Page tree

Selvitys

Tutkimusinfrastruktuuritietopankki

 

10.4.2015

Versio: 0.1

Laatija: Anssi Kainulainen ja Nestori Syynimaa

 



 

Dokumentin versiohistoria

Versio

Päiväys

Laatija

Muutoksen kuvaus

V0.X

18.3.2015

Nestori Syynimaa

Dokumentti luotu, ensimmäinen suomenkielinen versio

V0.1

10.4.2015

AK ja NS

luvut 1-3 kommenttikierrokselle

 


1          Tiivistelmä

 

<placeholder/>

 

 


2          Johdanto

 

Tutkimusinfrastruktuurien avoimuus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä tiedepoliittinen tavoite. Esimerkiksi Euroopan komissio on asettanut tieteen tutkimusinfrastruktuurit ja niiden avoimuuden erääksi keskeisistä kehittämiskohteista tutkitun tiedon välittämisen keinona. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on käynnistänyt Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen vuosille 2014–2017. Hankkeen tavoitteena on tieteen avoimuuden ja tieteellisen tiedon yhteiskunnallisen käytön edistäminen.

Tämä selvitys on tehty osana ATT-hankkeen alaista Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki –projektia. Tietopankin tavoitteena on:

  • edistää tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja avoimuutta, sekä resurssien tehokasta käyttöä,
  • luoda keskitetty, helposti ylläpidettävä, tietovarastopalvelu tutkimusinfrastruktuureille,
  • kuvailla ja esitellä tutkimusinfrastruktuurien palveluita ja rahoitus yhtenäisellä tavalla, sekä
  • mahdollistaa tarvittavien näkymien tuottaminen käyttäjille, rahoittajille ja päättäjille.

Tämän selvityksen tehtävänä on kartoittaa käyttäjäryhmät, käyttäjätarpeet, relevantit prosessit, tutkimusinfrastruktuurien tietoa sisältävät tietopankit ja tutkimustietojärjestelmät tietomalleineen, sekä yhteisen tietopankin tuottamiseen käytetyt ohjelmistoratkaisut. Selvitys toimii pohjustuksena tietopankkipalvelun vaatimusmäärittelylle, suunnittelulle ja toteutukselle.

Tämän selvityksen tuottamisessa on hyödynnetty asiantuntemusta suomalaiselta korkeakoulu- ja tutkimuskentältä:

  • Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA), tutkimusinfrastruktuurityöryhmä
  • ATT-Tietomalliselvitys
  • ATT-Palvelutyöryhmä
  • Marko Peura ja Aija Kaitera, Helsingin yliopisto

 

2.1        Mikä on tutkimusinfrastruktuuri?

EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman asetuskirjeessä määritellään tutkimusinfrastruktuurit ”laitteistoiksi (facility), resursseiksi ja palveluiksi, joita tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseen ja innovaation edistämiseen omilla tieteenaloillaan”.

Tutkimusinfrastruktuureja voidaan käyttää myös tutkimuksen ulkopuolella, esimerkiksi koulutukseen ja julkisiin palveluihin.

Tutkimusinfrastruktuurit määritellään koostuvan

a)       tieteellisistä laitteistoista tai niiden kokoelmista,

b)      tietoon pohjautuvista resursseista, kuten kokoelmista, arkistoista tai tieteellisestä datasta,

c)       e-infrastruktuureista, kuten datasta ja laskennallisista järjestelmistä ja tietoliikenneverkkoista, ja

d)      mistä tahansa muista tieteellisen erinomaisuuden ja innovaation saavuttamisen edellyttämistä ainutlaatuisista infrastruktuureista.

Kyseiset infrastruktuurit voivat yhteen paikkaan sijoittuneita, virtuaalisia tai hajautettuja.

Suomen Akatemian strategian ja tiekartan mukaan tutkimusinfrastruktuurit ovat ”tutkimusvälineitä, laitteistoja, aineistoja ja palveluita”, jotka

a)       mahdollistavat tutkimus- ja kehitystyön, ja

b)      tukevat järjestäytynyttä tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja opetusta sekä

c)       kehittävät tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia.


 

3          Tutkimusinfrastruktuurien tietopankin käyttöympäristön kuvaus

 

Tässä kappaleessa kuvaillaan tutkimusinfrastruktuurien tietopankin käyttöympäristö käyttäjäryhmien tarpeiden näkökulmasta, sekä osana avointa tiedettä.

3.1        Käyttäjäryhmät, tarpeet ja panostukset

Käyttäjien tekniset, tieteelliset ja tutkimukselliset tavoitteet ja osaamistasot ja -alueet vaihtelevat runsaasti käyttäjäryhmien välillä, mutta myös niiden sisällä.

Eurooppalaiselle tutkimusalueelle yhteisiä periaatteita ja ohjeita määrittelevän peruskirjan [1] mukaan tutkimusinfrastruktuurien käyttäjiä ovat tutkijoiden lisäksi kaikki, jotka osallistuvat uuden tiedon, tuotteiden, prosessien, menetelmien ja järjestelmien suunnitteluun ja luomiseen tutkimuksessa. Tämä kattaa myös tutkimusprojektien hallinnon sekä   teollisuuden ja yksityisen sektorin kaupalliset toimijat. Käyttäjiä voivat olla myös ryhmät ja organisaatiot, jotka sisältävät teknistä henkilöstöä ja opiskelijoita, jotka osallistuvat tutkimukseen. Tässä selvityksessä käyttäjiksi määritellään kaikki, jotka tarvitsevat tietoa tutkimusinfrastruktuureista.

Käyttäjät voidaan jakaa kolmeen pääryhmään riippuen heidän suhteestaan tutkimusinfrastruktuureihin: tutkijat, palveluntarjoajat ja rahoittajat. Taulukko 3 sisältää ryhmien tarkemmat kuvaukset.

Kuvio 1 esittelee käyttöympäristön yleiskuvan ArchiMate kuvauskielellä, sisältäen käyttäjäryhmät, palvelut, sekä tiedot.

Taulukko 1 : Käyttäjäryhmät

Käyttäjäryhmä  

Suhde tutkimusinfrastruk-tuuriin  

Suhde tutkimuksen tuloksiin  

tutkijat  

käyttävät tutkimusinfrapalveluita  

kuluttavat, uudelleenkäyttävät ja tuottavat  

palveluntarjoajat  

luovat, kehittävät, tarjoavat ja ylläpitävät tutkimusinfrastruktuuripalveluita  

välittävät, mahdollistavat  

rahoittajat, poliittiset toimijat, yhteiskunta  

mahdollistavat, ohjaavat/hallinnoivat  

hyödyntävät, ohjaavat, mahdollistavat  

 

Kuvio 1 Tutkimusinfrastuktuuri tietopankin käyttöympäristön yleiskuva

 

3.1.1    Tutkijat

Tutkija-ryhmään kuuluvat kaikki, joiden päämääränä on tieteellisen tutkimuksen tekeminen joko itsenäisesti tai osana ryhmää tai projektia. Tutkimuksen tekemiseen voivat osallistua

  • opiskelijat ja jatko-opiskelijat eri vaiheessa opintojaan,
  • tutkijat eri vaiheissa uraansa riippumatta rahoituslähteestään tai virkasuhteestaan tutkimusta tekevään organisaatioon,
  • tutkimushankkeiden tekninen ja hallinnollinen henkilöstö, mukaan lukien tutkimusprojektin henkilöstö, joilla on substanssiaiheen asiantuntemusta tai muuta teknistä tai taiteellista erityisosaamista, sekä
  • yksityisen sektorin toimijat omine tutkimus- ja tuotekehitysresursseineen tai ilman niitä (esim. tilaustutkimus).

Suhde tutkimusinfrastruktuuriin: Tutkijat käyttävät tutkimusinfrastruktuurin tarjoamia palveluita.

Suhde tutkimuksen tuloksiin: He kuluttavat, uudelleenkäyttävät ja tuottavat tutkimuksen tuloksia.

Tutkijoiden tarpeet:

  • Tutkimusresurssien (aineistot, menetelmät, laitteistot, palvelut) etsiminen olemassa olevaan tarpeeseen (hyvin määritelty ja rajattu tutkimuskysymys, koeasetelma tjms.)
  • Tutkimusresurssien selailu: inspiraatio uusiin tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin, mikä mahdollista olemassa olevilla resursseilla (menetelmälliset, kustannukselliset, aikataululliset, tekijänoikeudelliset jne. reunaehdot)
  • Infrastruktuurikohtaiset prosessit ja käytännöt: hallinnolliset ja tekniset käytännöt, osaamisvaatimukset, avoimen tieteen ja tutkimuksen käytännöt
  • Koulutusmahdollisuudet (infrastruktuuripalveluna tai käyttölupavaatimuksien kautta)
  • Akateemisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäminen: esimerkiksi tilaustutkimuksen mahdollisuudet, reunaehdot ja käytännöt
  • Urasuunnittelu: organisaatioiden ja työympäristöjen vertailu mielenkiintoisten infrastruktuurien kautta

Tutkijoiden panostukset tietopankkiin:

  • Tutkimusinfrastruktuuria hyödyntävän tutkimusten tulosten jakaminen

 

3.1.2    Palveluntarjoajat

Palveluntarjoajat-ryhmään kuuluvat kaikki, joiden tavoitteena on tutkimuksen mahdollistaminen ja edistäminen tutkimusinfrastruktuurinsa kautta. Tutkimusinfrastruktuureiksi tässä selvityksessä lasketaan kaikki julkisesti ja yksityisesti rahoitetut infrastruktuurit. Mukaan lasketaan myös Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartan ulkopuolella olevat tutkimusinfrastruktuurit.

Tutkimusinfrastruktuurin palveluiden tarjoamiseen osallistuvat infrastruktuurin tieteellisen substanssin asiantuntijoiden lisäksi tekninen ja hallinnollinen henkilöstö.

Suhde tutkimusinfrastruktuuriin: Palveluntarjoajat luovat, kehittävät, tarjoavat ja ylläpitävät tutkimusinfrastruktuuripalveluita tutkijoiden hyödynnettäväksi.

Suhde tutkimuksen tuloksiin: Palveluntarjoajat mahdollistavat tutkimuksen tulosten syntymisen ja välittävät niitä edelleen uudelleenkäytettäviksi.

Palveluntarjoajien tarpeet:

  • Infrastruktuurin näkyvyyden lisääminen
    • rahoittajien suuntaan: infrastruktuuria hyödyntävän tutkimuksen tulokset
    • tutkijoiden suuntaan: esim. merkittävien projektien/tutkijoiden houkuttelu
    • yksityisen sektorin suuntaan
    • kansainvälisen näkyvyyden lisääminen
    • infrastruktuuritoimijoiden meritoituminen
  • Oman toiminnan kehittäminen
    • mittarit ja vertailu, erityisesti Akatemian tiekartalta puuttuvat infrastruktuurit
    • synergia muiden infrastruktuurien kanssa: päällekkäisyyksien vähentäminen ja resurssisäästöt, yhteistyömahdollisuudet, profiloituminen
    • tutkimusorganisaation/korkeakoulun sisäinen profiloituminen ja resurssien kohdentaminen
    • resurssien jakamisen hallinnollinen keventäminen ja automatisointi (varauspalvelut)
  • Palveluntarjoajien vertaistuki
    • Best Practices -tietous
    • resurssien operointi
    • ylläpidon ja huollon optimointi ja rohkaiseminen
    • uuden infrastruktuurin perustamisen ”ohjeet”: hyvät esimerkit, politiikan vaikutukset käytännössä
  • Poliittisen johdon ja rahoituksen toiveiden ymmärtäminen: linjaukset, perustelut, päätöksenteon avoimuus

 

Palveluntarjoajien panostukset tietopankkiin:

  • Tutkimusinfrastruktuurien kuvaaminen
  • Tutkimusinfrastruktuurien käyttöprosessien kuvaaminen

 

3.1.3    Rahoittajat ja poliittiset toimijat

Rahoittajiin ja poliittisiin toimijoihin kuuluvat kaikki, joiden tavoitteena on mahdollistaa, tukea ja ohjata tieteellistä toimintaa kansallisella tasolla, joko suoraan tutkimushankkeiden tai epäsuoremmin tutkimusinfrastruktuurien kautta. Tässä selvityksessä heihin lasketaan myös muut yhteiskunnalliset toimijat, jotka hyödyntävät tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja vaikuttavat yhteiskunnalliseen tai tiedepolitiikkaan:

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM
  • Suomen Akatemia (erityisesti tutkimusinfrastruktuurikomitea TIK)
  • TEKES (erityisesti SHOKit)
  • korkeakoulujen omat tutkimusrahoitusorganisaationsa
  • säätiöt, rahastot ja muut yksityiset rahoittajat
  • poliitikot, journalistit

Suhde tutkimusinfrastruktuuriin: Rahoittajat ja poliittiset toimijat mahdollistavat, ohjaavat ja hallinnoivat tutkimusinfrastruktuureita korkealla tasolla.

Suhde tutkimuksen tuloksiin: Rahoittajat ja poliittiset toimijat hyödyntävät tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisella tasolla, sekä ohjaavat niitä abstraktimmalla tasolla.

Rahoittajien ja poliittisten toimijoiden tarpeet:

  • Rahoituksen tuloksellisuuden arviointi
    • infrastruktuurien ja tuotosten yhteismitallinen vertailu
  • Terveen kilpailun edistäminen
    • infrastruktuurien temaattinen profilointi, päällekkäisyyksien ja aukkojen tunnistaminen
    • poliittisen ohjauksen mukaisuuden arviointi
  • Suomalaisen tutkimuskentän tilan ja kyvykkyyden tutkiminen
    • resurssit, tieteelliset barometrit, tieteen tila
    • nopeasti omaksuttavat yhteenvedot, teemat, trendit
  • Tieteellisen kulttuurin ja toiminnan ohjaaminen
    • avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden ja käytäntöjen näkyvyyden lisääminen
    • infrastruktuurien käytäntöjen kartoitus, luokittelu ja vertailu
    • infrastruktuurien temaattinen profilointi, päällekkäisyyksien ja aukkojen tunnistaminen
    • pitkän tähtäimen toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tuki
  • Poliittisten päättäjien ja rahoittajien välisen keskustelun stimulointi

 

Rahoittajien ja poliittisten toimijoiden panostukset tietopankkiin: Rahoittajien ja poliittisten toimijoiden vastuulla on kuvata infrastruktuurirahoituksen hakuprosessit ja vertailuperusteet, sekä jakaa rahoituspäätöstieto. Heidän tulee myös kuvata infrastruktuureja koskevat poliittiset linjaukset yleisellä tasolla.

 

3.2        Tutkimusinfrastruktuurit osana avointa tiedettä

Tässä luvussa tarkastellaan tutkimusinfrastruktuurien toimintaympäristöä ja niiden prosesseja erityisesti avoimen tieteen periaatteiden sekä kansallisten ja kansainvälisten ohjeistusten valossa.

3.2.1    Infrastruktuurien tarjoamat palvelut

ATT-hankkeessa on kartoitettu tutkimusinfrastruktuureja. Vaikka yksittäiset infrastruktuurit voivat tarjota hyvin erityyppisiä resursseja, kyseisessä selvityksessä ne on jaettu kolmeen päätyyppiin: aineistointensiivisiin, laitteistointensiivisiin ja palveluintensiivisiin (ks. Kuvio 2 ). Tutkimusinfrastruktuurin tarjoamat resurssit voivat olla kohdistettu yksittäiseen tieteenalaan tai tutkimusalueeseen, poikkitieteellisesti tai tieteenalariippumattomasti tukemaan kaikkea tutkimusta.

Kuvio 2 Esimerkkejä tutkimusinfrastuktuurityypeistä

Aineistointensiiviset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat tietovarantoja ja tietopalveluja sekä auttavat tutkijoita löytämään ja pääsemään käsiksi tutkimusaineistoihin. Enenevässä määrin aineistot ovat sähköisessä muodossa ja käytettävissä tutkijan fyysisestä sijainnista riippumattomasti.

Laitteistointensiiviset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat erityyppisiä tieteellisiä mittauslaitteita ja -asemia, laboratorioita, koneita ja muita fyysiseen paikkaan sidottuja, hajautettuja tai siirreltäviä välineitä.

Palveluintensiiviset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat esimerkiksi mittaus-, analyysi-, prosessointi-, laskenta-, asiantuntija-, tuki- ja koulutuspalveluita. Palvelut voivat olla tietoteknisiä ja automatisoituja tai henkilötyöhön painottuvia.

3.2.2    Avoin tutkimusprosessi

Avoimen tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta, tutkimusprosessi on iteratiivinen ja se voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin (ks. Kuvio 4 ):  

  •                   tutkimuskysymyksen muodostaminen  
  •                   tutkimusaineistojen keruu  
  •                   aineistojen käsittely  
  •                   tulosten ja menetelmien säilytys  
  •                   pitkäaikaissäilytyksestä huolehtiminen  
  •                   tulosten julkaisu ja jakelu  

 

https://flockler.com/thumbs/2359/att_infograafi-1-final_1--oj6vwwa1cv_s1500x0_q80_noupscale.png

Kuvio 3 Avoimuuden muistilista [2]

  Tutkijan on mahdollista hyödyntää tutkimusinfrastruktuureita prosessin eri vaiheissa (ks. Kuvio 5 ). Yksittäisen tutkimusinfrastruktuurin tarjoamat resurssit voivat olla kohdistettu yksittäiseen tieteenalaan tai tutkimusalueeseen, poikkitieteellisesti tai tieteenalariippumattomasti tukemaan kaikkea tutkimusta. Eri infrastruktuurien palvelut painottuvat myös eri osiin edellä kuvattuja tutkimusprosessin vaiheita.

Edellä mainituista syistä johtuen tietopankin tulisi kuvata tutkimusinfrojen toiminta ja tarjoamat palvelut kunkin prosessivaiheen osalta. Palveluiden luokittelu näihin vaiheisiin auttaa hahmottamaan monipuolista palvelukirjoa, ymmärtämään alun perin oman tieteenalan ulkopuolelle suunnitellun palvelun hyödyntämismahdollisuuksia omassa tutkimuksessa, sekä näkemään yhteistyömahdollisuuksia infrastruktuurien välillä

Kuvio 4 Tutkimusinfrastruktuuri ja tietopankki osana tutkimusprosessia

 

3.2.3    Tutkimusinfrastruktuurien a voimet toimintaperiaatteet

 

Euroopan komission ja OKM:n tavoitteena on kehittää tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta. ATT-hankkeessa on selvitetty tutkimusinfrastruktuurien avoimuuden käytänteitä suomalaisista tutkimusinfrastruktuureista ja kirjon havaittiin olevan laaja. Keskeisimmät muuttujaparit suomalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa ovat:

                      Infrastruktuuri on avoin kaikille – Infrastruktuuri on avoin vain hakuprosessin läpäisseille,

                      Infrastruktuuria voi käyttää anonyymisti – Infrastruktuurin käyttö edellyttää tunnistautumista ja/tai kirjautumista,

                      Infrastruktuurin käyttö on kaikille ilmaista – Käyttö on kaikille maksullista (välimuotona usein: tiedeyhteisön edustajille maksutonta, kaupalliseen käyttöön maksullista),

                      Infrastruktuurin käytön avulla saatuja tuloksia ei tarvitse julkaista – Tulokset on julkaistava avoimesti (välimuotona usein: tulosten julkaisemista edellytetään, mutta ilman avoimuus-velvoitetta).

Tutkimusinfrastruktuurien tietopankin tulisi pystyä luokittelemaan ja kuvaamaan riittävän tarkasti miten kukin infrastruktuuri asettuu näille akseleille, jotta käyttäjät ymmärtävät vaatimukset, rajaukset ja oikeudet, joita kunkin infrastruktuurin käytön osalta tulee huomioida. OKM:n strategian ja tiekartan tavoitteen mukaisesti erilaisten käyttöpolitiikkojen määrä tulee vähenemään ja linjaukset yhdistymään. Tietopankin olisi hyvä osaltaan tukea näitä tavoitteita esittäessään tätä tietoa.

ATT:n Avoimuuden politiikat -työryhmän selvitys listaa suosituksia tutkimusinfrastruktuurien yleisiksi avoimuuden periaatteiksi. Peruskirjan toimintaperiaatteet (engl. alkuperä suluissa) tukevat ATT:n Avoimuuden periaatteita karkeasti ryhmiteltynä seuraavasti :

  1. Tutkimusinfrastruktuurin ja sen tarjoamien palveluiden tulee olla helposti löydettävissä ja hyvin kuvailtuja. Käytettävyys- ja käyttötilastot ovat avoimesti saatavilla.
  2. Julkisesti rahoitettujen tutkimusinfrastruktuurien peruspalvelut ovat suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoiden käytössä. Käyttöpolitiikan ja käyttöön mahdollisesti liittyvien hakumenettelyiden sekä muiden kriteerien ja ohjeistusten tulee olla julkisia ja helposti saatavilla..
  3. Tutkimusinfrastruktuurin palvelut voidaan rahoittaa käyttäjämaksuin. Tällöin hinnaston tulee olla avoimesti saatavilla. Palvelut voidaan hinnoitella räätälöidysti eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi määritellen kaupalliseen käyttöön korkeamman hintatason tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen rahoittamiseksi.
  4. Tutkimusinfrastruktuurissa tulee noudattaa hyviä tiedonhallintatapoja, yleisiä tutkimuseettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä sekä tietosuojasäädöksiä.
  5. Syntyviin tutkimustuloksiin sovelletaan kansallisia avoimen tieteen linjauksia, ellei asiasta ole tehty erillissopimusta (esimerkiksi kaupallinen käyttö). Immateriaalioikeuksista sovitaan selkeästi. .
  6. Tutkimusinfrastruktuurien oleellisten prosessien tulee olla helposti liitettävissä muihin kansallisiin tai kansainvälisiin prosesseihin avoimien, standardisoitujen rajapintojen kautta.

Euroopan komission asettaman tavoitteen ( July 2012 ERA Communication ) mukaisesti on tekeillä peruskirja (charter), jolla määritellään yhteisiä periaatteita ja ohjeita tutkimusinfrastruktuurien saatavuudelle Eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA) [3] . Peruskirjan toimintaperiaatteet (engl. alkuperä suluissa) tukevat ATT:n Avoimuuden periaatteita karkeasti ryhmiteltynä seuraavasti :

 

1. Tutkimusinfrastruktuurien löydettävyys ja avoimuus

  1. Käyttöopastus (user instruction): Käyttäjille tulee tarjota ohjeet infrastruktuurin tehokkaaseen käyttöön.
  2. Opetus ja koulutus (education and training): Infrastruktuureita kannustetaan tarjoamaan opetusta ja koulutusta tutkimusalueellaan ja toimia niiden osalta yhteistyössä infrastruktuuria käyttävien organisaatioiden kanssa.
  3. Läpinäkyvyys (transparency): Infrastruktuurin tulee tarjota yhden luukun periaatteella selkeää tietoa palveluistaan, saatavuudestaan ja käyttöehdoistaan ja datanhallintakäytännöistään.

 

2. Saatavuuspolitiikka

  1. Saatavuuspolitiikka (access policy): infrastruktuurilla tulee olla politiikka, joka määrittelee kuinka käyttäjien pääsyä infrastruktuurin palveluihin säädellään, myönnetään ja tuetaan.
    1. Käyttöehdot (conditions for access): Infrastruktuurit voivat rajoittaa pääsyä perustuen kiintiöihin tai käyttäjäryhmittäin/organisaatioittain selkeästi ilmaistuin ehdoin. Rajoitukset voivat perustua yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin.
    2. Haku- ja myöntömenettelyt (access processes and interactions): Infrastruktuurin tulee selkeästi ilmoittaa ja perustella hakupäätöksensä.
    3. Syrjimättömyys (non discrimination): Infrastruktuurien palvelujen saatavuuteen ei voi liittyä yksilötason syrjintää.
    4. Saatavuuden mitattavuus (access unit): Infrastruktuurin tarjoaman resurssin saatavuus tulee ilmaista selkeästi määrällisiin ja laadullisin mittarein.
    5. Saatavuuden lajit (access modes): Tieteelliseen erinomaisuuteen perustuva (excellence-driven), kaupallisin ehdoin sovittu (market-driven) ja laaja (wide) saatavuus.
  2. Tukipalvelut (access support measures): Infrastruktuureja rohkaistaan tarjoamaan käyttäjille tukea maahanmuuttoprosesseihin, majoitukseen, tarpeettoman verotuksen välttämiseen ynnä muuhun.
  3. Läpinäkyvyys (transparency): kts. kohta 1.c.
  4. Rajoitukset (limitations): pääsyä infrastruktuurin palveluihin voi rajoittaa esim. valtiollinen lainsäädäntö, yksityisyys ja tietoturva, kaupallisesti arkaluontoinen tieto ja immateriaalioikeudet, sekä eettinen lainsäädäntö.

 

3. Rahoitus ja käyttömaksut

  1. Kustannukset ja käyttömaksut (costs and fees): Infrastruktuurin taloudellisen mallin tulee kattaa omat kustannuksensa. Palveluiden käyttömaksut voivat olla osa infrastruktuurin taloudellista kestävyyttä.

 

4. Hyvät tieteelliset käytännöt

  1. Lainmukaisuus (legal conformity): Laadittaessa infrastruktuurin käytön sääntöjä ja ehtoja, täytyy noudattaa kansallista ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia (esim. IP-oikeudet, yksityisyys, etiikka, turvallisuus).
  2. Turvallisuus (health, safety, security and environment): Infrastruktuurin tulee huolehtia käyttäjiensä turvallisuudesta sekä minimoida ympäristövaikutukset. Käyttäjien tulee noudattaa infrastruktuurin näistä asettamia sääntöjä.
  3. Tutkimusdatan hallinta (research data management):   Infrastruktuurilla tulee olla datanhallintapolitiikka. Infrastruktuurin ja sen palvelujen käyttäjän välillä tulee olla sopimus datan käytöstä.
  4. Rajoitukset (limitations): Kts. kohta 2.d.

 

5. Kansainväliset avoimen tieteen linjaukset

  1. Lainmukaisuus (legal conformity): Kts. kohta 4.a
  2. Sääntely (regulatory framework): Infrastruktuurien palvelujen saatavuutta tulee säännellä yleisin käyttöehdoin, kansallisin tai kansainvälisin sopimuksin. Yleisen sääntelyn tulee kattaa vähintään saatavuus, immateriaalioikeudet, datan säilyvyys, tietosuoja ja salassapitovelvollisuus, vastuuvelvollisuus ja kustannukset.
  3. Viittaaminen (acknowledgement): Käyttäjien tulee viitata käyttämiinsä infrastruktuuripalveluihin kaikissa julkaisuissaan, jotka on johdettu ko. infrastruktuuria käyttäen tehdystä tutkimuksesta.
  4. Tutkimusdatan hallinta (research data management): Kts. kohta 4.c.

 

3.2.4    Tietopankki viestinnän välineenä

Tutkimusinfrastruktuurien tietopankki on myös viestinnän väline. ATT-hankkeen alaisena eräs sen päämääristä on edistää tieteen ja tutkimuksen avoimuutta. Avoimen tieteen arvoihin suhteutettuna käyttäjät voidaan jakaa neljään ryhmään, sen mukaan millaisin motiivein ja tarpein he lähestyvät palvelun tietosisältöä.

Taulukko 3 : Käyttäjäryhmät avoimuuden mukaan

Käyttäjäryhmä  

Suhde avoimuuteen  

Pragmaatikko

Tutkija, joka on havainnut avoimuuden hyödyt konkreettisesti omassa työssään. Häntä kiinnostavat ennen kaikkea oman työn kannalta käytännölliset aiheet ja inspiraation lähteet.

Skeptikko

Tutkija, joka kokee avoimuuden vaatimukset ristiriitaisina työnsä realiteettien kanssa. Häntä voidaan tukea käsittelemällä ongelmakohtia ratkaisulähtöisesti ja rehellisesti.

Edelläkävijä

Henkilö, joka on omasta kiinnostuksestaan perehtynyt avoimuuteen laajasti. Häntä kiinnostavat sekä abstraktimmat ja ideologisemmat näkökulmat että tiukka asiantuntijatieto omasta erikoisalueestaan.

Päättäjä

Rahoittajan tai median edustaja, jonka aika on kortilla ja joka etsii nopeasti omaksuttavaa taustatietoa päätöksiensä tai näkökulmiensa tueksi.

   

Viestinnän onnistumiseksi tietopankissa tulee huomioida edellä mainitut eri käyttäjäryhmät. Tietoa tulee jakaa a) eri abstraktiotasoilla, b) konkreettisesti opastaen ja ohjaten, c) rehellisesti ja avoimesti avoimien toimintatapojen etuja korostaen ja ongelmia ratkaisulähtöisesti käsitellen. Tämä huomioidaan niin tietopankin sisältämän tiedon kattavuudessa ja rakenteessa (tietomalli) kuin tavassa jolla tieto jaetaan (käyttöliittymäsuunnittelu).

 

 

 

 

 

 



4          Liitteet

 

4.1        Lähteet ja taustamateriaali

 

-           European Charter for Access to Research Infrastructures (draft, 30.10.2014)

-           Avoimuuden politiikat tutkimusinfrastruktuureissa (draft, 25.3.2015)

-           REGULATION (EU) No 1291/2013 OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL of 11 December 2013 - establishing Horizon 2020 - the Framework Programme for Research and Innovation (2014-2020)

-            

 

 

 

 


[1] European Charter for Access to Research Infrastructures, draft 30 th October 2014

[2] Kaavion lähde: avointiede.fi: CC 4.0 BY Minedu.fi

[3] European Charter for Access to Research Infrastructures, draft 30 th October 2014