Puheenjohtaja: Tanja Heikkilä, MML
Sähköpostilista: tuha-julkaisutiedonkeruu
TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä on Finn-ARMA-verkoston alainen asiantuntijaverkosto. Ryhmä kokoontuu pääosin etäkokouksiin. Ryhmän toimintaan voivat osallistua kaikki Finn-ARMA-verkoston jäsenet sekä kaikki julkaisutiedonkeruussa mukana olevat henkilöt.
Kokouskutsut lähetetään julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän sähköpostilistalle tuha-julkaisutiedonkeruu(at)postit.csc.fi. Voit liittyä listalle oheisesta linkistä https://postit.csc.fi/sympa/subscribe/tuha-julkaisutiedonkeruu tai laittamalla viestiä ryhmän sihteerille (Minna Ala-Mantila, CSC, minna.ala-mantila(at)csc.fi).
Ryhmä käyttää sisäisessä viestinnässä postilistaa tuha-julkaisutiedonkeruu(at)postit.csc.fi.
Keskustelu
Keskustelu käydään kokouksissa. Tulevaan kokoukseen voi esittää aiheita kirjoittamalla sen asialistasivun alareunan kommentteihin. Voit myös kommentoida esitettyjä aiheita. Huomaathan että voit jättää kommentin vain sisäänkirjautuneena käyttäjänä.
Kokouksissa linjatut asiat kootaan omalle sivulleen.
Voit kirjoittaa kommenttisi myös OKM:n tiedonkeruun käsikirjan kommentteihin (Tiedonkeruukäsikirja), mutta jos haluat asian yhteistyöryhmän käsittelyyn, laita kommentti tulevan kokouksen sivulle.
VIRTA-julkaisutietopalvelu
VIRTA‐julkaisutietopalvelulla on oma yhteyshenkilöryhmä. Yhteyshenkilöryhmä koostuu pääosin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkaisutiedonkeruussa mukana olevista henkilöistä. Yhteyshenkilöt viestivät myös palvelun toteuttajien suuntaan. Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän ja VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilöiden välisen tiedonkulun toivotaan olevan sujuvaa, ja VIRTA-julkaisutietopalvelun yhteyshenkilöitä kehotetaan liittymään myös TUHA-julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmän verkostoon.
21 Comments
Unknown User (ankorhonen@hamk.fi)
Tuossa lukee "Koska oikean keskustelualustan saaminen TUHA-julkaisutiedonkeruuryhmälle tuntuu olevan kiven takana, suosittelemme, että laitatte rohkeasti kysymyksiä OKM:n tiedonkeruukäsikirjan wikin kommentteihin: YO 3.3. Julkaisutiedonkeruu 2015". Tarkoittaako tämä, että myös amkilaiset esittävät kysymyksensä yliopistojen julkaisutiedonkeruun kohdalle.
Unknown User (jmhytone@jyu.fi)
Muokkasin keskustelu-kohdan tämän päiväisen kokouksen päätöksen mukaiseksi. Aihe-ehdotukset asialistoille, mutta toki voi myös kommentoida OKM:n käsikirjaan.
Marja-Leena Harjuniemi
Hei,
Kirjataanko FSD-tietoarkiston sivuilla julkaistuja ja tallennettuun aineistoon liittyviä tutkimusdataa esitteleviä artikkeleita mihinkään?
Aiemmin Julkaisutiedonkeruun Usein kysyttyä palstalla on käsitelty aihetta, mutta tällöin kyseessä on ollut data-artikkeli, joka kuitenkin on julkaistu 'oikeassa' lehdessä, ei pelkästään arkiston verkkosivuilla.
Kysymys: Mihin luokkaan kirjataan artikkelit, joissa tutkijat kuvaavat avoimeksi asettamaansa tutkimusdataa. Esim. http://www.journals.elsevier.com/data-in-brief ?
(Lähde: https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=63455153)
Nyt kyseessä oleva artikkeli siis pelkkä verkkoartikkeli, ei varsinaista julkaisukanavaa. (ellei FSD-alustaa sellaiseksi jotenkin voi ajatella; ei vissiin).
Liittyy tähän aineistoon ollen siis tuo aineistoon liittyvä tiedosto:
https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD2059?study_language=fi
Olletenkaan ei kirjata? Kysyn silti
Terveisin
Marja-Leena Harjuniemi / JY, OSC - TUTKA
Sirpa Hangasmäki
Hei!
FSD-tietoarkiston sivuilla olevia artikkeleita ei mielestämme tule kirjata tiedonkeruuseen, koska tietoarkisto sisältää sähköisessä muodossa olevia tutkimusaineistoja ja artikkelit ovat näiden aineistojen kuvailuja.
Sirpa Hangasmäki
Marja-Leena Harjuniemi
Kiitos kommenteista! Jätetään FSD-tietoarkiston tyyppiset dataa esittelevät aineistot (verkkoartikkelit) tässä vaiheessa pois ja odotetaan, josko data-aineiston kirjaamiseen kriteerit tulevaisuudessa tarkentuvat.
Lisään tähän vielä keskusteluhistoriaksi Liisan (Hallikainen/LaY) ja Jukan (Haapamäki/OKM) kommentit aiheesta (10.1.2018); dokumentoituvat muistiin jatkokeskustelua ajatellen.
Liisa:
"Itse ajattelisin, että avattujen aineistojen itsessään pitäisi olla meriittiä ja nämä aineistoa esittelevät tekstit olisivat aineiston hyödyntämistä tukevaa dokumentaatiota. TENKin CV-pohjalla aineistot ja niiden jakaminen noteerataankin meriitiksi." - "Tuntuu jotenkin keinotekoiselta, että kiinteästi aineistoon liittyvä dokumentaatio luettaisiin erikseen julkaisuksi. Toki sellainen toive on ymmärrettävää, kun yliopistojen rahoitusmalli noteeraa vain julkaisut, ei (toistaiseksi?) aineistoja."
Jukka:
"kyse on nimenomaan siitä, pitäisikö tuota käsitellä tutkimusaineistona ja edistää niiden itsenäistä huomioimista meritoitumisessa vai yrittää saada tutkimusaineistoja huomioiduksi muiden julkaisujen rinnalla.
Pyrimme käsittelemään ko. kysymystä kevään aikana tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon ohjausryhmässä (https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=39027169)."
Eli jätettänee toistaiseksi pois. Toivotaan, että ohjausryhmä ehtii asian käsitellä.
Sirpa Hangasmäki
Hei Tampereelta!
Mihin julkaisutyyppiluokkaan Tieteen Termipankissa olevat artikkelit kuuluvat?
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Termipankki:Etusivu
Juulissa näkyy olevan artikkeleita eniten D2-luokassa (129 kpl), mutta löytyy myös B- (3 kpl) ja E-luokkaan (9 kpl) sijoitettuja artikkeleita. Me emme ole aikaisemmin näitä ilmoittaneet tiedonkeruuseen ollenkaan, ovat meillä olleet vain muina verkkokirjoituksina joita ei tilastoida.
Sirpa Hangasmäki
Liisa Hallikainen
Hei Lapista,
Minusta Tieteen termipankki on hyvin selkeästi ammatillista julkaisemista. Ammattikäytössähän juuri tarvitaan yhtenäistä terminologiaa ja ammattilaisille termipankin kaltaista palvelua pystytään markkinoimaan. Tuskinpa ns. suuri yleisö on kovinkaan laajasti kiinnostunut termien määrittelyistä saati lähtisi määrittelyjä jostain termipankista etsimään.
Nuo kolme B-tyyppiin luettua eivät itse asiassa ole Tieteen termipankin artikkeleita vaan termipankista kirjoitettuja artikkeleita lehdissä (joista minä olisin laittanut vain Muinaistutkijassa olleen artikkelin B-tyyppiin ja kaksi muuta E-tyyppiin). E-tyyppiin merkityistä termipankki-artikkeleista vain 4 on termipankissa olevia tekstejä, muut taas termipankista kirjoitettuja artikkeleita esim. Hesarissa tai sitten termipankki-blogin kirjoituksia.
Liisa Hallikainen
Tanja Heikkilä
Tarkennus täältä Tampereelta: ainakin osa Tieteen termipankin artikkeleista on todella lyhyitä, esim. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:välitön_vero. Useimmat äsken katsomani vain hieman tuota pidempiä. Artikkelin pituus ei toki kaikkea määritä, mutta mietin kuitenkin, kuuluuko tällainen muutaman rivin kirjoitus julkaisutiedonkeruuseen?
Terveisin, Tanja Heikkilä
Liisa Hallikainen
Hei,
Samaa mietin minäkin. Meidänkin yliopistostamme on näemmä noita raportoitu, mutta itse olisin virittänyt asiasta ensin keskustelun, jos ne olisivat omalle kohdalleni tulleet.
Oman ongelmansa tässä termipankin tekstien raportoinnissa tuottaa vielä se, että termipankista ei näe, kuka on tekstien kirjoittaja - sen tietää vain tekstin kirjoittaja itse sekä termipankin ylläpitäjä, joka antaa kirjoitusoikeuksia. Teksteihin ei ole tarkoitus viitata kirjoittajan nimellä, vaan vain termipankin tekstinä. Miten tämä sopii julkaisutiedonkeruun ohjeistukseen, että affiliaatiotietokin otetaan ensisijaisesti julkaisusta, jos edes tekijöitä ei mainita ko. julkaisussa affiliaatiosta puhumattakaan?
Toisaalta: vaikka itse teksti ei ole pitkä, saattaa kunnon määritelmän tekeminen olla uskomattoman työlästä puuhaa - on tullut sitäkin tehdyksi. Ymmärrän hyvin tutkijoita, jotka ovat olleet Tieteen termipankin projekteissa mukana ja käyttäneet paljon aikaansa siihen työhön. Jos työn tuloksena on juuri nuo määritelmät, niin toki ne tuloksensa haluaa näkyviin.
t. Liisa Hallikainen
Marja-Leena Harjuniemi
Tämä onkin vähän vaikea. Osa Tieteen termipankin artikkeleista tosiaankin lyhyitä. Ovatko enemmän tietokannan/verkkosivun 'entryjä' kuin varsinaisia artikkeleita?
Lisäksi viittaustapa, kuten Liisa mainitsikin, kollektiivinen; viittaus termipankkiin, ei tekijään. Juuliin raportoiduissa artikkeleissa kirjoittaja (ei affiliaatiota) tosin tekstin yhteyteen merkitty. (Tapaukset, missä kirjoittajaa ei mainita, lienevät selviä; ei kirjata. Kirjoittajan tulee aina tekstin yhteydestä ilmetä; vaatimus toisaalla ohjeissa.)
Kuitenkin sisällöllisesti nimenomaan asiaa/asiantuntijuutta. (Höpömpiäkin kirjataan; tosin ne yleensä luokassa E). Lisäsi tyypin D2 kuvauksessa mainitaan nimenomaan lyhyet ensyklopediatekstit.
En osaa ottaa varmaa kantaa. JYU:ssa näitä ei ole tarjottu. JYU:n tutkijat eivät niitä joko ole kirjoittaneet tai jos ovat, eivät itsekään ajattele niitä varsinaisina julkaisuina / artikkeleina niin, että olisivat TUTKAan niitä ilmoittaneet.
Itse en enkä, ennen tätä pohdintaa, olisi kirjannut - jos olisi tarjottu. Toisaalta nykyisin yleisiä ovat muunlaiset ensyklopediat; esim. Oxford Research Encyclopediat, http://communication.oxfordre.com , jotka ne ok. ORE-tyyppisissä tosin jo selvästi pidempiä ja/tai artikkelimaisempia 'entryjä', jotka usein myös vertaisarvioituja. Tavallaan samankaltaista aineistoa kuitenkin. Eli tuossa valossa voisi kirjatakin.
Mutta: JYU ei osaa ottaa varmaa kantaa, mutta ei vastusta, jos yhteisesti päätetään, että jatkossa OK.
Marja-Leena Harjuniemi
Miten olette suhtautuneet haastatteluartikkeleihin? Ts. artikkeleihin, joissa toimittaja haastattelee jotakuta. Kirjaatteko?
Haastattelun kohteena olemista ei kirjata omana julkaisuna, siitä selkeä ohje. Mutta miten tulkitsette haastattelijan roolin suhteessa tekijyyteen ja/tai oman tiedon tuottamiseen?
Erityisesti tapauksissa, missä artikkeli koostuu valmiista kysymyksistä. ("Who are you, what do you do and..." ; "What kind of challenges do you think there are for Nordic co-operation in researching VET?" ; jne.) Eli täyttyykö tekijyyden vaatimus ("tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön") tapauksissa, missä haastattelija vain kysyy ja artikkelin varsinainen sisältö/asiantuntijuuspanos haastettelun kohteelta?
Juulista katsottuna haastatteluartikkeleita on jonkin verran kirjattu. Kirjaaminen onkin kaiketi ok tapauksissa, missä artikkeli on kirjoitettu "auki" eli missä kirjoittaja kertoo haastattelun kohteen kertoneen ja tulkitsee kuulemaansa oman asiantuntijuutensa kautta. Mutta entä nämä, missä kirjoittajien (jotka sattuvat olemaan kyseisen teemanumeron toimittajia) roolina on esittää kysymykset ja haastettelija vastaa minä-muodossa?
Kirjataanko normaalina B1-tyyppinä vai katsotaanko kuuluvaksi lehden toimitukselliseen panokseen? (josta siitä teemanumeron kirjoittajille jo toimitustyön C2-kirjaus).
Entä tapauksissa, missä haastatteluartikkeli on kysymys-vastaus (minä-muoto) -perustainen, mutta kirjoittaja joku muu kuin lehden toimittaja?
Ongelmana mahdollisessa linjavedossa se, että aina artikkelia ei näe. Eli aina ei voi olla varma (ellei sisältöä näe), mikä rakenteinen artikkeli.
Marja-Leena Harjuniemi
Kysymys B1-kategorian artikkelityypeistä (kommentit, arvostelut, etc.), tapauksissa missä artikkeli on arvioitu:
B1-tyypin ohjetekstissä sanotaan näin:
”Luokkaan kuuluvat vertaisarvioimattomat kirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä. Artikkelien lisäksi luokkaan kuuluvat lyhyet tutkimusselostukset (case report) tai lyhyet katsausartikkelit, pääkirjoitukset (editorial), kirja-arvostelut (book review), keskustelupuheenvuorot (discussion, letter) ja kommentit (comments) tieteellisissä aikauslehdissä.” [Korostus/MLH]
Huom. etenkin ohjeen sana 'lisäksi'. ("Artikkelien lisäksi luokkaan kuuluvat..."). Ei mainintaa poikkeuksista.
A1-tyypissä listataan puolestaan näin:
Luokkaan eivät sisälly:
Ja sitten huom. ”poikkeuksen vahvistava sääntö”:
”Mikäli jokin em. artikkelityypeistä on vertaisarvioitu, se voidaan sisällyttää luokkaan A1.”
KYSYMYS 1: Eikö olisi loogisempaa, että poikkeuksen vahvistava sääntö olisi mainittu myös tyypissä B1. Tai jos vain toisessa, niin mieluummin ja/tai loogisemmin tyypissä B1. Mieluiten molemmissa.
Kun nyt B1-ohjeesta saa kuvan, että siihen kuuluvat (aina) paitsi vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset myös (”Artikkelien lisäksi….”) tyypissä luetellut artikkelityypit. A1-tyypin kohdalla mainittu (B1-tyyppiä koskeva) poikkeus mahdollisesta arvioinnin vaikutuksesta jää huomiotta. Ja jos arviointi joka tapauksessa on määräävämpi kuin artikkelityyppi, niin erilaisten tyyppien listaaminen erikseen oikeastaan turha, eikö.
Oma tulkintansa lisäksi väljässä sanamuodossa ”voidaan sisällyttää” vs. ”sisällytetään”.
KYSYMYS 2: Säännössä mukana taas epämääräinen sana ’lyhyt’. (”Lyhyet tutkimusselostukset (case report) tai lyhyet katsausartikkelit (luokka B1)”. Kuinka lyhyt on lyhyt? Ja jos joka tapauksessa arvioitu, vaikka lyhyt, niin kumpi sääntö voimakkaampi, sääntö vai poikkeussääntö (”Mikäli jokin em. artikkelityypeistä on vertaisarvioitu, se voidaan sisällyttää luokkaan A1.”)?
Itselläni nyt käsillä kommenttityyppinen artikkeli, (response to Nielsen et al.). Lyhyt, vajaat 3 sivua. Myös lehden oman tyypityksen mukaan lyhyt: ”Comment =paper that respond to material previously published in Conservation Biology; 2000 words)” ; ei varsinainen tutkimusartikkeli, jotka ne tässä lehdessä “Contributed Papers (3000-6000 words): research papers on original theoretical, empirical, or..”.
Mutta huom. kuitenkin arvioitu artikkeli. Tyypistä ja lyhyydestä huolimatta. (Manuscript accepted: 29 June 2017; Manuscript revised: 17 May 2017; Manuscript received: 30 March 2017)
Ks. https://doi.org/10.1111/cobi.13004
Itse olisin taipuvainen laittamaan tuon tyypiksi B1. Koska kuitenkin Comment, ei varsinainen (Contributed Paper), ja lyhytkin. Kuitenkin, kun tuota A1-kohdassa mainittua poikkeusklausuulia kun katsoo, niin A1-tyyppihän tuolle sen perusteella kuuluisi.
(Oma merkityksensä toki siinä, onko arviointi OKM-kriteerien mukainen. Oliko ulkopuoliset arvioijat, kirjallinen referee-lausunto, jne. Ellei, niin asia ratkeaa sillä. Mutta jos on, kuten ilmeisesti tässä, niin ristiriita ilmeinen.)
Miten itse laittaisitte? A1 vai B1? Mikä määräävin tekijä?
Marja-Leena Harjuniemi
Aihe: Tieteessä tapahtuu -lehden tyyppi ; E1
Tieteessä tapahtuu -lehti on yleisesti (ks. Juuli) kirjattu tyyppinä B1. Kyseinen lehti ei kuitenkaan ole Jufossa - eikä tulossakaan - päinvastoin Jufon tulkinnan mukaan yleinen. (tai amm.).
"Hyvä vastaanottaja! Olet ehdottanut uutta julkaisukanavaa (Tieteessä tapahtuu)
lisättäväksi Julkaisufoorumiin. Julkaisukanava on tulkittu yleistajuiseksi/ammatilliseksi,
joten sitä ei arvioida Julkaisufoorumissa."
Ks. myös lehden oma kuvailu:
"foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille".
Selkeää lienee, että tyyppi B1 ei oikein. Koska ei oikeastaan ammatillinenkaan, vaan nimenomaan yleistajuinen, niin onko mahdollista sopia yhteiseksi tyypiksi jatkossa (ml. 2018) E1?
Liisa Hallikainen
Hei,
Itsekin olen katsellut tuota Tieteessä tapahtuu -lehteä ja kaivannut sille yhteistä linjausta, koska sitä on merkitty kaikkiin mahdollisiin tyyppeihin A-E. Juulissahan on peräti 24 ko. lehden artikkelia kirjattu A1:ksi tai A2:ksi, mitä en ollenkaan ole pystynyt ymmärtämään. Juulin mukaan suurin osa artikkeleista on tähän mennessä merkitty B-tyyppiin, jota en myöskään kannata. Kannatan Marja-Leenan ehdotusta sopia yhteiseksi tyypiksi E1 lehden itsensä antaman kuvailun perusteella.
Marja-Leena Harjuniemi
Aihe: Extended Abstracts
Extended Abstracts -tyyppisiä konferenssipapereita ei raportoida. Mutta miten toimimisitte tapauksissa, missä artikkeli ei (konferenssin tyyppikuvauksen mukaan) varsinainen EA ole, mutta Proceedingsin kautta sellaiseksi leimataan. Julkaisukanavana kun nimenomaan Extended Abstracts Proceedings.
Kyseessä CHI PLAY '18 -konferenssi. Konferenssissa erikseen ns. Spotlight-artikkelit (up to 10 pages), Works-in-Progress -artikkelit (up to 6 pages) ja Full paper -tyypit (up to 10 pages). Kaikissa tyypeissä 'references excluded'.
Kaikki myös vertaisarvioidaan "Papers will be peer-reviewed".
https://chiplay.acm.org/2018/
Määritelmä Extended Abstracts ei siis näy muualla kuin Proceedings-julkaisun nimessä. Koska kuitenkin siinä ja eksplisiittisesti ko. konferenssin ns. Full papereista eroteltu (eri tyyppikuvaus; vain Full paperit ns. "high-quality original work", muut muuta, kevyempää) on Spotlightit ja Works-in-Progressit kaiketi jätettävä pois.
Vai jättäisittekö?
Pois jäisivät esim nämä:
HUOM. Juulista katsottuna Extended Abstract -tyyppisiä kyllä löytyy. Hyväksytty siis. (Myös JYU:sta 1 kpl.)
Linjausta häiritsee ehkä se, että myös Jufosta löytyy listattuna yksi tämän konferenssiperheen EA-sarja, Extended abstracts on human factors in computing systems; Jufo-id: 73110
Joka se aiemmin (090516/sp. A-S. Ruth, TSV) Jufosta saamani tiedon mukaan kuitenkin virhe. Mukana haravoinnin seurauksena eikä oikeastaan kuulu sinne.
Mutta että mitä tekisitte? CHI PLAY '18 EA:t (tai vastaavat tapaukset) mukaan vai ei?
PS. Kuriositeettina tässä, että nämä artikkelithan ovat varsin pitkiä - vaikka pituus ei tietenkään kriteeri. Monissa konferensseissa Full paperit kuitenkin lyhyempiä, jopa alle 4 sivuisia. Samoin paikoin osa A3-tyyppiin kirjattavista kokoomateosartikkeleista. (Vrt. esillä ollut Tal.el.vaikuttajat). Verrattuna siihen, että EA-artikkeleita ei hyväksytä ollenkaan, tuntuu kokonaisuus paikoin epäreilulta. Voisi olla kohtuullista, jos EA-artikkelit voisi hyväksyä edes B3-tyyppiin.
Sirpa Hangasmäki
Hei!
Kysyit mitä tekisimme. Tampereen yliopistossa ei tallennettaisi extended abstracteja - syystä, että OKM:n ohjeissa mainitaan, että näitä ei oteta huomioon tiedonkeruissa. Tieteenalojen erilaiset käytänteet aiheuttavat tiedonkeruissa aina miettimistä. Sen vuoksi on hyvä, että ohjeistus tässä kohtaa on noin yksiselitteinen. Extended abstracteista on aikaisemminkin keskusteltu yhteistyöryhmässä ja tuloksena on ollut, että toimimme nykyisen OKM:n ohjeistuksen mukaisesti.
Marja-Leena Harjuniemi
Kyllä, Extended abstractien osalta ohje on sinänsä selvä, ei oteta. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ongelma koski lähinnä sitä, että konferenssin sivuilla (tyyppikuvaukset) näitä ei määritellä Extended Absracteiksi, "Leimautuvat" sellaisiksi vain Proceedingsin nimen kautta.
Mutta kyllä, samaan lopputulemaan päädyin eli jätin nämä (3 kpl) pois. Tai laitettu, mutta vain ei-raportoitaviin.
Tanja Heikkilä
Meillä siis ollut ihan vastaavia, varmaan ihan sama konferenssikin (en valitettavasti löytänyt ko. viestiä, josta olisin tuon tarkistanut, mutta nimi kuulostaa varsin tutulta). Ja emme tosiaan ole kelpuuttaneet julkaisutiedonkeruuseen.
Eva Isaksson
Extended abstract -ilmiössä on mielestäni tärkeä muistaa tieteenalakohtaiset erot. Samat termit eivät tarkoita samaa eri tieteenalojen julkaisuissa.
Tässä kyseessä on tietojenkäsittelytiede, jonka julkaiseminen on voimakkaasti konferenssisuuntautunutta. Extended Abstract on tällöin pikemminkin artikkelin lyhennelmä kuin abstraktin pidennelmä. Mikäli kyse on vertaisarvioidusta aineistosta, päättelisin ilman muura että kyseessä on A4.
Keskustelua ilmiöstä: https://www.quora.com/How-do-I-write-an-extended-abstract
Liisa Hallikainen
Blogikirjoituksia ei oteta, jollei blogilla ole ISSN-numeroa, kirjoituksen päiväystä ja toimituskunnan tietoja näkyvissä. Mitenkähän pitäisi suhtautua SKS:n ylläpitämään blogiin "Vähäisiä lisiä: kirjoituksia kulttuurista, tutkimuksesta ja kulttuuriperinnöstä", jonka sivulla on tämännäköinen teksti:
Yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 1, Helsinki
PL 259, 00171 Helsinki
puhelin: 0201 131 231
sähköposti: sks@finlit.fi
SKS:n henkilökunta
ISSN 2341-7285
URN:NBN:fi:sks-201308061002
Sillä on siis vaadittu ISSN, jopa URN-tunniste. Tulkitaanko tuo linkki SKS:n henkilökuntaan vaadituksi toimituskunnaksi? Listassahan on verkkopalvelupäällikköä, viestintäjohtajaa, tiedottajaa, mutta minä en löydä mistään mainintaa, että joku tuota blogia toimittaisi?
Ks. http://neba.finlit.fi/blogi/
Marja-Leena Harjuniemi
SKS:n "Vähäisiä lisiä" on ainakin JYU:ssa otettu. (Juulin mukaan muuallakin.) Ja juurikin, koska julkaisulla ISSN.
On aivan totta, että verkkoaineistoissa on julkaisuja, joilla kyllä on ISSN, mutta ei toimituskuntaa (tai tietoa prosessista). Joka se (toimituskunta) minimissään vaaditaan verkkoaineistolta (ISSN-numeroa välttämättä ei). Toisin sanoen jos on huomannut hankkia sivustolleen ISSN-numeron, voi toimitusvaatimukset ohittaa. Itse pannut merkille saman tapauksissa, missä sivusto lähinnä omakustannetta muistuttava, tietyn kirjoittajapiirin verkosto, mutta sivustolla kuitenkin ISSN.
Koska ISSN-numero kuitenkin on tietty virallisen sivuston/lehden leima, täytynee sen riittää. Ts. ajatus, että jos lehti/sivusto on saanut ISSN-numeron, niin täyttää tietyt vaatimukset.
https://www.kiwi.fi/display/ISSN/Tunnusten+hakeminen
Eli itse lähtisin siitä, että jos sivustolla ISSN, niin sinne vaan.