Arkkitehtuurityön periaatteet kuvaavat OPI-viitearkkitehtuurin keskeiset osat ja rajaukset, arkkitehtuurin eri osiin kohdistuvat keskeiset periaatteet, jotka ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä ja hyödyntämistä sekä OPI-viitearkkitehtuurin keskeiset sidosarkkitehtuurit ja -ratkaisut. 

OPI-viitearkkitehtuuri 2.0 arkkitehtuurityön periaatteet hyväksytty KOOTuki-ryhmän kokouksessa 30.1.2020

Tämän sivun sisällysluettelo 

OPI-viitearkkitehtuuria ohjaavat arkkitehtuuriperiaatteet 

nro

Periaate

Kuvaus

Yleiset periaatteet

1

OPI-viitearkkitehtuuri on ohjaava

Arkkitehtuuri ohjaa korkeakoulujen omia kokonaisarkkitehtuureita ja tarjoaa välineitä korkeakoulujen opiskelun- ja opetuksen tuen toiminnan kehittämiseen. 

2

OPI-viitearkkitehtuuri tukee jatkuvan oppimisen prosesseja, oppijalähtöisen toiminnan toteuttamista sekä korkeakoulujen avoimuutta, yhteistyötä ja kansainvälisyyttä

Päivitetty OPI-viitearkkitehtuuri tukee opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visio2030:n tavoitteita, kehittämiskohteita ja toimeenpanoa korkeakouluissa.

3

OPI-viitearkkitehtuuri mahdollistaa uudelleen käytettävien ratkaisujen hyödyntämisen korkeakoulukentällä

OPI-viitearkkitehtuurissa kuvatut ratkaisut kuten palvelukuvaukset ja prosessikuvaukset ovat korkeakoulukentän toimijoiden hyödynnettävissä ja muokattavissa omiin tarpeisiin.

4

OPI-viitearkkitehtuuri käyttää viitekehyksenä julkisen hallinnon suositusta JHS 179: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen ja noudattaa julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteita

Julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ohjaavat julkisen hallinnon organisaation (virasto, laitos, kunta, kuntayhtymä, maakunta) toiminnan, tietojen, tietojärjestelmien ja teknologian kehittämistä ja ylläpitämistä. Ne ovat periaatteellisia suuntaviivoja, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä. OPI-viitearkkitehtuurin kehittämisessä huomioidaan siinä mainitut periaatteet.

Toiminta-arkkitehtuurin periaatteet

5

Arkkitehtuuri huomioi oppijan koko elinkaaren kuvaten sen kuitenkin korkeakouluopiskelun näkökulmasta

Arkkitehtuurissa kuvattu oppijan polku keskittyy oppijan elinkaaren vaiheeseen, jossa oppija hakeutuu, hakee ja suorittaa korkeakouluopintoja. Viitearkkitehtuurin kehittämisessä kuitenkin huomioidaan myös tarvittavin osin opintoja edeltävä ja opintojen jälkeinen aika sekä opintojen aikainen muu oppijan toiminta esim. sidosarkkitehtuurien kautta.

6

Arkkitehtuuri huomioi oppijan lisäksi myös muut keskeiset korkeakoulujen sisäiset sekä ulkoiset toimijat

Arkkitehtuuri kuvaa oppijan keskeiset roolit korkeakouluopiskelun näkökökulmasta sekä tarjoaa yleisen tason kuvauksen muiden korkeakoulutoimijoiden keskeisistä rooleista ja muista ulkoisista toimijoista (esim. muut koulutustoimijat ja palveluntuottajat).

Tietoarkkitehtuurin periaatteet

7

Käsitteet ovat terminologisesti yhdenmukaista

Tiettyyn käsitteeseen viitataan mahdollisimman samoilla termeillä myös suhteessa muihin koulutusasteisiin. Käsitteiden yhdenmukaisuuden varmistamiseksi arkkitehtuurissa noudatetaan soveltuvilta osin opetus- ja koulutussanaston (OKSA) käsitteistöä ja mahdollisuuksien mukaan kansallisia ja kansainvälisiä standardeja. 

8

Tieto on yhteentoimivaa

Tietoa tuottaessa on otettava huomioon tiedon yhteentoimivuus ja tietojen yhteiskäyttö.

9

Tieto tuotetaan kerran, mutta käytetään useasti

Kerran tallennettu tieto on uudelleen hyödynnettävissä.

Tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja integraatioiden periaatteet

10

Käytettävät järjestelmäratkaisut ovat lähtökohtaisesti yhteentoimivia

Arkkitehtuuri pyrkii varmistamaan järjestelmien yhteentoimivuuden, mikä tukee myös järjestelmissä käsiteltävien tietojen yhteentoimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Arkkitehtuuri ohjaa käyttämään yleisten standardien mukaisia avoimia rajapintoja mahdollisimman laajasti.





OPI-viitearkkitehtuurin keskeiset osat ja rajaukset

Arkkitehtuurinäkökulma ja abstraktiotaso

  • Arkkitehtuurikuvauksissa keskitytään arkkitehtuurityön periaatteisiin ja toiminta-arkkitehtuuriin.
  • Tietoarkkitehtuuri kuvataan käsitteistön osalta.
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvataan käsitteellisellä tasolla ja tarpeen mukaan korkeakouluille yhteisten tietojärjestelmien osalta.
  • Arkkitehtuurikuvaukset keskittyvät periaatteelliseen- ja käsitteelliseen tasoon.
  • Loogisen tason prosessikuvaukset otetaan huomioon arkkitehtuurissa.
  • Fyysinen taso on rajattu arkkitehtuurin ulkopuolelle.


Sisällölliset rajaukset

  • OPI-viitearkkitehtuuri kuvaa opiskelun ja opetuksen tuen ratkaisuja. 
    • Päivityksen ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty opiskelun tuen palveluiden ja niitä tuottavien prosessien kuvaamiseen sekä opetuksen tuen palveluiden kuvaamiseen. Opetuksen tuen palveluita tuottavat prosessit kuvataan tarvelähtöisesti päivitystyön edetessä. OPI-viitearkkitehtuuri ei kuvaa opetuksen ratkaisuja. 
  • Tutkimuksen tekeminen ja tutkimuksen ohjaus on rajattu arkkitehtuurin ulkopuolelle. 
    • Tutkimuksen teko ja ohjaus on kuvattu Avoin tiede ja tutkimus -viitearkkitehtuurissa.
  • Arkkitehtuuri ei ota tarkemmin kantaa lakeihin ja säädöksiin. 
    • Ne on huomioitava korkeakoulujen omissa kokonaisarkkitehtuureissa tai muulla tavoin arkkitehtuuria hyödyntäessä.






Arkkitehtuurin abstraktiotasot lyhyesti

Periaatteellinen taso - miksi? 

  • Arkkitehtuuriperiaatteet
  • Rajaukset ja reunaehdot 
  • Sidosarkkitehtuurit

Käsitteellinen taso - mitä? 

  • Toimijat ja roolit
  • Toiminnan palvelut
  • Käsitteistö ja sanasto
  • (Tietojärjestelmäpalvelut karttana yhteisten järjestelmien osalta) 

Looginen taso - miten? 

  • Prosessikuvaukset 

Fyysinen taso - millä? 

  • Rajattu tällä hetkellä OPI-viitearkkitehtuurin ulkopuolelle
Arkkitehtuurin näkökulmat lyhyesti 

Toiminta-arkkitehtuuri: toiminnan ja asiakkuuksien näkökulma

Tietoarkkitehtuuri: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri: tietojärjestelmien, tietojärjestelmäpalveluiden ja sovellusten näkökulma 

Teknologia-arkkitehtuuri: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma 



Sidosarkkitehtuurit

Kehittämisen kohteena olevaan arkkitehtuurin liittyy useita sidosratkaisuja ja -hankkeita sekä lainsäädäntöä ja sidosarkkitehtuureja, jotka tulee kohteen kehittämisessä ottaa huomioon. Alla on kuvattu OPI-viitearkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttavat sidosarkkitehtuurit ja muut ratkaisut, sekä niiden keskeiset suhteen OPI-viitearkkitehtuuriin.

Kuva: OPI-viitearkkitehtuurin suhteet keskeisiin sidosarkkithetuureihin



  • No labels