Aika: Tiistai 28.8.2018 klo 13-15

Paikka: Porthania P672 ja https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
Tallenne: https://connect.funet.fi/pkw2km9tymsr/

Ohjeet osallistumiseen:

  • Avaa selaimesta ACP-huone: https://connect.funet.fi/julkaisutiedonkeruu/
  • Kirjaudu sisään vieraana ”As a Guest” (oma nimi +organisaatio)
  • Puheenvuoroa pyydetään kättä nostamalla.
  • Kommentit/puheenvuorot mieluiten suullisina, tarvittaessa chat-ruutuun
  • Suositellaan kuulokkeiden tms. käyttöä, mikäli aiot käyttää mikrofonia
  • Kaiun/kohinan välttämiseksi mikrofoni mykistettynä muulloin kuin oman puheenvuoron aikana

Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.

Aiheet

  1. Kokouksen avaus
    1. Anna-Kaarina Linna avasi kokoukse klo 13.02.
  2. Asialistan hyväksyminen
    1. Edetään esitetyllä asialistalla.
  3. Yhteistyöryhmän  järjestäytyminen
    1. Anna-Kaarina Linna, TY on suostunut toimimaan yhteistyöryhmän puheenjohtajana. Kaikista asia oli vallan erinomainen.
  4. Aiemmat hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat
    1. ed. kokouksen muistio.
  5. Käsiteltävät aiheet
    • VIRTA-tietomallin laajentamisen asiantuntijatyöryhmä
      • Työryhmän toimeksianto ja esittely
      • Tietomallin laajentamisryhmän materiaalit löytyvät sivulta https://wiki.eduuni.fi/pages/viewpage.action?pageId=68256813. Tämän ryhmän osalta on tulossa avoin työkokous 27.9. Jukka Haapamäen terveiset: Toivottavasti moni yhteistyöryhmästä pääsisi 27.9. työkokoukseen tai voitteko ryhmänä välittää sinne muutostarpeita.
      • Kokouksessa järjestäydyttiin ja todettiin edustaja läsnäolevaksi sekä Converista ja PUREa käyttävistä korkeakouluista että muista sidosryhmistä. Tehtävät löytyvät asiantuntijaryhmän aloituskokouksen asialistalta.
        • Kysymys: Keskustellaanko ennen syyskuun työkokousta sähköpostitse vai erillisessä etäkokouksessa aiheista?
        • Päätettiin, että keskustellaan olennaisista kysymyksistä sähköpostitse ennen työkokousta. Anna-Kaarina lähettää listalle viestin. Harkitaan myös yhteisen Google-dokumentin jakamista ja kirjoittamista. Järjestetään tarvittaessa yhteenvetävä etäkokous.
    • Julkaisutiedonkeruun ohjeet
      • Ohjeistuksen rakenne ja kehittäminen. 27.9. pidettävässä kokouksessa on tarkoitus käydä lävitse myös tiedonkeruun ohjeistusta.
        • Tarvitaan yksi paikka ohjeistukselle. Tällä hetkellä ohjeet ovat hajautuneet eri puolille ja niiden löytäminen sekä paikan muistaminen on vaikeaa. Olisi syytä katsoa ohjeistusta kunnolla ja miettiä millainen kokonaisuus palvelisi parhaiten tiedon toimittajia.
        • Tiedonkeruun voi ymmärtää kahtena kokonaisuutena. Toisaalta teknisenä ja toisaalta sisällöllinen ohjeistus.
        • Keskustellaan ohjeistuksen parantamisesta yhdessä CSC:n kanssa. Kerrotaan millaisia ominaisuuksia ohjeistukselta kaivataan, jotta se tukisi parhaiten tiedonkeruuta.
          • Esimerkkitapaukset ja yhteistyöryhmän tarkentavat linjaukset jollain tavalla jo käytettävän käsikirjan yhteyteen.
    • Julkaisut
      • Vertaisarvioinnin kriteerit
        • Miten tarkkoja asiassa ollaan, minkälaisia tulkintoja tehdään, ja esim. Jufo-sivuston ohjeiden/kriteerien yhdenmukaisuudesta verrattuna OKM-kriteereihin.
        • Miten tutkijoiden tietoisuutta arviointikriteereistä voitaisi parantaa (tai onko tarpeen parantaa). Oman kokemukseni mukaan tutkijoilla on liian usein eri käsitys arvioinnista joko suhteessa saman emoteokseen eri artikkeleihin tai suhteessa kustantajan Jufo-tasoon.
        • Erityisesti ongelmia aiheuttavat kirja-artikkelit, joissa ei selkeästi ole kuvattu vertaisarvioinnista. Tosin on eriskummallista ettei kirjojen yhteydessä vertaisarvioinnista juuri kerrota.
        • Tieteellisen julkaisun määritelmässä on ongelma. Pääjaottelu lähtee kohderyhmästä: tieteellinen, ammatillinen, yleistajuinen. Lisäksi tieteellisille julkaisuille on lisäkriteerinä laatuvaatimus. Silloin niitä erillisteoksia, jotka eivät täytä laatuvaatimusta ei luokituksen mukaan ole olemassakaan. Pitäisi olla vertaisarvioidut tai vertaisarvioimattomat kirjat. Riittääkö toimituskunta?
        • Kirjojen osalta kotimaiset ovat ulkomaisia helpommat. Onko toisaalta resursseja lähteä tarkistamaan vertaisarviointia jokaisesta julkaisusta. On syytä miettiä mihin resurssit kannattaa suunnata.
        • JUFOn kriteerien pitäisi olla yhtenevät käsikirjan kanssa. Käytännössä tutkijat eivät lue käsikirjaa vaan seuraavat JUFOa, joten käsikirjan kriteerit kannattaa muuttaa JUFOn mukaisiksi.
        • On hämmentävää mitä kaikkea toimintaa pidetään vertaisarviointina. Yksi merkittävä epäselvyys ovat konferenssit, joissa abstraktit vertaisarvioidaan, mutta konferenssipaperia ei enää.
        • Vertaisarvionnin määritelmän ongelmissa saattaa olla oireita myös julkaisemisen muutoksesta. Luokittelu attribuuttien kautta voisi helpottaa asiaa.
    • Juhlakirjat
      • Missä menee omakustanteen raja? Entä mikä tyypiksi, jos kirjassa sekä hyvin tutkittua ja tieteellistä, mutta myös täysin henkilökohtaisia kalakaveruusmuistoja.
      • Juhlakirjoissa on selvä trendi. Hankalia ovat hybridit, joissa on sekä tieteellisiä kirjoituksia että muisteluita. Kohderyhmälähtöisesti sopisi E-luokkaan eli suurelle yleisölle.
      • Juhlakirjojen kohderyhmä ovat usein ystäväpiiri ja tutkijakollegat.
      • Sovittiin, että laitetaan E-luokkaan.
      • Julkaisutyypit, erityisesti B1, D2 ja D4
        • Kysymys B1-tyypin alakategorioista, jos kyseessä kuitenkin on arvioitu artikkeli (olletenkin, että on vaikka lyhyt kommentti)
        • Ongelma on painottuuko artikkelin arviointi vai artikkelin pituus. Tämä kaipaa tarkennusta, koska tulkinta on vaikeaa. Lyhyt on myös erilainen eri tieteenaloilla. Sama hankaluus on myös extended abstrakteilla.
        • Tästä voi hyvin keskustella tulevassa työpajassa.
        • Ei missään tapauksessa tule lisätä julkaisutyyppejä vaan päinvastoin karsia ja yksinkertaistaa. Liiallinen hienojakoisuus tuo paljon lisätyötä. On mietittävä myös tiedon tarvetta, mihin tietoa tarvitaan.
        • Tästä huolimatta on lisättävä vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjat.
        • Julkaisutyyppi D2 vai D4. Ohjeen tulkinta on hankala erityisesti hankejulkaisujen osalta, milloin valitaan monografia ja milloin voi julkaisun artikkelit ilmoittaa erikseen D2:ssa.
        • Ongelma syntyy esimerkiksi hankkeen loppuraportissa, jossa on paljon kirjoittajia vielä eri organisaatioissa. Milloin katsotaan D2:ksi ja milloin D4:ksi?
        • Voisi katsoa myös D5-luokkaan kuuluvaksi.
        • Raportti ilmoitetaan aina kokonaisuutena.
        • Mitä jos unohdetaan kokonaan luokka D4 ja käytetään vain muita, joka ratkaisisi ongelman. Mitä tietoa tällä menetetään? Onko luokka lainkaan tarpeellinen?
        • Keskusteltava ja sovittiin, että aiheen käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa.
      • Verkkolehti-esimerkki
        • Kyseessä Noesis-verkkolehti (www.noesis.fi). On Poesian alainen lehti. Puuttuu ISSN.
        • D- tai E-luokkaan. Toisaalta verkkosivuston kriteerien mukaan tarvitaan enemmän tietoa.
        • On esimerkki julkaisemisen muutoksesta. Näitä syntyy jatkuvasti lisää.
        • Siirretään seuraavaan kokoukseen.
    • Tutkijan yhteys korkeakouluun
      • Kysymys ns. freelance-tutkijoista ja ’isännättömistä’ tutkijoista, jotka kuitenkin esiintyvät yliopiston affiliaatiolla. Affiliaatio-ohje toki sinänsä selvä, mutta hyvä olisi kuulla mikä suhtautuminen muilla. Lisäksi mm. dosentti-maininta, jne. yksityiskohtia.
      • Siirretään seuraavaan kokoukseen.

6. Seuraavan kokouksen ajankohta

  • Tehdään Doodle-kysely seuraavasta aiheesta. Katsotaan mahdollisuutta lyhyelle kokoukselle muutaman viikon kuluttua ja ennen työpajakokousta.

7. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.01.


  • No labels