sekä haastattelija että haastateltava merkitty tekijöiksi, kirjataan tekijöiksi molemmat.
  • Kirjataanko julkaisu luokkaan E1, jos tutkijaa on itseään haastateltu lehteen?
    • Julkaisua ei huomioida tiedonkeruussa.
      

• Hankkeiden Deliverables-tuotokset (ks. 2.5.2022; 19.9.2022)
  • Hankkeet (projektit) jaetaan tyypillisesti useampaan vaiheeseen, joista niistä jokaisesta tuotetaan erinäinen määrä rahoittajan kanssa sovittavia etenemisraportteja eli Deliverables-dokumentteja/tuotoksia. Deliverablesit voivat sisällöllisesti olla lähes mitä vaan, dataa, suunnitelmia, saavutuksia, jne. ja ne on pääsääntöisesti suunnattu nimenomaan rahoittajalle/ohjausryhmälle. Vasta projektin viimeisessä vaiheessa tehdään vaiheet yhteen vetävä Deliverables, joka se kirjataan  - mikäli muut julkaisemisen kriteerit täyttyvät. Mutta välivaiheen Deliverables-tuotoksia ei raportoida. 
    
    
• ThinkLink-alustan julkaisut (kokous 2.5.2022)
  • Voiko Thinglink-kokonaisuuksia pitää multimediajulkaisuina, joita voidaan hyväksyä? Jos tekijätiedot, ilmestymisaika, jne.
  • Päätetty, että voi kirjata I1-julkaisuna, jos täyttää muut kriteerit ja linkittyy pysyvästä paikasta.

• Kuvien tallentaminen (esim. tiedelehtien kansikuvat, joilla erillinen DOI ; kokous 2.5.2022)
  • Jos kirjataan, kirjataan tyyppiin F. F-tyypissä tekijän kuitenkin on oltava taiteellisen alan asiantuntija, jotta voidaan kirjata. Tutkijat pääsääntöisesti eivät ole (taiteellisen alan asiantuntijoita).
  • Linjattu, että pääsääntöisesti ei kuulu kirjata, ellei tosiasiallista taiteellista panosta. 
    
    
• Graafisen suunnittelijan työt (kokous 2.5.2022)
  • OKM linjannut, että graafisen suunnittelijan työ on ns. (korkeakoulun sisäistä) tukityötä, ei varsinaista tutkimustoimintaa, jota sitä tiedonkeruussa seurataan. Jos henkilö ei työkseen tutki tai opeta ko. alaan, ei kuulu kirjata. 
    
    
• Vertaisarvioimaton (tieteellinen) monografia tai toimitettu teos
  • Vertaisarvioimattomat monografiat kirjataan luokkaan D5 (ammatillinen teos) tai E2 (yleistajuinen erillisteos) ja toimitetut teokset joko luokkaan D6 (ammatillinen toimitettu teos) tai E3 (yleistajuinen toimitettu teos) vaikka ne olisivatkin sisällöltään tieteellisen julkaisun määritelmän mukaisia.
    
    
• Pääkirjoitukset, esipuheet ja johdannot
  
  • Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016; hyväksytty 22.102020)
    Lisätään
    a. kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisämääre "tekijällä tulee olla siinä asiantuntemukseen perustuva panos ja kirjoituksella täytyy olla yhteys kirjoittajan työhön". (Nykyinen muotoilu: "tekijällä tulee olla siinä tutkimuksellinen panos")
    1. julkaisutyypin D1 ("Artikkeli ammattilehdessä") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset
    2. julkaisutyypin E1 ("Yleistajuinen artikkeli, sanomalehtiartikkeli") kuvaukseen, että luokkaan sisältyvät myös pääkirjoitukset, johdannot ja esipuheet.
  • Kaikissa niissä julkaisutyyppien kuvauksissa, joissa mainitaan pääkirjoitus, johdanto tai esipuhe olisi lisäys "Ei raportoida pääkirjoituksia, johdantoja tai esipuheita, joissa kuvaillaan pelkästään julkaisun toimitustyötä tai sisällysluetteloa"
    
    
• Voiko tieteellisen lehden esipuhe olla vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli
  • Pääkirjoitukset (editorial), kirja-arvostelut (book review), keskustelupuheenvuorot (discussion, letter to the editor), kommentit (comments) (luokka B1). (Huom. Vuoden 2019 julkaisuista lähtien em. artikkelityypit merkitään luokkaan B1 vaikka ne olisivatkin vertaisarvioitu) (Tiedonkeruun käsikirja 2023)
    
    
• Vuosikirja-artikkelit
  
  • Yhteistyöryhmän linjaus: (kokous 12.5.2016)
    1. Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus (mutta on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli kirja-artikkelina eli julkaisutyyppi on A3, B2, D2 tai E1.
    2. Jos vuosikirjalla ei ole ISBN-tunnusta (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina eli julkaisutyyppi on A1, A2, B1, D1 tai E1.
       
       Tällä hetkellä vuosikirjat mainitaan käsikirjassa julkaisutyypissä A3 ("Luokkaan sisältyvät mm. Tieteellisissä vuosikirjoissa tai vastaavissa julkaistut artikkelit").
       Ministeriön kanta: Linjaus ok

  Yhteistyöryhmän linjausehdotus (kokous 28.11.2019; hyväksytty 22.10.2020)

  • • Jos vuosikirjalla on ISBN-tunnus ja kunkin vuoden kirjalla on myös oma nimeke, käsitellään kirja-artikkelina (A3, B2, D2 tai E1).
    •  Jos vuosikirjalla ei ole vuosittain vaihtuvaa omaa nimekettä (ja on ISSN-tunnus), käsitellään artikkeli lehtiartikkelina (A1, A2, B1, D1 tai E1).
  
  
• Kauppalehti, Talouselämä ja Talouselämän mukana tuleva Fakta
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Kauppalehden artikkelit kuuluvat luokkaan E1, Talouselämän ja Faktan luokkaan D1. (kokous 2.6.2016)
  • Ministeriön kanta: Kauppalehti ja Talouselämän mukana tuleva Fakta ovat yleistajuisia julkaisuja 
    
    
• Lyhyet ammattiyhteisölle suunnatut raportit, esimerkkinä The Astronome´s Telegram
  
  • Yhteistyöryhmän linjaus:  Todetaan vaikuttavan melko selvästi abstrakteilta. (kokous 22.2.2019)
  • Ministeriön kanta: Vaikuttavat D1 tai D2 luokkaan kuuluvilta julkaisuilta.
    
    
• Vertaisarvioitu tutkimusraportti Kelan sarjassa
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Pyydettävä ministeriön kanta siitä, määrittääkö TSV:n leima julkaisutyypin. (kokous 22.2.2019)
  • Ministeriön kanta: Jufo-luokan perusteella ei ole tieteellisesti varteenotettava sarja, mutta toisaalta heillä on TSV:n vertaisarviointitunnus. Kelalla kuitenkin näyttäisi olevan kaksi sarjaa, toinen tutkimus-sarja ja toinen raportteja sarja. Tämän pohjalta sanoisin että raportteja sarja olisi D4-luokkaa. TSV:n tunnus ei itsessään takaa että sarja olisi tieteellistä tutkimusta, vaan ainoastaan sen että siinä käytetään vertaisarviointia.

• Mihin luokkaan kirjataan artikkelit, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa? Esim. http://www.journals.elsevier.com/data-in-brief ?
  • Lehdessä julkaistu data-artikkeli merkitään luokkaan A1, jos se on vertaisarvioitu ja luokkaan B1, jos se sitä ei ole vertaisarvioitu, siitä huolimatta, että se ei varsinaisesti täytä tieteellisen julkaisun määritelmää

• Mihin luokkaan merkitään tieteellisessä lehdessä ilmestynyt muistokirjoitus? Esim. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2015/muistokirjoitus-brian-sutton-smith-ja-greg-lastowka
  • Tieteellisissä lehdissä ilmestyneet muistokirjoitukset kuuluvat julkaisutiedonkeruun luokkaan B1 Vertaisarvioimaton kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä.
  • Muistokirjoituksia voi ilmestyä myös ammatillisissa ja yleistajuisissa lehdissä. (5.2.2021)

• Voidaanko mielipidepalstan kirjoitukset hyväksyä, jos ne ovat pitkiä ja organisaation nimissä julkaistu?
  • Suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen osalta otetaan mukaan julkaisukanavan selkeästi tekijältä pyytämät julkaisut, joissa tekijä esiintyy oman organisaationsa nimissä.   
  • Asiaa käsitelty myös 22.5.2023 kokouksessa. Tällöin todettu, että sanomalehtien yliöt kuuluvat tiedonkeruuseen, mutta mielipidekirjoitukset yleisesti eivät kuulu.   
    
    
• Miten määritellään, onko lehti ammatillinen (D1) vai yleistajuinen (E1)?
  • Ammatilliset lehdet on suunnattu etupäässä ammattiyhteisölle, kun taas yleistajuiset lehdet on suunnattu suurelle yleisölle ja niiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. 
    • Ammatillisia lehtiä ovat esim. Arkkitehti, Dimensio, Edilex, Fysioterapia, Kieli, koulutus ja yhteiskunta sekä Terveydenhoitaja.
    • Yleistajuisia lehtiä ovat esim. sanomalehdet ja aikakauslehdet, Acatiimi, Kauppalehti, Suomen luonto, Talouselämä (ml. Fakta), Tiede

• Voidaanko samassa lehdessä julkaista sekä ammatillisia julkaisuja että vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja?
  • Kyllä. Esimerkkejä tällaisista lehdistä ovat Duodecim, Suomen lääkärilehti sekä Liikunta ja tiede, joissa julkaistut vertaisarvioidut artikkelit merkitään luokkaan A1 ja muut artikkelit luokkaan D1. Huom. näissä lehdissä julkaistut artikkelit ovat joko vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita (julkaisutyyppi A1) tai ammattiyhteisölle suunnattuja (julkaisutyyppi D1). Artikkelit eivät voi kuulua luokkaan B1 (vertaisarvioimaton tieteellinen artikkeli).
    
    
• Mihin luokkaan kirjataan vertaisarvioimaton monografia tai toimitettu teos?
  • Vertaisarvioimaton monografia luokkaan D5 (ammatillinen erillisteos) tai E2 (yleistajuinen erillisteos), toimitettu teos joko luokkaan D6 (ammatillinen toimitettu teos) tai E3 (yleistajuinen toimitettu teos), vaikka ne olisivatkin sisällöltään tieteellisen julkaisun määritelmän mukaisia.
            
    

• Books on Demand -julkaisut

  • Voidaan kirjata jos julkaisulla ulkopuolinen kustantaja (joku muu kuin BoD). Books on Demand vertautuu painopaikkaan. Jos julkaisulla on BoD:n ISBN (eikä ulkopuolisen kustantajan), niin silloin kyseessä omakustanne eikä kuulu tiedonkeruuseen. (1.12.2022)

• SpringerBriefs-sarjan julkaisujen kirjaaminen
  • Sarjan julkaisut kirjataan luokkiin C1/C2. Julkaisut kirjataan sarjan mukaan, eli jufo-taso määräytyy sarjan mukaan. Jufoon on lisätty vuonna 2022 kaikki SpringerBriefs-sarjat, joissa oli tuolloin jokin julkaisu tiedejatutkimus.fi-portaalissa. Tämän jälkeen sarjoja lisätty sitä mukaa, kun niitä on jufoon ilmoitattu tai ne ovat tulleet Virran kautta jufon käsittelyyn. SpringerBriefs-sarjat indeksoidaan tasolla 1. Uudet sarjat kannattaa ilmoittaa jufoon, niin he lisäävät julkaisukanavat jufo-portaaliin. (1.12.2022)
    
    
• Poisvedettävät (retracted) artikkelit
  • Resracted julkaisut jäteteään näkyville omiin CRISeihin, merkitään otsikon perään "(RETRACTED)", muutetaan tilakoodille 3 live-dataan, ja poistetaan jäädytyksestä jos vaikuttaa vielä rahoitusmalliin. (22.5.2023)
    
    
• Vertaisarvioidun audio paperin raportoiminen
  Esimerkkiartikkeli, https://seismograf.org/node/20094. Yhteistyöryhmä ei nähnyt esteitä kirjata julkaisua A1:na. (5.10.2023)
  
  
• Mihin luokkaan kirjataan KKO:n ratkaisut kommentein?
  Julkaisuissa vertaisarviointi on toimituskunnan sisäinen, joten se ei täytä tiedonkeruun vertaisarvioinnin määritelmää. Tapaukset kirjataan julkaisutyyppiin B2. (5.2.2024)

Julkaisun uutuus

• Voidaanko julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettuja julkaisu raportoida lainkaan, mikäli ne ilmestyvät myöhemmin lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa?
  • Julkaisutiedonkeruumielessä arXiv voi olla joko A) julkaisuarkisto, minne voidaan tallentaa ei-vielä-julkaistuja artikkeleita tai B) se voi olla vertaisarvioimaton julkaisukanava, jossa julkaistut artikkelit luokitellaan B1-julkaisuiksi.(arXiv.org on Julkaisufoorumissa luokiteltu tasolle 0). Tiedonkeruuohjeistuksen mukaan kuitenkaan samaa julkaisua ei voi raportoida kahteen kertaan, eli mikäli arXiv-julkaisu raportoidaan, sen myöhemmin lehdessä julkaistua versiota ei tulisi raportoida. Näin ollen on hyödyllisempää raportoida artikkeli vasta, kun se on vertaisarvioitu ja julkaistu korkeamman tasoluokan kanavassa.

• Miten menetellään, jos vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu Julkaisufoorumin tasolle 1 arvioimassa tieteellisessä julkaisukanavassa, mutta sillä ei ole ISSN-tunnusta?
• Julkaisufoorumin tiedoissa on muutamia lehtiä ja sarjoja ilman ISSN-tunnusta. Mikäli ko. lehtiin ollaan ilmoittamassa vertaisarvioituja artikkeleita, niin niistä voi ottaa yhteyttä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Julkaisufoorumiin voi ottaa yhteyttä, jos julkaisufoorumin listalla on lehtiä joille ei merkitty ISSN-tunnusta, mutta joilla oikeasti sellainen on.
  
  
• Ohjeistuksessa määritellään, että ”julkaisujen uusia painoksia ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden”. Mitä tarkoittaa merkittävä?
• Yleensä näissä tapauksissa julkaisuun on merkitty, että kyseessä on muokattu painos. Esimerkiksi tarkistettua, lyhennettyä tai uudistettua painosta ei yleensä ole merkittävästi muokattu.

• Voiko lehdessä julkaistun artikkelin raportoida, jos se on aiemmin julkaistu konferenssijulkaisussa ja raportoitu julkaisutiedonkeruussa?
• On mahdotonta tarkistaa onko sisältöä muutettu. Mikäli toinen julkaisukanava on vertaisarvioitu, on erittäin todennäköistä, että artikkeliin on tehty joitain muutoksia. Mikäli julkaisussa mainitaan, että kyse on uudelleen julkaisusta (esim. "published originally"), ei julkaisua raportoida. Mikäli mainintaa ei ole, julkaisu voidaan raportoida. (ks. TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ACP-kokous 28.4.2016)

Blogit, verkkosivut ja sähköiset julkaisualustat

• Voidaanko blogeissa, erilaisilla verkkosivuilla ja sähköisillä alustoilla julkaistuja julkaisuja raportoida?
  • Voidaan raportoida, mikäli julkaisuille asetetut kriteerit täyttyvät. Esimerkiksi omalla verkkosivulla julkaistavaa henkilökohtaista blogia ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. Suurin osa nykyisten sähköisten alustojen julkaisuista luokitellaan julkaisutyyppiin E1 (yleistajuinen artikkeli). Esimerkkejä hyväksyttävistä sähköisistä alustoista:
    • Yhteiskuntapolitiikka-lehden Yhteiskuntablogiikka https://blogi.thl.fi/web/yp/etusivu),
    • Oulun amk:n ePooki (http://www.oamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tutkimus-ja-kehitystyon-julkaisut/)
    • Tampereen yliopiston Alusta-verkkolehti (http://alusta.uta.fi/).
  • Aiemmin linjattu myös näin: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
    • Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. 
      
      
• Lasketaanko blogit julkaisuiksi, jos korkeakoulu maksaa blogiyhteistyöstä? Esim. http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/
  • Yhtenä julkaisujen yleiskriteerinä tiedonkeruussa on, että julkaisukanavanan toimituskunta päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista. Näin ollen sopimukseen pohjautuvat julkaisut jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle. Maksullisuus sinällään ei ole ongelma (myös OA-lehdissä julkaiseminen voi olla maksullista) vaan se, että julkaisukanava ei itsenäisesti päätä julkaisukanavalla julkaistusta materiaalista.
    
    
• Sähköinen julkaisu
  • (Käsittelyt: Kokous 5.2.2020; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2010; Käsittely jatkunut 24.11.2020 ; ks. linjaukset alla. → Päivitetty käsikirjaan)
    FinnaARMA-verkoston julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä pyytää tarkennusta tiedonkeruun käsikirjan lukuun 3.2.2.10 Sähköinen julkaisu, jonka jälkimmäisessä kappaleessa mainitaan seuraavaa: "Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, sillä tällöin kriteeri "julkaisukanavalla on tekijästä riippumaton toimituskunta tai julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista” ei täyty. Erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella ovat yleistyneet eri hankkeiden yhteydessä julkaistavat podcastit, webinaarit ja blogit, joiden julkaisemisesta päättää toimituskunta. Toimituskunnassa saattaa olla jäseniä samasta organisaatiosta ja hankkeesta joten voidaanko katsoa, että ulkopuolisen toimituskunnan kriteeri täyttyy, mikäli toimituskunnassa on jäseniä hankkeen ulkopuolelta mutta samasta organisaatiosta? Entä jos toimituskunta koostuu ainoastaan hankkeen jäsenistä? (kokous 5.2.2020)
  • Lisäksi yleistyvät organisaatiotasoiset blogialustat, jotka eivät ole mihinkään hankkeeseen sidottuja. Näiden toimituskunnassa on väkeä vain talon henkilöstöstä (eri yksiköistä, koulutuksista ym.). Toimituskunta toimittaa aidosti tekstit. Onko tässä tapauksessa kyse riippumattomasta toimituskunnasta eli blogitekstin voidaan raportoida?
  • Päätös: Määräävää, onko riippumatonta toimituskunta vai ei. Myös hankkeen blogit voi kirjata, jos on riippumaton toimituskunta.
  • Päätös: Riittävää että vähintään yksi tekijästä riippumaton henkilö, eli hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.
  • Päätös: Tekijästä riippumaton toimituskunta voi olla samassa organisaatiossa, mutta on tutkimusryhmän/hankkeen ulkopuolinen.
    
    
• Blogikirjoitukset
  • Yhteistyöryhmän linjausehdotus: Blogikirjoitus voidaan raportoida, mikäli julkaisulle asetetut muut kriteerit täyttyvät. Blogilla tulee olla toimituskunta, joka päättää alustalla julkaistavista artikkeleista. ISSN-numero ei ole pakollinen tieto.
    (kokous 28.11.2019; Keskusteltu webinaarissa 22.10.2020; kesken; Käsittely jatkuu seuraavassa kokouksessa.)
  • Yhteistyöryhmän linjaus 24.11.2020: Kirjataan esitetyn mukaisesti: Lisätään (attribuuttipohjaiseen tiedonkeruuseen) muotokoodiin vaihtoehto "blogikirjoitus" ja emojulkaisuntyyppikoodiin "verkkoalusta". Yleisökoodin perusteella blogikirjoitukset merkitään joko tyyppiin D1 (ammatilliset) tai E1 (yleistajuiset).Erotus kirjataanko muotokoodiksi artikkeli (0) vai blogi (5), julkaisu kirjataan artikkeliksi mikäli ISSN numero tai ei selkeästi mainittu että kyseessä on blogi. Toistaiseksi tiedonkeruuseen kuulumattomat blogijulkaisut kirjataan aktiviteetteihin, ei virtaan.
  • Erotus kirjattavien ja ei-kirjattavien blogien välillä ennallaan: oltava joko ISSN tai sivuilta selkeästi ilmenevä toimituskunta (ei vain yksittäistä toimittajaa). 
    
    
• Toimitetut verkkosivut
  • Aiemmin tiedonkeruuseen ei otettu mukaan ns. uudenmuotoisia medioita, kuten blogit, Wikipedia-artikkelit tai muut verkkosivut. Nyttemmin (vuoden 2016 tutkijaohjeistus) sääntö on kuitenkin loiventunut ja E1-tyypissä mainitaan "toimitetut verkkosivut" mukaan otettavina tyyppeinä. Lisäksi vuoden 2016 tutkijaohjeistuksesta on poistettu maininta siitä, että blogeja ei oteta mukaan.
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Mukaan otetaan toimitetut verkkosivut. Sivustolla tulee olla toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. (kokous 2.6.2016 ja 14.10.2016)
  • Ministeriön kanta: Tiedonkeruussa huomioidaan julkaisut, jotka on julkaistu toimitetulla verkkosivulla, jolla on toimituskunta, ei vain yksittäistä toimittajaa. Toimituskunnan, kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta.
     

Tekijyys ja affiliaatio

• Huomioidaanko esimerkiksi EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja?
• Ei huomioida. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (ks. TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ACP-kokous 12.5.2016)
  
  
• Jos opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
• Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (ks. TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ACP-kokous 12.5.2016)

• Konsortiojulkaisut
  • (Keskusteltu konsortiotekijöiden merkitsemisestä useammassa kokouksessa: kokous 5.2.2020;  webinaari 22.10.2020; kokous 24.11.2020). - - Vuoden 2021 käsikirjaan (3.2.2.7) asiasta tehty päätös: 

  • Mikäli kirjoittajanimenä mainitaan vain konsortionimi tai tutkimusryhmä (=tekijät yhteisvastuullisia) ja tutkija on osa tätä julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai tutkimusryhmää (study group) ja jos konsortion tai tutkimusryhmän osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisun välittömässä yhteydessä purettu auki (additional author information), voidaan julkaisu raportoida. Mikäli tutkijan nimi kuitenkin esiintyy ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisua ei myöskään raportoida, mikäli auki avattu konsortion tai tutkimusryhmän tekijälista on saatavissa ainoastaan varsinaisesta julkaisusta erillisenä liitteenä, jolloin jäsenyyttä ei ilman erillistä liitettä voida todentaa. Konsortion tai työryhmän jäseniä ei kirjata varsinaisina tekijöinä myöskään siinä tapauksessa, että artikkelin tekijöiksi erikseen on nostettu joukko henkilötekijöitä ja konsortio tai tutkimusryhmä mukana yhteisötekijänä. Tällöin katsotaan, että TENKin määrittelemä ”merkittävä panos” ja tutkimuseettinen vastuu (ks. TENK Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen) täyttyy vain julkaisuun erikseen merkityillä henkilötekijöillä ja että konsortion tai tutkimusryhmän jäsenyys tällöin on ns. aktiviteetti.  (Ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 5: Jäsenyys) 
    
    

• EU:n tilaamat raportit, joissa ei yksittäisten kirjoittajien nimiä
  • EU:n tilaamat/kilpailuttamat raportit, joissa ei koskaan mainita yksittäisten kirjoittajien tai tutkijoiden nimiä eikä affiliaatiotietoja
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Ei oteta. Kirjoittajien nimien tulee käydä ilmi julkaisusta. (kokous 12.5.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus ok 
    
    
• Opiskelijan opinnäytteeseen perustuva artikkeli
  • Kun opettaja ja opiskelija kirjoittavat opiskelijan opinnäytetyön pohjalta artikkelin esim. ammatillisessa julkaisussa, hyväksytäänkö se julkaisutiedonkeruuseen?
  • Yhteistyöryhmän linjaus: Otetaan mukaan, mutta vain opettaja raportoidaan ko. korkeakoulun tekijänä. (kokous 12.5.2016)
  • Ministeriön kanta: Linjaus ok 

Muita linjauksia

• Ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien julkaisutietojen raportointi (kokous 18.10.2019)

  • TUHA-julkaisuryhmän kokouksessa käsiteltiin mm. kysymystä siitä, voidaanko organisaatioiden tarjoamassa ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja raportoida. Tyypillisimmin tällaisia ovat erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksessa olevat jo tutkinnon suorittaneet opiskelijat, joiden koulutus kestää vuosia ja sen yhteydessä he usein osallistuvat myös tutkimustoimintaan. Erikoislääkärien opinto-oikeus kestää 10 vuotta ja erikoishammaslääkärien kuusi vuotta.

  • Lisäksi erikoistumisopintoja suoritetaan mm. opetusalalla, mutta nämä opinnot ovat huomattavasti lyhyempiä kestoltaan, vain noin yhden lukuvuoden, opinto-oikeuden kesto on kaksi vuotta.

  • Voidaanko em. rinnastaa esimerkiksi tohtoriopintoja suorittaviin jatko-opiskelijoihin vai olisiko yhteys organisaatioon todennettava jollain muulla tavalla, jotta heidän julkaisunsa voitaisi ottaa tiedonkeruuseen mukaan?

  • Ministeriön päätös 22.10.2020: Ei ole jatkotutkintokoulutusta, joten ei rinnasteta jatko-opiskelijoihin.)
    
    

• SSRN Electronic Journal / Social Science Research Network; ISSN 1556-5068
  • Keskusteltu, voiko SSRN Electronic Journal -alustaa (pre-print -alusta) kohdella/kirjata itsenäisenä kanavana, koska alustalla on ISSN.
  • Päätettiin, että SSRN-alustaa ei kirjata/kohdella itsenäisenä kanavana (vaikka sillä on ISSN ja vaikka se on Jufossa; "OtherChannel"-kategoria: Jufo-id 63556428), koska kyseessä kuitenkin on Pre-print -alusta, jonne tutkijat itse voivat tekstejään laittaa (ja poistaa) ja jossa varsinaisesti ei ole (moderoinnin) lisäksi varsinaista valintaprosessia. (kokous 25.1.2022)
  • Katso myös: SSRN-kanavaa käsitelty aiemmin rinnakkaistallentamisen näkökulmasta ryhmän kokouksessa 22.2.2019.
    
    
• ISSN vs. julkinen saatavuus
  
  • Keskusteltu takaako ISSN:n olemassaolo julkaisun julkisuutta samaan tapaa kuin ohjeissa mainittu ISBN:n olemassaolo. "Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta." (3.2.2.9)
    ISSN-keskuksesta saadun tiedon mukaan ISSN ei takaa julkista saatavuutta. Eli ei automaattisesti voi tulkita julkiseksi, jos ISSN. (kokous 25.1.2022)
    
    
• Venäjän- yms. kielten merkistöt; kyrilliset, korea, japani, jne. (käsitelty 2.5.2022)
  • Linjataan suosituksena kirjata alkukielinen + hakasuluissa englanninkielinen käännös, esim.
    情绪面孔注意偏向的加工机制：愤怒和快乐优势效应 [Attentional bias processing mechanism of emotional faces : anger and happiness superiority effects]
    Todettu myös tarve lisätä Virran tietomalliin paikka julkaisun nimen käännökselle. (Myöhempi kehitystyö)
    
    

• Julkaisumaa vs. Julkaisun kansainvälisyys

  • (käsikirjan kohdat 3.2.3.24 ; 3.2.3.25)
    "Kumpaa tarkalleen haetaan julkaisumaa-tiedolla; minkämaalainen lehti vai minkämaalainen sen kustantaja on?Esim. Scandinavian journal of surgery ei ehkä aivan selvä tapaus siihen nähden, että Julkaisufoorumi ja UlrichsWeb antavat eri vastauksen, toisella Finland ja toisella UK"

  • Pyydetty käsikirjaan tarkennusta kohtaan "Kotimainen julkaisu (=0) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu Suomessa. Kansainvälinen julkaisu (=1) tarkoittaa julkaisua, jonka julkaisija on ei-suomalainen tai se on ensisijaisesti julkaistu muualla kuin Suomessa."

  • Ministeriön linjausehdotus 1.3.2021: "Tiedonkeruun määrityksissä voisi miettiä kannattaisiko julkaisumaa-kenttää muuttaa viittaamaan selkeämmin kustantajan kotimaahan.

  • Tarkennettu käsikirjaan ehdotuksen mukaiseksi: julkaisumaa = kustantajan kotimaa. (Pyydetty 3.3.2021)
    
    

• Tarkennus taiteellisen julkaisun määritelmään (3.2.2.4)

  • 3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä lisäys "ainoastaan" kohtaan: Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät 3 kohtaa. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä opettajan panoksen mukaan. → Päivitetty vuoden 2021 käsikirjaan muotoon:
    "Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Siltä osin kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, niin tätä taiteellista toimintaa ei huomioida tiedonkeruussa. Tämänlainen tilanne saattaa olla esimerkiksi sivutoimisen tuntiopettajan kohdalla.  Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta." (3.2.2.4)
    
    

• Saalistajalehdet (mahdolliset saalistajalehdet)
  • Miten menetellään?
    Jos saalistajalehti tai kustantaja (tai sellaisiksi oletettu) löytyy Jufosta tasolta 1, siitä kannattaa tehdä tasomuutosehdotus Jufoon ja laittaa perusteeksi esim., että löytyy Beall’sin listalta, tms. Jos lehti tai kustantaja on Jufossa tasolla 0, kannattaa siitä ilmoittaa myös. JUFO tarkistaa  julkaisukanavan tiedot Cabellsista ja DOAJista ja voi (tarpeen niin vaatiessa) merkitä tietojen perusteella lehdelle tai kustantajalle Predatory-tunnisteen. (VASTAUS, 23.8.2022, Jufo, A-K. Linna; kokous 19.9.2022)
    
    
• Yrityksen määritelmiä:
  • Ovatko esim. UKK-instituutti ja Suomen Syöpärekisteri yrityksiä? (kokous 28.4.2016)
    

    • Eivät ole. Säätiöiden ja yhdistysten kanssa tehtyjä yhteisjulkaisuja ei luokitella yhteisjulkaisuiksi yritysten kanssa.

  • Ovatko osakeyhtiömuotoiset AMK:t yrityksiä? (kokous 28.4.2016)
    

    • Eivät ole. Myöskään valtio-omisteisia valtion erityistehtäviä toteuttavia yhtiöitä (esim. VTT) ei huomioida yrityksinä yhteisjulkaisujen luokittelussa.
  • Ministeriön kanta: Lähtökohtana yhteisjulkaisu yrityksen kanssa -kohdassa on saada kiinni yhteistyöstä muiden kuin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten (ml. VTT) kanssa. Erilaiset yksityiset tutkimusinstituutit jäävät tässä tarkastelussa hiukan väliin. Yhteisjulkaisuja yritysten kanssa käytetään myös joissakin kv-rankingeissä. OKM:n tiedonkeruun ko. kohta pitäisi saada niiden kanssa samankaltaiseksi.
    
    
• Täyttääkö kokoomateoksessa julkaistu artikkeli vertaisarviointikriteerit, jos arvioinnin ovat tehneet teoksen muiden artikkelien kirjoittajat?
  • Toisen samaan kirjaan kirjoittaneen tekemää arviota voidaan pitää riippumattomana arviointina ainoastaan mikäli kyseessä on molempiin suuntiin anonyymi, ns. kakssoissokko -arviointi (double-blind). (Tiedonkeruun käsikirja 2023) 
    
    
• Julkaisua on vaikea luokitella mihinkään nykyisistä tieteenalaluokista. Miten menetellään?
  • Tieteenaloista valitaan sisällöllisesti sopivin. Julkaisulle voi antaa 1-6 tieteenalaluokkaa.
    
    
• Minkä ohjauksen alan alla ilmoitetaan ammatillinen opettajakorkeakoulu?
  • Kasvatusalat.