Työskentelyalusta: TUHA-julkaisutiedonkeruuryhmän keskustelu VIRTA tietomallin laajentamisesta

VIRTA-tietomallin laajentamisen asiantuntijaryhmän työkokous 27.9.

Julkaisutiedonkeruun ohjeet

• Ohjeistuksen rakenne ja kehittäminen. 27.9. pidettävässä kokouksessa on tarkoitus käydä lävitse myös tiedonkeruun ohjeistusta.
• Tarvitaan yksi paikka ohjeistukselle. Tällä hetkellä ohjeet ovat hajautuneet eri puolille ja niiden löytäminen sekä paikan muistaminen on vaikeaa. Olisi syytä katsoa ohjeistusta kunnolla ja miettiä millainen kokonaisuus palvelisi parhaiten tiedon toimittajia.
• Tiedonkeruun voi ymmärtää kahtena kokonaisuutena. Toisaalta teknisenä ja toisaalta sisällöllinen ohjeistus.
• Keskustellaan ohjeistuksen parantamisesta yhdessä CSC:n kanssa. Kerrotaan millaisia ominaisuuksia ohjeistukselta kaivataan, jotta se tukisi parhaiten tiedonkeruuta.
  • Esimerkkitapaukset ja yhteistyöryhmän tarkentavat linjaukset jollain tavalla jo käytettävän käsikirjan yhteyteen 
    
    

Marja-Leena Harjuniemi kommentoinut tiedonkeruun käsikirjaa - tähän toivotaan myös muilta kommentteja (merkitse omasi värillä, puumerkillä tms.).

Alla keskustelua 14.9.:

Käsitteet ja määrittelyt

• • Tiivistelmäjulkaisun tulkinta eri- vai samaksi julkaisuksi?
    • Ei keskustelua, jatketaan myöhemmin.
  • Muu työsuhde
    • Ehdotettu lisäys: "Muu työsuhde yliopistoon ei ole riittävä tae kirjaamisesta, jos tutkimuksen aihe ei liity työtehtävään yliopistossa."
    • Hy: määritelmä olisi ongelmallinen, tehtävän ja julkaisun yhteyden osoittaminen.
      
      • Selvissä tapauksissa eri asia. Ei pitäisi voida esim. merkitä kirjaston tuotoksena. Oikeudenmukaisuuden nimissä samat säännöt olisi oltava kaikilla. Miten korkeakouluissa kirjataan? Esim. työsuhde siistijänä, yliopistolla - mitä merkitään affiliaatioksi.
    • Metropolia: Metropoliassa huomattu myös että käsikirjassa tulkinnan varaa, häilyvä raja milloin lasketaan tiedonkeruuseen. Avaimeksi valittu asiantuntijuus. Aiheen perustuttuva asiantuntijuuteen. Mutta tässäkin tiedonkeruun käsikirja antaa liikaa joustoa.
    • LY: Myös asiantuntijuus kriteerinä. Julkaisut oman tutkimuslaitoksen alle, vaikka työsuhteessa muualla (esim. palvelutehtävässä). Mutta vain asiantuntijuus, jos palkattuna kalatutkijaksi, niin vain kalatutkimuksen julkaisuja hyväksytään.
    • HAMK kannattaa myös asiantuntijuuden käyttöä kriteerinä.
    • TaY: poikkitieteellinen tutkimus, eivät selvitä henkilön työnimikettä, koska ei välttämättä kerro mitään. Merkittävää resurssoiko yliopisto.
      
      • Tarkennus: eli voiko esim. open science centerille kirjata minkä vaan tuotoksen?
      • TaY: merkittävää onko tutkimus tehty työajalla.
    • Tutkimuksen liityttävä yliopistoon, affiliaatioksi laitettava mahdollistava affiliaatio, ei kirjasto. Mutta oltava joustava, sillä tutkijoiden tietopohja ei rajoitettu senhetkiseen affiliaatioon. Tärkeää määritellä miten määritellään työtehtävään liittyminen, mutta jotkut tapaukset selkeitä. 
    • Mahdollisen lisäyksen sanamuoto ja sisältö mietittävä tarkkaan, jatketaan keskustelua ministeriön kanssa.
  • Dosentuuri arvonimenä, poistettu uudesta käsikirjasta.
    • Poistosta tullut kommentti, että poistettu itsestäänselvänä. Kuitenkin toive laittaa merkintä takaisin.
    • Kannatusta.

Vertaisarviointi

• JUFOn kriteerien pitäisi olla yhtenevät käsikirjan kanssa.
• Vertaisarvionnin määritelmän ongelmissa saattaa olla oireita myös julkaisemisen muutoksesta. Luokittelu attribuuttien kautta voisi helpottaa asiaa.
• Toimituskunnan rooli:
  • Poistettu maininta toimituskunnan rooli vertaisarvioijina - joko että riittää tai maininta että toimituskunta ei täytä kriteereitä.
  • Myös OKM:n vertaisarviointikriteereiden lisääminen JUFO:n sivuille
  • Kommentti: mainitaan "tutkijan tiedonkeruuohjeissa"(toimikuntaa ei hyväksytä vertaisarvioijiksi). Ongelmana vaikuttaisi siis olevan että tieto tästä on hajallaan, myös muotoilua voisi tarkentaa. Tämä kuitenkin linjassa JUFO:n kanssa
  • Kannatusta toimituskunnan lisäykselle/selvennykselle. Miten "riippumaton" määritellään.
  • Kommentti: "Toimittaja ja toimituskunta ovat tosiaan eri asioita. Toimituskunta voi olla riippumaton suhteessa yksittäiseeen sarjan teokseen, mutta sekin on tapauskohtaista, joten olisi hyvä tarkentaa käsikirjaa."
  • Tarkennusta JUFO-tasoon, onko tason 3 ja 2 aina vertaisarvioituja, arviointikriteereistä monta eri tulkintaa. Määritelmien oltava yhteisiä.
    • Hy: tästä ei varmaankaan koska päästä täyteen yksimielisyyteen. Usein kuitenkin nämä alansa arvostetuimpia, mutta oletuksena ei välttämättä aina silti vertaisarvioituja.
    • Tästä käytännöstä nimenomaan oltava linjaus, selkeästi onko tietyn luokan aina ja luotettavasti tietyt kriteerit täyttävä. Selkeys ja yhteneväisyys.
    • Ei voi käydä niin että tarkastajan vastuulle todentaa. Tutkijoiden olisi itse tiedettävä, nyt tilanne että edes tutkija ei aina tiedä mitä vertaisarviointu tarkoittaa, ja luokkaan ilmoitukset voivat mennä tahattomasti väärin.
    • Huomioitavaa, että myös kustantajien terminologia joskus harhaanjohtavaa.
  • Jatketaan keskustelua ministeriön kanssa.

Julkaisuvuosi

• Julkaisulle merkitty tuleva vuosi, vaikka olisi jo julkaisu (esimerkki esim. julkaistu kesäkuussa 2018, copyright-vuodeksi merkitty 2019)
• Kuvailun kannalta hankalaa.
• Vaihetelevuutta mitä tutkijat haluavat, joten tarkan ohjeistuksen anto hankalaa. Ohjeistus usein tutkijoilta, neuvoteltavissa.
• Viittauksen kannalta ongelmallista jos vasta tulevana vuonna julkaisuvuosi.

Julkaisutyypit

• B1-julkaisutyypin määrittely
  • Vertaisarvioinnin merkinta vs. JUFO, jos ristiriidassa, kumpi määräävä?
    • Vertaisarvioitu merkitsevämpi, ensimmäinen kriteeri. Kuuluu silloin A-luokkaan. Mutta vaatisi sanamuodon B1 muuttaminen muotoon "...luokkaan yleensä kuuluvat.."
• Tiedonkeruun käsikirja: Luokkaan kuuluvat vertaisarvioimattomat kirjoitukset tieteellisissä aikakauslehdissä. Artikkelien lisäksi luokkaan kuuluvat lyhyet tutkimusselostukset (case report) tai lyhyet katsausartikkelit, pääkirjoitukset (editorial), kirja-arvostelut (book review), keskustelupuheenvuorot (discussion, letter) ja kommentit (comments) tieteellisissä aikauslehdissä. 
  • Ongelma on painottuuko artikkelin arviointi vai artikkelin pituus. Tämä kaipaa tarkennusta, koska tulkinta on vaikeaa. Lyhyt on myös erilainen eri tieteenaloilla. Sama hankaluus on myös extended abstrakteilla.
  • Ei missään tapauksessa tule lisätä julkaisutyyppejä vaan päinvastoin karsia ja yksinkertaistaa. Liiallinen hienojakoisuus tuo paljon lisätyötä. On mietittävä myös tiedon tarvetta, mihin tietoa tarvitaan.
  • Luokitukseen lisättävä vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjat.
  • Konferenssijulkaisu:
    
    • Tutkimuksen pituus: 2-s. full text vs 10-s.extended abstract
      
      • Voisiko pysyvien tunnisteiden kautta jaotella, B-luokkaan kirjaus? Esimerkkitapaus luokassa A4.
    • Tästä jo aiemmin keskustelua, joten jätetään huomioksi.
• D4
  • Onko tarpeellinen julkaisutyyppi? Voisiko sisällyttää johonkin muuhun?
  • Ehdotus: Uusi tyyppi C3/vertaisarvioimaton tieteellinen teos tai raportti & C4/Vertaisarvioimaton tieteellinen toimitettu teos? (B2-B3 artikkelin emo)
    • Vaarana kädenvääntö merkityksistä. Ei kannatusta uusien luokkien lisäämiselle.
    • Vaarana jos luokka häviää, yritetään väkisin saada raportteja vertaisarvioiduksi.
    • Stigma kirjoittaa muulle kuin tieteelliselle yleisölle. Ammatillisen julkaisemisen arvoa pitää nostaa, ei saa alentaa ylijäämä-kategoriaksi.
• Vertaisarvioimaton tieteellinen teos
  • Mikä julkaisutyyppi? 
• Toimitustyö C2
  
  • Ongelmia VIRTA-tunnistamisessa jos lisäksi artikkeli kirjassa/erikoisnumerossa
  • Jatketaan keskustelua VIRTA-puolella
• Juhlakirjat
  • Yleisimmin E-luokkaan, mutta myös vertaisarvioituja artikkeleja sisältäviä ja opetuksessa käytettäviä julkaisuja.
  • Selvästi pelkkiä tieteellisiä artikkeleita sisältävät D6/B2, vertaisarvioidut tyyppiin C2/A3
  • Koska niin yleisiä, tarvittaisiin linjaus ohjeistukseen.

Rinnakkaistallenteet

• Pre-printit rinnakkaistallenteina (tieteenalakohtaiset eroavaisuudet huomioitava)

OA-luokitus

• • Ehdotus uudeksi luokitukseksi:
    
    • Avoin
    • Hybridi
    • Rinnakkaistallennettu
    • Muu avoin (esim. viivästetty avoin)
  • Nykyisten kriteereiden/luokituksen hankala soveltavuus suurelle yleisölle ja ammatilliselle tarkoitetuista julkaisuista.
  • Pysyvä linkki ei ollut kaikilla käytössä ehtona. Käsikirjan määritelmä avoimelle saatavuudelle ei selkeä, jättää tilaa tulkinnalle.
  • Attribuuttipohjainen pohjainen voisi toimia paremmin. Tästä keskusteltu myös KOTA-seminaarissa. Preprinttiä ei tulisi hyväksyä OA-julkaisuksi, ei motivoi noudattamaan OA-periaatteita tai kasvata OA-kantaa.
  • "Kannatetaan (sekä "muulla tavoin avoin"-lisäystä että pre-printtien hyväksymistä rinnakkaistallenteena)."

    • "Pre-printtien hyväksymistä kannatan myöskin. Esim. Suomen akatemia rahoittajana hyväksyy pre-printit täyttämään avoimen saatavuuden kriteerin."

    • Myös arvoa jos pre-print avoin ja tietoa tästä mahd. aikaisin.
  • Jatketaan keskustelua preprint-asiasta.

Verkkolehdet

• Yleensä ISSN-puuttuu
  
  
• Milloin verkkosivupohjainen teksti on verkkosivumainen verkkolehti on lehti?
• ISSN-numeron tai muun tunnisteen vaatimus käsikirjaan (ei pakollinen tyypeissä D1, E1)
• Löydettävyys olematon - ulkoisen viestinnän kanava. Myös pysyvyys huomioitava.
• Verkkolehti vs. blogi.
• Näihin myös ohjeistus selväksi käsikirjaan, keskusteluun.
• Johanna Viljanen: Toimituskunta nimetty ja toimituskunta löydettävissä blogin yhtyedessä, niin hyväksytty. AMK:lle verkkopohjaiset julkaisut tärkeitä. Alustat usein kevyen näköisiä, mutta taustalla toimituskunta. Pysyvyyden merkitys käsiteltävä (ei käsikirjassa), toisinaan tekstit enemmän hetkellisiä.
  
  • Kommentti: Pysyvyys tärkeää. Toisaalta täytyy tarkentaa jos aletaan näitä arkistoimaan. Unity-lehti ei vaikuttaisi täyttävän kriteereitä.

Muita kommentteja tiedonkeruun käsikirjaan:

• Huomioitava että tiedonkeruun käsikirja sama yliopistoille tai ammattikorkeakouluille.
• Esimerkkien täydentäminen vuosittain.
• Muutosten tuleminen voimaan vasta seuraavan tiedonkeruuvuoden alusta, että ei tarvetta takautuvalle korjaukselle.
• Tiedonkulku muutoksista.
• Lisätietojen tallennus
• I-julkaisutyyppi
  
  • Audiovisuaalinen materiaali
  • Epämääräiset esimerkit, kaipaa tarkennusta, samoja huomioita kuin muillekkin julkaisutyypeille.
  • Käsitellään myös tätä työpajassa.