Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Ristiinopiskelun kehittämishankkeeseen liittyvän pilotin valmistelemiseksi on tarve käydä läpi mitä tehtäviä eri rooleissa tarvitaan toiminnan suunnittelemisessa, opetusyhteistyön käytännön toteutuksessa ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä tai tuessa. Tarkoituksena on tarkastella realistisesti, mitä on mahdollista tehdä käytettävissä olevien työ- ja muiden resurssien puitteissa. Pilotoinnin ei siis ole tarkoitus tuottaa ylimääräisiä tai erillisiä tehtäviä, vaan oleellista on keskittyä siihen, mikä on varsinaisen opetuksen kehittämisen kannalta tärkeää. Kehittäminen vaatii joka tapauksessa yhteistä toimintatapojen läpikäymistä, suunnittelua ja myös korkeakoulukohtaista tukea ja neuvontaa. Nämä tehtävät ovat keskeinen osa pilottitoimintaa ja jos yhteistyölle on olemassa jo valmiita rakenteita ja ryhmiä, niin pilotoinnin tukeminen kannattaa toteuttaa näiden kautta. Jos korkeakoulu osallistuu useampaan pilottiin, on tarkoitus kuitenkin luoda opintohallinnon ja tietohallinnon kannalta yhdenmukainen tapa tukea kaikkia verkostoja, jolloin korkeakoulu voi valita, minkä pilotin puitteissa tämä tukimallin rakentaminen tehdään.

Pilotin yhteys valtakunnalliseen hankkeeseen pyritään rakentamaan pilotin koordinaatioresurssin kautta. Koordinaatioon kohdennetaan tueksi valtakunnallisen hankkeen rahoitusta. Valtakunnallisen hankkeen projektiryhmästä tarjotaan asiantuntijatukea tarpeellisiin kohtiin suunnittelua, erityisesti sellaisissa asioissa, joissa eri hankkeiden välinen yhteistyö auttaa kunkin pilotin suunnittelussa (esim. samoja tietojärjestelmiä käytetään eri korkeakouluissa, jolloin näihin liittyviä asioita ei kannata suunnitella vain yhden korkeakoulun tai pilotin toimesta).

Varsinaisen opetuksen osalta oleellista on, osoitetaanko yhteistyössä uudella tavalla järjestettävää opetusta varten lisäresursseja esim. kokonaisen opetusryhmän järjestämiseen. Tällöin koko opetuksen suunnittelun ja toteutuksen ja jälkiarvioinnin työmäärä on suoraan laskettavissa pilottitoimintaan. Jos taas esimerkiksi jo olemassa olevaan opetukseen otetaan pilotoinnin aikana omien opiskelijoiden lisäksi muiden korkeakoulujen opiskelijoita, voidaan arvioida, miten suuri osa kokonaistyömäärästä menee osallistumisen mahdollistamiseen toisen korkeakoulun opiskelijoille. Tämä voi olla suuruusluokaltaan esim. 20-30% opetuksen valmisteluun ja varsinaiseen opetukseen käytettävästä työajasta. Jos pilotointia varten otetaan käyttöön uusia opetusmenetelmiä ja välineitä, voi osuus olla merkittävästi suurempikin.

On siis tarkoitus tunnistaa ja kuvata keskeiset tehtävät, joita opetuksen toteuttaminen edellyttää ja arvioida kohtalaisella tarkkuudella työmäärät ja mahdolliset muut resurssit, joita tekeminen edellyttää. Näiden perusteella voidaan vetää yhteen pilotin kustannusarvio (vuosille 2018-2019), joka on yhteisen hankkeen näkökulmasta korkeakoulujen omarahoitusosuutta. Tämän jälkeen voidaan tunnistaa henkilöt, joiden työaikaa tullaan raportoimaan hankkeelle.

Seuraavassa on tähän astisessa suunnittelutyössä koottu pohja tunnistetuista tehtävistä, joita pilotin toteuttamiseksi tarvitaan. Tätä kannattaa hyödyntää työnjakoa, tehtäviä ja resursseja suunniteltaessa.

Koordinaatiotehtäviä:

  • Löydettävä oikeat henkilöt korkeakouluista, jotta työ saadaan etenemään
  • Säännöllinen seuranta ja laadunvarmistus
  • RiKen suuntaan tiedotus ja toisinpäin
  • Raportoinnin ja seurannan tekniset ratkaisut ja toteuttaminen
  • Projektin dokumentointi
  • Kaikki mahdolliset kokoukset

Opetus:

  • Jos pilottia varten järjestetään oma opetusryhmä, resursseihin voidaan laskea koko opetukseen käytetty työmäärä
  • Jos olemassa oleva kurssi järjestetään pilottia varten hieman eritavalla, voidaan siitä osa laskea pilotin kehitystyöhön (esim. 20-30% riippuen miten paljon muutoksia kurssiin tehdään, saapuvien opiskelijoiden neuvonta ja ohjeistus ym.)
  • Muut mahdolliset resurssitarpeet (sähköiset aineistot, oppimisympäristön työvälineiden kustannukset ym.)

Opintohallinto ja tukipalvelu (suunniteltavia asioita):

  • Vaikutus OPSeihin ja Opintopolun tietoihin (hakuvaiheen markkinointi)
  • Vaikutus OPS:ien ja järjestettävän opetuksen suunnitteluprosesseihin
  • Ilmoittautumisprosessi ilmoittautumisesta hyväksyntään (yhdessä sovitut perusteet opiskeluoikeuksiin sekä kurssille pääsyyn liittyen)
  • Opiskelijan ohjausprosessi ennen opintoja ja aikana
  • Muut yhteiset prosessit ja sovitut käytänteet
  • Opiskelijoiden ja henkilökunnan ohjeistus ja koulutus
  • Hankkeen tavoitteiden toteutumisen seuranta
  • Arvioinnin ja suoritusten siirtymisten prosessit

Tekniset ratkaisut:

(osa on todennäköisesti ostopalveluina)

  • Integraatiosuunnittelu (järjestelmä- ja korkeakoulukohtainen)
  • Integraatioiden toteutus
    • tarjonta
    • opiskelijoiden tiedot
    • suoritukset
  • Prosessien ja tekniikan suunnittelu yhdessä (puolivälin malli)
    • tiedottaminen
    • järjestelmä- ja korkeakoulukohtaiset aikatauluerot ja eroavaisuudet
  • Testipalvelimen asennus
  • Integraatioiden tekninen testaus
  • Väliversion testaus testidatalla
  • Tuotantopalvelimen asennus ja käyttöönotto
  • Tuotantotestaus
  • Tekninen riskiarviointi

Taustajärjestelmiin tulevat muutokset

Kunkin taustajärjestelmän kohdalla korkeakoulujen tulee harkita, kehitetäänkö niihin uusia ominaisuuksia (hops, tarjonnan käsittely jne.), jotka tukevat ristiinopiskelun prosesseja. Näihin

kohdistuvat kustannukset voidaan lukea myös korkeakoulun omarahoitusosuuteen. Tyypillisesti tällaista kehitystyötä tehdään laajemmassa yhteistyössä, joten pitää ratkaista järjestelmäkohtaisesti, miten tämä käytännössä järjestään.

  • No labels