Page tree

Taustakartoitus TUHA-verkoston infrastruktuurityöryhmälle, kesä 2014

Kartoituksen kysymykset ovat laatineet Mari Riipinen, Kirsi Niemi ja vararehtori Kalle-Antti Suominen (TY) sekä Marko Peura (HY). Pyydämme vastaamaan kyselyyn elokuun puoleenväliin mennessä.

Taustatiedot:

1)      Vastaaja ja organisaatio (yliopisto, amk, tutkimuslaitos)

Vararehtori Kalle-Antti Suominen, Tutkimuspalvelupäällikkö Soile Haverinen, Taloussuunnittelija Kirsi Niemi, Tutkimusasiamies Mari Riipinen, Turun yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurien kehittämislinjaukset organisaatiossa:

2)      Onko organisaatiossanne tutkimusinfrastruktuurien kehitt ä miseen, hankintaan ja/tai yll ä pitoon kohdistuva strategia tai toimenpideohjelma? Voisiko t ä m ä n saada n ä ht ä v ä ksi (esim. linkki tai liitetiedosto s ä hk ö postitse)?

Turun yliopistossa ei ole tällä hetkellä koko yliopiston kattavaa pitkän aikavälin suunnittelua tai toimenpideohjelmaa. Hankinnat tai osallistumiset kansainvälisiin projekteihin on käsitelty tapauskohtaisesti. Yliopisto valmistelee kuitenkin parhaillaan kattavampaa strategista ohjelmaa infrastruktuurien hankintaan ja ylläpitoon osana tutkimuksen toimialan perustamista. Tämän kyselyn tulosten on tarkoitus olla apuna ohjelman laatimisessa.

3)      Mitk ä ovat infrastruktuurien kehitt ä misen haasteet tai painopisteet, joihin strategialla pyrit ää n vastaamaan?

Tarkoituksena on ylipäätään kartoittaa, minkälaisia infroja on yliopistossamme ja millaiseksi tulevaisuuden tarpeet arvioidaan (aikatauluineen ja kustannusarvioineen). Oman infrastruktuurin ohella osallistuminen kansallisiin tai kansainvälisiin hankkeisiin on tärkeässä asemassa.

4)      Jos strategiaa ei ole, onko sellainen valmisteilla? Onko valmistelun aikataulu tiedossa?

Valmisteilla ja tavoitteena on saada se valmiiksi 2015.

Päätöksenteon ja rahoituksen prosessit:

5)      P ää tet ää nk ö tutkimusinfrastruktuuriasioista keskitetysti vai onko p ää t ö ksenteko hajautettu (jos on, niin miten)?

Suomen Akatemian FIRI rahoitushakemukset käsitellään ja priorisoidaan tutkimusneuvostossa tutkimuksesta vastaavan vararehtorin johdolla rehtorin päätöksentekoa varten. EU:n puiteohjelmien infrahauissa hakemusten allekirjoittajina toimivat tutkimuspalvelupäällikkö ja vararehtori, mutta hakemuksista ei käydä tarkempaa keskustelua.

Tiekartalle esitettävät infrat priorisoidaan tutkimusneuvostossa rehtorin päätöksentekoa varten.

Laitokset voivat tehdä infrahankintoja itsenäisesti ja vastuu ylläpidosta on pääsääntöisesti laitoksella. Toistaiseksi tiedekunnat ovat vuosittain voineet esittää keskitetysti maksettavia hankintoja yliopiston johdolle vuosittaisen strategisen rahoituksen jaon yhteydessä. Nyt infrastruktuurien keskitetty rahoitus on eriytetty muusta strategisesta rahoituksesta, ja parhaillaan on menossa ensimmäinen uusimuotoinen hakukierros infrahankinnoille (kts. seuraava kohta).

Infroja hankittaessa kysytään pääsääntöisesti neuvoa yliopiston hankintalakimieheltä hankintavaiheessa.

6)      Jaetaanko infrastruktuurien hankintaan erityist ä sis ä ist ä rahoitusta ja miten t ä m ä k ä yt ä nn ö ss ä toteutetaan?

Tiedekunnat jakavat ajoittain omaa infrastruktuurirahoitusta.

Turun yliopistossa on v 2014 ensimmäisen kerran tutkimuksesta vastaavan vararehtorin toimesta organisoitu sisäinen infrahaku, jonka päätöksenteko on käynnissä. Tutkimuspalveluissa toimiva tutkimusasiamies vastaanotti hakemukset ja teki niistä yhteenvedon. Yliopistoon perustetaan tutkimuksen toimiala, jonka tehtäviin tämä jatkossa kuuluisi.

Hakuilmoituksessa kehotettiin hakemaan laiterahoitusta. Hakemukset käsitellään tutkimusneuvostossa. Rahoituspäätöksen tekee rehtori.

7)      Otetaanko hankkeiden priorisoinnissa tai rahoittamisessa huomioon infrastruktuurien yhteisk ä ytt ö isyytt ä sis ä isesti tai kansallisesti/kansainv ä lisesti?

Kun kyseessä on tiekartta tai FIRI hakemukset, on em. asiat mainittu hakuehdoissa. Näin ollen ne ovat yksi asia, jota tarkastellaan priorisointia tehtäessä.

Myös yliopiston sisäisessä haussa erityisesti sisäinen yhteiskäyttö on tärkeä asia. Mit ä monikäyttöisempi eri tieteenaloille infra on, sen todennäköisempää on sen rahoittaminen yliopistotasolla.

8)      K ä sitell ää nk ö omia infrastruktuureita samalla prosessilla kuin muiden organisaatioiden kanssa yhteisty ö n ä toteutettavia hankkeita?

Turun yliopiston FIRI tai tiekarttaesityksissä on priorisoitu sekä yhteiset että ”omat” infrat. Usein on niin, että yhteistyönä toteutettava hanke on erittäin olennainen Turun yliopiston tieteen tekemisen kannalta. Sisäisen haun hakemuksia ei ole vielä käsitelty, joten sen osalta ei ole vielä kokemusta onko oma ja yhteinen samalla viivalla rahoituspäätöstä tehtäessä.

Hankinnat ja ylläpito:

9)      Miten hankinnat toteutetaan ja poistot kohdennetaan, erityisesti jos hankintoja rahoitetaan keskitetysti?

Sisäisen infrahaun päätösten perusteella laitoksille myönnetään rahoitus poistoihin. Muutoin laitokset rahoittavat ja hankkivat käyttöomaisuutensa oman budjettinsa puitteissa. Jos ulkopuolinen rahoittaja rahoittaa käyttöomaisuuden hankintaa, rahoitus kirjataan investointiavustuksena. Joissakin tapauksissa laitokselle on myönnetty erillistä perusrahoitusta poistoja varten. Poistot kohdennetaan pääsääntöisesti laitetta hallinnoivalle kustannuspaikalle. Joidenkin laitteiden poistoja seurataan sisäisellä tilauksella. Jos käyttöomaisuusyksikkö on yhden projektin käytössä, poistot voidaan ohjata myös suoraan ao. projektille. 

10) Tuetaanko infrastruktuurien yll ä pitoa keskitetysti (esim. palkattu henkil ö st ö )?

Ei. Infran ylläpitoon liittyvä henkilökunta on laitoksilla.

11) Onko hankinnoille ja mahdollisesti yll ä pidolle organisaatiotason vuosibudjetti, jota my ö s k ä yt ä nn ö ss ä noudatetaan?

Ei (ainakaan vielä). Poistoihin ja joihinkin infroihin on myönnetty yliopiston strategiarahaa. Nyt olisi tarkoitus saada aikaiseksi infrastruktuurisuunnitelma, joka sisältäisi TY:n sisäisen infrastruktuurirahahaun.

Infrastruktuureiden käyttö ja näkyvyys:

12) Onko infrastruktuureiden k ä yt ö lle ja saatavuudelle organisaatiotason ohjeita? Voisiko niit ä saada n ä ht ä v ä ksi (esim. linkki tai liitetiedosto s ä hk ö postitse)?

Ei ole, mutta olisi tarkoitus tehdä.

13) Miten infrastruktuureista ja niiden k ä ytt ö mahdollisuuksista tiedottaminen on j ä rjestetty? Onko tietoihin p ää sy ä organisaationne ulkopuolelta?

Tiedottaminen tapahtuu laitoksilta ja siihen ei siten ole keskitettyä suunnitelmaa tai viestinnän hallintaa. Joissakin tapauksissa infran käyttäminen on osa palvelututkimusta, jolloin ao. yksiköt markkinoivat palvelua itse. Tämä on myös yksi asia, joka olisi tarkoitus ottaa haltuun Turun yliopiston tutkimuksen toimialan perustamisen myötä.

Lopuksi:

14) J ä ik ö t ä m ä n kysymyslistan ulkopuolelle jokin t ä rke ä elementti tai elementtej ä organisaationne toiminnassa infrastruktuurien kehitt ä miseksi?

Ei.