Aika: ma 26.11.2018 klo 9-11

Paikka: ZOOM-etäkokoushuone https://cscfi.zoom.us/j/667471337

(kts. ohjeet ZOOM- videokokoukseen osallistuminen)

Tallenne: https://kannu.csc.fi/s/ow8aqMikyMM6Q3g


Sivun alareunan kommentteihin voit ehdottaa (kirjautuneena) käsiteltäviä aiheita.


Asialista/Muistio

1. Kokouksen avaus

  • Puheenjohtaja Anna-Kaarina Linna avasi kokouksen klo 9:00

2. Asialistan hyväksyminen

  • Asialista hyväksytty

3. Aiemmin hyväksytyt linjaukset ja käsitellyt asiat

  • Tämän vuoden linjauksia ei toistaiseksi kerätty, Linna pyytää myöhemmin kerättäviä linjauksia, jotka välitetään OKM Haapamäelle

Edellisen kokouksen muistio

4. Käsiteltävät aiheet

A. Ajankohtaista

a) Tiedonkeruukäsikirjan kommentit toimitettu kootusti 13.11. Jukka Haapamäelle. Kommentteja tuli Jyväskylän, Itä-Suomen ja Turun yliopistosta sekä Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulusta. Lisäksi kommentteja on toimitettu suoraan ministeriöön. 

    • Haapamäki (OKM) luvannut käsikirjan julkaisun marraskuun lopulla. Aalto yliopisto ehdottanut muutoksien huomioimista vasta seuraavan vuoden tiedonkeruuseen. Oletettavasti ei montaa kohtaa jotka vaativat takautuvasti päivittämistä.

b) Kuulumiset VIRTA-tietomallin laajentamisen asiantuntijatyöryhmän kokouksesta 15.11.

    • keskustelu pääosin attribuuttipohjaisen luokittelun mahdollisuuksista. Käytössä jo PURE-järjestelmiä käyttävissä yliopistoissa.
    • AY/ avoimen tieteen asiantuntija: ei tuttua mitä tarkoitetaan attribuuttipohjaisella
    • Linna: suurin muutos attribuuttipohjaisessa, tallennus aloitetaan ylätason kategoriasta josta edetään eri attribuutteihin valitsemalla. Ei siis valita suoraan tarkkaa julkaisuluokkaa. Seuraavassa tietomallin laajentamisen asiantuntijaryhmän kokouksessa 5.11. luodaan kaaviomalli attribuuteilla tallentamisella. Attribuuttipohjaisen luokittelun hyötyinä kansainvälinen vertautuvuus ja joustavuus, sekä helpottaisi tutkijoiden tekemiä tallennuksia. Ei vaikuttaisi tiedonkeruuseen tai tilastointiin. Päätös siirtymisestä tehdään organisaatioiden halukkuuden ja mahdollisuuksien mukaan. Keskustelussa myös mahdollisuus, että organisaatiot toimittavat siirtymäajan ajan tiedot entisellä mallilla, ja kääntäminen attribuutteihin tehtäiin CSC:llä.
    • Huiku/ AY: Attribuuttipohjainen tarkoittaa Puren nykyistä luokitusta, jossa esim. artikkeliin liitettään parametrejä (peer-reviewed jne.)

    • Heikkilä / TaY: aikataulu?
    • Linna: ei puhuttu tarkemmin aikataulusta. Pure-järjestelmää käytettävissä organisaatioissa luultavasti hyödynnettäisiin aluksi CSC:n tekemää tietojen muuttamista, tämä mahdollistaisi joustavamman toteuttamisaikataulun organisaatioille.
    • Linna lähettää laajentamisen asiantuntijaryhmässä 5.12. tehdyn kaavion julkaisutiedonkeruun ryhmän jäsenille, keskustellaan mahd. aikataulusta

B. Julkaisutiedonkeruun ohjeiden rakenteen päivittäminen

  • Haapamäki ehdottanut TUHA-julkaisuryhmän tekemään suosituksen ohjeiden päivitykseen.
  • Työtapana esim. kolmen hengen työryhmä joka tekisi ehdotuksen seuraavaan kokoukseen?
    • Harjuniemi/JY lupautui osallistumaan työryhmään. Aloitus mieluiten loppuvuoden työruuhkan jälkeen.
    • Linna osallistuu
    • Heikkilä / TaY osallistuu mikäli aikataulu sopii.
    • Rousi  / AY: palaa asiaan Aallon mahdollisen edustajan osalta.
  • Heikkilä / HY: miten suhtautuu mahdolliseen attribuuttipohjaiseen siirtymiseen? Ohjeet jos keräystapa muuttuu.
    • Linna: Rakenteen muuttaminen ei välttämättä vaikuta ohjeiden sisältöön, mutta hyvä asia huomioida. Kommentit kohdistuneet etenkin ohjeiden löytämiseen ja rakenteeseen, ja tähän ei vaikuttaisi attribuutteihin siirtyminen. Esim. työn alla oleva käsikirjan ohjeistus, vaikea löytää sisällöllisiä vs. teknisiä ohjeita. EI tarkoitus luoda uusia ohjeita, mutta koota loogisemmaksi kokonaisuukdeksi.
  • Harjuniemi/JY: olisi suotavaa että HY:n edustaja olisi paljon kirjauksia tekevänä myös mukana työssä. Linna ottaa yhteyttä HY:n edustajaan.
  • Työryhmän aikataulu: rakenne koskisi vasta 2019 vuoden ohjeistusta. Työn aloitus helmi-maaliskuussa.

C. Avoin saatavuus

a) Avoimen julkaisemisen määritelmän laajentaminen (liittyy myös kohtaan A a)

    • Viljanen / TurkuAMK: avoin saatavuus -määritelmän kriteerien muokkaaminen soveltumaan paremmin ammatillisiin julkaisuihin. Ammattikork. julkaistaan paljon D & E luokissa, jotka lähtökohtaisesti avoimia. Erityisesti pysyvän saatavuudeen merkitys ja pakollisuus ammatillisissa julkaisuissa. Muun kuin pysyvän tunnisteen ilmoittaminen, esim. nettiosoite. Avoimen määritelmään saavuttamiseen ehtona että osa mutta ei kaikkia kriteereistä täyttyisi. Ehdotus lähetetty OKM:lle.
    • Ilva / HY vastannut kommenttiin (alla)
    • Heikkilä/ TaY: milloin pysyvän tunnisteen kriteeri lisätty? Ei huomioitu.
    • Myös muilla käytännössä kirjattu avoimena ilman pysyviä tunnisteita, työlästä muuttaa takautuvasti.
    • Harjuniemi / JY: kannattaa Viljasen ehdotusta. Myös Jyväskylässä ilmoitettu pysyvästä tunnisteesta huolimatta, ilmoitettu jos ilmoitushetkellä selkeästi avoin.
    • Linna/TY: myös Turussa toimittu Ilvan näkemyksen mukaan. Rinnakkaistallenteen osoitteena julkaisuportaali, joka tosin ei ole URN tai Handle -pohjainen, vaikka pysyvä.
    • Onko missään org. tulkittu tiukemman mukaisesti? Ei puheenvuoroja tästä.
    • Heikkilä/ TaY: tietää tapauksia joissa vain pysyvät tunnisteet välitetään, vaikka omaan järjestelmään tallennetaisiin myös muita.
    • Häyrynen/Metropolia: ei huomioitu pysyvän tunnisteen vaatimusta. Käsikirjan uskottavuuden kannalta kriteerin muuttaminen olisi kannattavaa.
    • Harjuniemi / JY: sanamuodon muuttaminen esim. "mielellään pysyvä"
    • Linna/ TY: yksimielisyys että kohdan muuttaminen kannattavaa. Huomioitavaa että tullessaan mukaan rahoitusmalliin, tähän kohdistuu enemmän huomiota
    • Rousi/ AY: pysyvien tunnisteiden olisi hyvä olla olemassa ja mukana. Ymmärettävää että vaikeaa määrittää kaikille. Mahdollista määrittää eri kriteerit eri julkaisutyypeille? Olisi tärkeä osa, pyrittävä pitää mukana.
    • Harjuniemi/JY: kun julkaisu avoin, mahdollisuuksien mukaan aina JYKS:in versio. Tulee natiivi OA ja rinnakkaistallenne, jolloin tulee pysyvä tunniste. Osalla OA-julkaisuista ei mahdollista tehdä tätä, linkattava lehden omalle sivulle.
    • Linna/ TY: koskemaan vain tiettyjä (vertaisarvioituja) julkaisuja.
    • Hangasmäki/ TaY: kertoin tulee vain A-luokan. Huomioitava rahoitusmalli, joten osoitteiden suhteen oltava selkeä rajaus.
    • Viljanen/ Turun AMK: eri rahoitusmallit, ehdotuksessa koskeamaan luokat A-E, joten myös ammatilliset ja yleistajuiset. AMK:in näkökulmasta vaatii huomioimista. Jos ohjetta ei ole noudatettu tähän asti, ei tule toimimaan jatkossa. Mahdollista tarkentaa että pysyvän linkin ehto vain vertaisarvioiduille, ja väljemmät ehdot D&E -luokille. Ei liene itseistarkoitus tehdä rinnakkaistallenteiden kautta.
    • Linna / TY: hyvä että lisätty ammatillisten julkaisujen näkökulma. Ehdotus Haapamäelle lähetetty.
    • Harjuniemi/ JY: ei luultavasti tule olemaan ongelma, joka tapauksessa pysyvä linkki A1 luokan julkaisuissa. Yllättävän vähän puuttuu myös D-luokan julkaisuissa. Kannattaa vapauttamista, mutta ei aiheuta ongelmia
    • Viljanen / TurkuAMK: useissa tapauksissa puuttuva linkki johtunut muuttuneesta linkistä, JUULIssa paljon avoimia ilman toimivaa linkkiä
    • Linna / TY: puuttuvat linkit eivät näy VIRTA virheraporteissa.
    • Yhteenveto, suuri osa kannatti mutta ymmärrys myös pysyvien linkkien säilyttämiselle - ohjeistuksen palveltava YO ja AMK
    • Kommentit chätissä:
    • Kianru: Toisaalta kovin monella kotimaisella tiedelehdellä ei ole pysyviä tunnisteita. Pysyvät tunnisteet ovat toki käteviä tiedonkeruun näkökulmasta mutta halutaanko ajaa kotimaiset lehdet entistä tiukemmalle?koskee A ja C JUFo 1-3
    • Hallikainen / LY:Pure käyttää osoitteena UUID-osoitetta, jonka myös pitäisi olla pysyvä tunniste. Puren julkaisuarkistossa ei ole doi-, urn- tai handle-osoitetta, mutta kuitenkin pysyvä tunniste. Pitäisiköhän se lisätä hyväksyttäviin pysyviin tunnisteisiin?

    • Heikkilä/ TaY: AMKeilla koskee julkaisutyyppiluokkia A-E

    • Nurminen/ JY: UUID lienee enemmän järjestelmän sisäinen kuin pysyvä tunniste (DOIn, URN:n tai Handlen mielessä, joissa tunniste erillään tallennusjärjestelmästä). Kannatan kuitenkin myös UUID:n sisällyttämistä hyväksyttäviin tunnisteisiin, jos julkaisu on tämän avulla Puresta haettavissa.

b) SSRN (Social Science Research Network) rinnakkaistallennusaselustana?

    • Rousi /AY: Kauppakork. käyttämä repository. Laajalti käytetty tieteenalakohtainen. Miten tulkittu esteetön saatavuus jos vaatii kirjautumisen? Jos rek. ilmaista, ei ongelma avoimena kanavana. Miten yleisesti rekisteröidyt avoimena? Joissain tapauksissa osa maksullisia.
    • Heikkilä / TaY: jos vaatii rekisteröitymisen, ei avoin.
    • Harjuniemi/JY: rinnastuu elseviren oston jälkeen researchgate ja academiaedu:n, kaupallisen tarjoama ja pysyvyydestä ei voi olla varma. Kirjautuminen myös ei-esteetön. Aikaisempi versio rinnastautui archives, ja oli ok.
    • Linna /TY: onko käytetty muualla kuin Aallossa?
    • Ilva/ HY: yleisesti, keskeinen ongelma että vaatii kirjautumisen. Ei myöskään riittäviä rajapintoja. Kaupallisuus ei keskeisin este tai kriteeri. Ei perehtynyt SSRN tapaukseen.
    • Rousi / AY: suurimman osan aineistoista saa ilman kirjautumista. Pyritään tutkijan luvalla tallentamaan AY:n omaan arkistoon.
    • Linna/ TY: SSRN:n tutkijan ohjeissa rajoitteita syöttämisen osalta riippueen julkaisun vaiheeseen, embargo. Kirjautumatta löytyy ainakin vanhempia tekstejä kokoteksteina, tarjoaa myös DOI:n. Vastaavia palveluita olettavissa tulevaisuudessa tulevan lisää. Tästä keskustelua tulee jatkaa.
    • Keskustelu chätissä:
    • Nurminen/JY: Vilkaisin hieman SSNR:ää. In Press -vaiheessa oleva artikkeli SSNR:ssä https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.3260516 ja ScienceDirectissa https://doi.org/10.1016/j.websem.2018.09.003 rinnakkaistallennusalustaksi sikäli erikoinen, että linkkiä alkuperäisen artikkelin pysyvään tunnisteeseen ei ole (myöskään vanhemmilla julkaisuilla, volume ja number -tiedot sentään ovat).
      Palvelun ohjeiden https://www.ssrn.com/en/index.cfm/ssrn-faq/#contact_ssrn mukaan artikkelien latauksen pitäisi onnistua ilman rekisteröitymistä, toisaalta "We allow publishers and other institutions to charge users for downloading papers ... _majority_ of downloads of papers are free". Palvelu lisää oman DOIn automaattisesti, mutta tekijä voi vetää artikkelin pois milloin vain. Hakutoiminnot https://papers.ssrn.com/sol3/DisplayAbstractSearch.cfm ovat vaatimattomat, esim. ei voi hakea julkaisuvuoden mukaan. Ja rajapintojen osalta epäselvä.
      Tämän vilkaisun perusteella (kuten jo muut edellä totesivat) minustakin enemmän researchgate-osastoa kuin OKM-kriteerit täyttävä rinnakkaistallennusalusta, vaikka samoja ominaisuuksia onkin.


D. Muut mahdolliset asiat

a)  uudelleenjulkaisu:  Kirjasta julkaistu alun perin vuonna 1982, mutta e-kirja on ilmestynyt 2018, Raportoidaanko uutena julkaisuna?

    • alkuperäinen eikä uusi painos kuuluu tilattuun kokoelmaan, jolloin ei mahdollista verrata. Useita kirjoittajia ja affiliaatioita, saattaa tulla myös muille organisaatioille. Toimitustyö TY. Nykyohjeiden mukaan ei kirjata jos uusintapainos, mutta kirjan mukaan kustantajan ensimmäinen painos eikä tiedoissa mainita alkuperäistä julkaisuja. onko vastaavaan
    • Heikkilä / TaY: tullut useampi vastaava tapaus, ei otettu huomioon. Affiliaatiot vuoden 1982 mukaan, ei kirjattu. Tapauksissa ilmoitettu aiemmin julkaistu versio.
    • Harjuniemi/ JY: ei ole otettu vastaavia, ei uutena.
    • Linna/ TY: päädytty myös jättämään kirjaamatta uutena, mutta mahdollista viedä tiedonkeruun ulkopuolisena.

b) haastatteluartikkelit: Etenkin kysymys-vastaus -tyyppiset. Voiko kirjata haastattelija-kirjoittajan omana tuotoksena?

    • Harjuniemi/ JY: ei otettu mukaan, mutta muiden vastaavia tapauksia?
    • Viljanen/ Turku AMK: ei hyväksytty vastaavia tapauksia. Toimituksellinen kirjallisuus.
    • Kokko / OAMK: Ainakin vanhemmissa ohjeissa on lukenut, että nämä ei kuulu tiedonkeruuseen.
    • Suojärvi/ XAMK: ei hyväksytty

    • Harjuniemi/ JY: hyväksytty vain jos kirjoitettu artikkelimuotoon

    • Ruuska/ JAMK: Pelkkää haastattelua ei. Jos kirjoitetaan esim. ammattilehteen artikkelin, jossa tyyppinä haastattelu, hyväksytään.

    • Linna/ TY: artikkelimuotoisena hyväksytään, mutta ei  pelkkänä haastatteluna.


c) kenen tekemät julkaisut voidaan hyväksyä F-luokassa? Opettajan opetusala, ja sitä kautta hänen asiantuntemuksensa, määrittää häneltä julkaisutiedonkeruuseen hyväksyttävät julkaisut. Entä jos kysymys on viestinnän lehtorista, joka opettaa viestintää yleisinä opintoina eri koulutusaloilla? Korkeakoulussa ei ole erillistä viestinnän tai kirjallisuuden alaan liittyvää tutkintoa. Lehtori haluaa ilmoittaa ulkopuolisen kustantajan julkaiseman kaunokirjallisen teoksen julkaisutiedonkeruuseen F-luokkaan. Lehtori perustelee ilmoitusta sillä, että hän opettaa kirjoittamista sekä erilaisia tekstityyppejä. Salapoliisiromaanissa ei ole mainittu affiliaatiota, vaan se on kirjoitettu taiteilijanimellä. Olemassa olevia ohjeita tulkiten emme itse hyväksyisi julkaisua tiedonkeruuseen.

    • Suojärvi/ XAMK: toistaiseksi ollut vähän ilmoitettavia taiteellisia julkaisuja.
    • Hangasmäki/TaY: ei hyväksy, koska vaatisi oman nimen ja affiliaation
    • Harjuniemi/JY: ei myöskään hyväksy, työstä ei maksettu, ei
    • Kokko/OAMK: Aiemminkin näistä on puhuttu näissä  piireissä, että oikea nimi pitää näkyä.
    • Rinne/ AY: vastaavia kirjattu akrikseen, tosin kirjattu omalla nimellä. Esim. Riikka Pelon romaani kirjattu, liittyy väitökseen.

    • Kenttälä-Koivumäki/TAMK: ilmoitetaan jos kuuluu tutkimukseen. Affiliaation ei näyttävä, mutta oltava varmistettavissa esim. palkkahallinnosta. Viestinnällinen puoli haasteellinen, olisi oltava omalla nimellä.

    • Viljanen/ Turku AMK: Affiliaatio ei välttämätön taiteellisissa töissä, mutta oikea nimi pitäisi näkyä.

    • Linna/TY: onko mahdollisessa esipuheessa mainintaa korkeakoulusta? Ei.

    • Linna/TY: summataan tässä vaiheessa, että tutkimukseen liittyvä omalla nimellä kirjataan (affiliaatiotieto joko näkyvä tai todennettavissa muuten), muissa tapauksissa ei. Tässä tapauksessa perusteena oman nimen puuttuminen, affiliaatiota ei mahdollista todistaa, korkeakoulu ei antanut resursseja vaikka liittyisikin opetus- ja tutkimustyöhön.

    • Harjuniemi/JY: esim. Sibeliusakatemia, esim. Saara Aalto julkaisi kaupallisia levyjä levy-yhtiön kustannuksella, kirjataanko Sibeliusakatemialle?

    • Häyrynen/Metropolia. taiteellisen kirjauksen ohjeet erilaiset. Taiteellisissa julkaisuissa affiliaatio ei aina luonnollisesti mukana, mutta silti rinnastettavissa tutkimukseen.

    • Rinne/Aalto: kyllä, affiliaation kautta myös kaupalliset julkaisut.

    • Ilva/HY: kyllä, kaupallisuus ei ongelma, mahdotonta usein tuottaa ilman ulkopuolista rahoitusta. Tärkeämpää henkilön rooli.

    • Kenttälä/TAMK: affiliaatiota ei tarvitse merkata taiteellisiin julkaisuhin, jos todennettavissa. Ei kokemusta kaunokirjallisuudesta. Kirjaaminen ei vaadi kk rahoitusta. Käsikirjassa: "raportoidaan mikäli henkilökohtaista taiteellista toimintaa"... mutta kirjailijan raja kolme kirjaa?

    • Linna/TY: ...voidaanko kuitenkin päätyä siihen, että salapoliisiromaani voidaan kirjata?

    • Häyrynen/ metropolia: ei tapauksia romaaneista, mutta esim. musiikki ja valokuvat hyväksytään.

    • Harjuniemi: asettaa tutkijat eriavoiseen asemaan, sattuuko harrastamaan työtään. Mietittävä myös miltä yliopiston tuotos näyttää jos vastaavat hyväksytään myös jatkossa, onko laitokselle hyödyllistä että työajalla sallitaan romaanien kirjoitus.

    • Hangasmäki/TaY: ei tärkeää saako työstä rahaa vai ei, mutta liityttävä akateemiseen asiantuntemukseen. Salapoliisiromaanissa ongelmallista, että mistään ei voi päätellä tekijää tai affiliaatiota.

    • Vallittu/JYU: Samaa mieltä edeltävien kanssa: Jos tutkijan oppiaineeseen liittyy taiteellinen tuotanto, esim. kirjoittamisen oppiaineessa, voi ne kirjata. Kirjailijaksi voi sanoa itseään toki kuka tahansa, joka on teoksen julkaissut, koska nimekkeelle ei ole virallista määritelmää. Taiteilijanimi on tässä esimerkkitapauksessa se, mikä aiheuttaa mietintää.

    • Ruuska/JAMK: tässä tapauksessa ongelmallista että ei opeta kirjallisuutta tai kaunokirjallista kirjoittamista, ei liity työhön. Taiteilijanimi ei ongelma.

    • Harjuniemi: millä nimellä rekisteröitäisiin? Esim. rekisteröinti ja virheellinen näkymä JUULIssa.
    • Suojärvi: hyvä huomio, toisaalta alkuperäisellä nimellä rekisteröinti ei varmaan ongelma.

    • Linna/TY: lopputulemana, keskusteltava kirjoittajan kanssa. Keskutelun lopputulema että ei näillä tiedoilla hyväksyttäisi mukaan.

    • Kommentit chätissä:

    • Lindeman: Onko kansallisbibliografiassa nimiauktoriteettitietue kirjailijasta olemassa - tässä kytketään tekijä ja salanimet

    • Nyqvist: Eikai affiliaation nimenomainen mainitseminen ole välttämätöntä muissakaan kuin taiteellisissa töissä, vaan organisaation vastuulla tunnistaa affiliaatio?

d) julkaisutietojen siirtäminen organisaatioiden välillä, kokemuksia

    • Linna: esim. Turussa tapaus jossa HY:stä siirtynyt tutkijat, julkaisutyyppien siirto aiheuttanut käsityötä.
    • Nurminen/JY: julkaisutietoja ei ainakaan toistaiseksi vaihdettu, mutta teknisesti oikea tapa VIRTA rest-rajapinnan kautta. Käsityötä henkilötietojen osalta.
    • Linna: keskustellut Nikkasen (CSC) kanssa, toisen organisaation tietoihin vaadittaneen luvat. Jatketaan keskustelua VIRTA-palvelun kautta. Mahdollisesti henkilötietojen siirto jatkossa? Statukseen tieto että ei uudelleen tiedonkeruuseen. Tutkijat toivovat mahd. täydellisiä julkaisuluetteloja huolimatta affiliaatiosta.
    • Huiku/Aalto: Pure-käyttäjäryhmässä on käsitelty julkaisutietojen siirtoa  eri yliopistojen kesken. Periaatteessa suhtaudutaan positiivisesti, mutta teknisesti tietojen siirtoon kahden Pure-instanssin välillä ei ole helppoa tapaa


e) OpenAccess button, kokemuksia

    • (Hallikainen, avaus kommenteissa)
    • Harjuniemi/JY: käyttänyt aiemmin, on apua. Toisaalta unpaywall osin/jatkossa korvaava.
    • Linna/TY: jos mahdollisuus, kannattaa testata.

5. Seuraava kokous

  • Seuraava helmikuun alkupuolelle, kysely joulukuun aikana (ohjetyöryhmälle suunniteltu aloitus helmi-maaliskuussa)
  • Agendalle käytännön esimerkkkitapauksia, VIRTA-asiantuntijaryhmän kuulumiset
  • Keskustelu ja ehdotukset agendalle osoitteessa tuha-julkaisutiedonkeruu@postit.csc.fi

6. Kokouksen päättäminen

  • Puheenjohtaja Linna päätti kokouksen klo 10:55


  • No labels

3 Comments

  1. Satuinpahan törmäämään tähän ohjeistoon, jolla pyritään helpottamaan tutkijoita löytämään oikeat versiot rinnakkaistallennukseen, ks. https://openaccessbutton.org/direct2aam

    t. Liisa

  2. Alustus jo näin ennakkoon kohtaan 4a, esittelen myös kokouksessa.

    Ehdotamme Turun AMK:sta julkaisutiedonkeruun Avoin saatavuus -määritelmään väljempiä kriteereitä. Nykyiset kriteerit soveltuvat tieteelliseen julkaisemiseen, mutta ammatillisissa ja yleistajuisissa julkaisuissa niitä on käytännössä hankala todentaa ja täyttää kaikilta osin (esim. pysyvä saatavuus, indeksointi hakupalveluihin, pysyvä tunniste). Tarvitaan ainakin mahdollisuus ilmoittaa myös muu kuin pysyvä tunniste eli normaali url-osoite riittäisi täyttämään julkaisun avoimuuden kriteerit.

    OKM:n rahoitusmalliehdotuksessa v. 2021 avoimesti saatavilla olevia julkaisuja painotetaan kertoimella 1,2. Jos laskennassa huomioidaan takautuvasti kolme edellistä vuotta, niin tämän vuoden julkaisut olisivat siinä mukana. Siksi toivomme, että avoin saatavuus -määritelmä päivitettäisiin jo v. 2018 käsikirjaan.

    Ehdotamme, että nykyisestä määritelmästä poistetaan pysyvän verkko-osoitteen pakollisuus:

    3.2.2.13 Avoin saatavuus

    Julkaisun avoimesta saatavuuden osalta julkaisutiedonkeruussa kerätään erikseen tieto julkaisun julkaisukanavan avoimesta saatavuudesta sekä tieto julkaisun rinnakkaistallennuksesta. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista määrittää julkaisun avoin saatavuus. Julkaisukanavan avoimuuden tasosta riippumatta kaikki julkaisut on tärkeää rinnakkaistallentaa niiden pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseksi. Julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa, että se on saatavilla 1) välittömästi kustantajan palvelussa ja/tai 2) rinnakkaistallennettuna organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa joko välittömästi tai kustantajan määrittelemän embargoajan jälkeen. Molemmissa tapauksissa julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa <jonkin seuraavista ehdoista täyttymistä>:

    • Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön. <JA/TAI>
    • Julkaisu on vapaasti saatavilla pysyvästi sellaisessa joko kustantajan tai tutkimusorganisaatioiden tarjoamassa palvelussa, joka mahdollistaa julkaisujen kuvailutietojen haravoinnin ja sisällön indeksoinnin muihin hakupalveluihin sekä tukee julkaisuihin viittaamista ja linkittämistä pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN, Handle) pohjautuvilla verkko-osoitteilla. <JA/TAI>
    • Julkaisun vapaasti saatavilla oleva versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma rinnakkaistallennettu versio tai kustantajan palvelussa ilmestynyt lopullinen versio. Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan version pitää olla vertaisarvioitu.
  3. Kommentteja Johanna Viljasen ehdotukseen avoimen saatavuuden määritelmästä!

    Tiedonkeruussa käytetyn avoimen saatavuuden määritelmän ideana on nimenomaan se, että kaikkien ehtojen pitää täyttyä (ei siis "jonkin seuraavista ehdoista").

    Pysyviä osoitteita pitää käyttää aina silloin kun se on mahdollista, mutta aina näin ei tietysti ole. Tämä koskee etenkin yleistajuisia julkaisuja (julkaisutyyppi E) mutta vaihtelevissa määrin myös muita julkaisutyyppejä. Näiden osalta pysyvien osoitteiden käyttö (ja julkaisujen avoimuuden pysyvyys ylipäänsä) edellyttää yleensä julkaisun rinnakkaistallennusta, mikä ei kuitenkaan ole aina oikeuksiin liittyvistä syistä johtuen mahdollista. Tällöin julkaisulle voi toki käytännössä ilmoittaa myös muun kuin pysyvän osoitteen.

    Pysyvien osoitteiden pakollisuutta koskevaa sääntöä ei ole muutenkaan toistaiseksi tulkittu tiukasti, vaikka osoitteiden käyttö suositeltavaa onkin. Ihan kaikkien organisaatioiden käyttämät rinnakkaistallennuspalvelutkaan eivät toistaiseksi tue niiden käyttöä. Tavoitteena kuitenkin on, että pysyvät osoitteet saataisiin ainakin tieteellisten julkaisujen osalta mahdollisimman kattavasti käyttöön.