ORCID-tunnuksen hyödyntämistä pitäisi parantaa ja siksi keräämme tälle sivulle korkeakoulujen tutkimustiedon lähteitä - nyt ja tulevaisuudessa. Mihin tietolähteisiin meidän kannattaisi yhdessä vaikuttaa, jotta ORCID-tunnistetta voitaisiin laajemmin hyödyntää. Sanalliset kuvaukset ovat riittäviä.

  • Käytetäänkö tällä hetkellä automaattisia yhteyksiä tai noudetaan tietoja manuaalisesti kansallisista tai kansainvälisistä järjestelmistä? Jos näin on, mitä tietoja haetaan?
  • Suunnitellaanko tällaisten käyttöönottoa tulevaisuudessa.


Helsingin yliopisto

ak29.8.2017, je30.8.2017

Nykytila:

  • HY lukee julkaisutietoja Web of Science, Scopus, Fennica, Arto ja Medic tietokannoista. Julkaisutietojen tiedonsiirroissa lähdetietokannan henkilöt yhdistyvät HY:n henkilöihin Pure-sovelluksen logiikalla tai manuaalisesti käyttäjän toimesta. ORCID-tunnistetta voitaisiin käyttää näissä tiedonsiirroissa.
  • HY siirtää julkaisutietoja tutkimustietojärjestelmästä ORCID palveluun, josta ne edelleen siirtyvät PlumX altmetriikkapalveluun niiden tutkijoiden osalta, joilla PlumX profiili on aktivoitu. Kudos palvelussa tutkija hyödyntää ORCID-tunnustaan saadakseen julkaisunsa palveluun. Myös Altmetric Explorer palvelussa saadaan parhaat ja tarkimmat tulokset, kun käytetään ORCID-tunnistetta.

Tulevaisuudessa tullaan lisäksi käyttämään seuraavia lähteitä, joissa voitaisiin käyttää ORCID-tunnistetta:

Rajaus: ORCIDin hyödyntäminen tutkimustietojärjestelmässä on sidoksissa Pure-sovelluksen kehittämiseen.


Tampereen yliopisto

30.8.2017

Tampereen yliopisto importoi julkaisutietoja Web of Science -tietokannasta yliopiston tieteellisen ja taiteellisen toiminnan tiedonkeruujärjestelmään SoleCRIS:iin. Scopuksesta vastaava toiminto on tekeillä. PubMed:stä, Medic:stä ja Artosta haetaan julkaisutietoja manuaalisesti. Lähdetietokannan henkilöt yhdistyvät Tampereen yliopiston henkilöihin manuaalisesti tallentajan ja/tai kirjaston julkaisutarkistajan toimesta.

Tampereen yliopisto ei siirrä julkaisutietoja SoleCRIS:istä ORCID-palveluun.

Sirpa Hangasmäki


Oulun yliopisto

1.9.2017

Oulun yliopisto importoi julkaisutietoja Web of Science -tietokannasta SoleCRIS-tutkimustietojärjestelmään. Manuaalisesti julkaisutietoja siirretään myös Scopus-, Arto- ja Medic-tietokannoista.  Scopuksen automaattinen importointi on kehitteillä ja manuaalista siirtoa PubMed:stä tutkitaan. Kirjaston julkaisutietojen tarkastajat yhdistävät lähdetietokantojen henkilöt Oulun yliopiston tutkijoihin manuaalisesti. ORCID-tietoa ei hyödynnetä julkaisujen tuonnissa.

Tutkijoiden ORCID-tunnisteita kerätään SoleCRIS-tutkimustietojärjestelmään, mutta julkaisujen siirtoa tutkijoiden ORCID-profiiliin ei ole toteutettu.

Kudos- ja Impactstory-palvelujen osalta ORCID-tunnisteen hyödyllisyys on suuri tutkijoiden julkaisujen tuonnin yhteydessä. Näitä palveluita aletaan Oulussa markkinoimaan tutkijoille tämän syksyn aikana, mikä lisää myös osaltaan ORCID-tutkijatunnisteen arvoa palveluita käyttöönottaville tutkijoille.

Jani Sassali, OYK

Turun yliopisto

7.9.2017

Turun yliopisto importoi julkaisutietoja Web of Science, Scopus ja PubMed -tietokannoista UTUCRISiin (Converis). Manuaalisesti julkaisutietoja siirretään Medicistä ja ARTOsta. Kirjaston julkaisutietojen tarkastajat yhdistävät lähdetietokantojen henkilöt Turun yliopiston tutkijoihin manuaalisesti.

Tutkimustietojärjestelmän ja ORCIDin välinen tiedonsiirto otetaan käyttöön syksyn 2017.

ORCID-tietoja on mahdollisuus hyödyntää myös julkaisujen tuonnissa UTUCRISissä.

Altmetriikka-työkalujen käyttöönottoa suunnitellaan. Kuten yllä olevista vastauksista ilmenee myös niissä ORCIDia voidaan hyödyntää.

TUULI-työkalun ORCID-toiminnallisuutta voisi parantaa.

Jukka Rantasaari, TY

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

12.9.2017

LUT haravoi julkaisutietoja manuaalisesti Scopuksesta ja WoSista tutkimustietojärjestelmään (Converis). Haravoinnissa voi hyödyntää ORCIDia. Emme siirrä julkaisutietoja ORCID-palveluun.

Tutkijat voivat liittää oman ORCID-tunnisteensa Converis-profiiliinsa.

Altmetriikka-työkalujen käyttöönottoa suunnitellaan.

LUTissa on käynnissä tutkimuksen kokonaisarkkitehtuurityö, jossa kirjasto on ehdottanut ORCIDin mahdollisuudet huomioitavaksi.

Ilkka Nokelainen ja Iris Tahvanainen

Jyväskylän yliopisto

12.9.2017 Miika Nurminen

Nykytila:

  • Julkaisutietoja siirretään automaattisesti JYKDOKista (Finna) OAI-haravointia hyödyntäen (MARCXML).
  • Kirjasto hyödyntää Crossrefiä, WoSia, Scopusta, PubMedia, ARTOa, GoogleScholaria sekä eri lehtien alerteja julkaisutietojen seurannassa, mutta tiedot kirjataan käsin. Crossref:n rajapinnan avulla DOI:n sisältävien uusien julkaisujen tietojen seurantaa on automatisoitu.
  • Tutkijoiden ORCID-tunnisteita kerätään tutkimustietojärjestelmään, mutta ORCID-tunnisteita ei hyödynnetä siirroissa eikä tutkijoiden profiileja ole auktorisoisoitu ORCID-palveluun. Kerätyt ORCID-tunnisteet näytetään osana tutkimusportaalia ja tunnisteiden käyttöönottoastetta seurataan.

2018-suunnitelma:

  • Julkaisutietoja voidaan tutkijakohtaisesti importoida WoS-, Scopus-, Europe PMC- ja ORCID-kannoista (=Converiksen tukemat tietolähteet). Osana hakukyselyä voidaan käyttää myös ORCID-tunnistetta.
  • Converiksen REST-rajapinta mahdollistaa automaattipäivitykset muista järjestelmistä. Suunnitteilla oma sovellus julkaisutietojen siirtoon JYKDOKista ja Artosta. Mahdollisesti myös Crossref:n ja muita viitetietokantoja hyödyntävän seurannan kehitystä niin, että osa tietojen syötöstä voitaisiin automatisoida.
  • Tutkijat voivat halutessaan auktorisoida Converiksen päivittämään uudet hyväksytyt julkaisut ORCID-profiiliin. Huom. nykyisessä toteutuksessa rajoitteena on, että tietyn tutkijan tietty julkaisu päivittyy vain kerran ORCID-kantaan (=jo lähetetyn julkaisun korjaukset eivät onnistu). Converiksen oma tuki ORCID-toiminnoille on rajallinen, mutta tunnuksen auktorisointi mahdollistaisi teknisesti muiden rajapintaa hyödyntävien sovellusten kehityksen.
  • Tutkimustietojärjestelmään kirjattuja ORCID-tunnisteita voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös JYX-julkaisuarkistossa auktoriteettitietona.


  • No labels