Page tree

Taustakartoitus TUHA-verkoston infrastruktuurityöryhmälle, kesä 2014

Kartoituksen kysymykset ovat laatineet Mari Riipinen, Kirsi Niemi ja vararehtori Kalle-Antti Suominen (TY) sekä Marko Peura (HY). Pyydämme vastaamaan kyselyyn elokuun puoleenväliin mennessä.

Taustatiedot:

1)      Vastaaja ja organisaatio (yliopisto, amk, tutkimuslaitos)

Marko Peura, Helsingin yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurien kehittämislinjaukset organisaatiossa:

2)      Onko organisaatiossanne tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen, hankintaan ja/tai ylläpitoon kohdistuva strategia tai toimenpideohjelma? Voisiko tämän saada nähtäväksi (esim. linkki tai liitetiedosto sähköpostitse)?

HY:ssa on strategiakaudelle 2013-2016 tutkimusinfrastruktuuriohjelma, johon on kirjattu keskeiset toimenpiteet, linjaukset ja prosessit tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseksi. Ohjelmaa ei vielä ole saatavilla yliopiston ulkoisilla verkko sivuilla, mutta se on tämän koosteen liitteenä.

3)      Mitkä ovat infrastruktuurien kehittämisen haasteet tai painopisteet, joihin strategialla pyritään vastaamaan?

  • Laitekannan ajantasaisuudesta huolehtiminen ja teknologioiden kehittymisen huomioiminen
  • Kiihtyvällä vauhdilla kasvava tutkimusaineistojen määrä
  • Hankintojen koordinointi ja yhteiskäyttöisyys, päällekkäisten investointien vähentäminen yliopistotasolla
  • Tutkimusinfrastruktuureista ja niiden hyödynnettävyydestä löytyvän tiedon saatavuus
  • Yhtenäinen infrastruktuurien luokittelu yliopistossa
  • Osaavan käyttöhenkilöstön rekrytointi ja henkilöstöresurssien ylläpitäminen

4)      Jos strategiaa ei ole, onko sellainen valmisteilla? Onko valmistelun aikataulu tiedossa?

Päätöksenteon ja rahoituksen prosessit:

5)      Päätetäänkö tutkimusinfrastruktuuriasioista keskitetysti vai onko päätöksenteko hajautettu (jos on, niin miten)?

Infrastruktuuriasioista päättäminen tapahtuu eri tasoilla. Esimerkiksi priorisoitaessa infrastruktuureita kansallisiin tai yliopistotason rahoitushakuihin, hankkeiden arviointi tehdään ensin laitoksilla ja tiedekunnissa, tämän jälkeen kampuksilla kampuskohtaisissa infrasturktuurityöryhmissä ja lopuksi yliopistotasolla infrastruktuuritoimikunnassa.

6)      Jaetaanko infrastruktuurien hankintaan erityistä sisäistä rahoitusta ja miten tämä käytännössä toteutetaan?

Infrastruktuureita tuetaan sisäisellä erityisrahoituksella aina kun se on mahdollista. Yliopisto tukee Suomen Akatemian FIRI -rahoitushauissa menestyneitä ja priorisoimiaan hankkeita sitoutumalla omarahoitusosuuksiin. Summat ovat vaihdelleet vuositasolla hakumenestyksestä riippuen noin välillä 1 M€ - 2,5 M€. Omarahoitusosuudet voivat jakautua erikseen laitosten, tiedekuntien ja keskitetyn rahoituksen kesken maksettavaksi. FIRI -hankkeiden tuen lisäksi järjestetään omia sisäisiä rahoitushakuja. Vuonna 2010 kohdennettiin 5 M€ rahoitusta, joka jakautui suunnilleen puoliksi SA:n FIRI 2010 -haun omarahoitusten sekä yliopiston oman sisäisen infrastruktuurihaun kesken.

7)      Otetaanko hankkeiden priorisoinnissa tai rahoittamisessa huomioon infrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä sisäisesti tai kansallisesti/kansainvälisesti?

Kyllä, se on yksi priorisointien perusedellytyksistä, etenkin yliopiston sisällä. Eräs tärkeimmistä syistä infrastruktuuriohjelman taustalla oli tarve saada investoinneista karsittua liialliset päällekkäisyydet. Yhteiskäyttöisyyden mahdollisuuksien selvittäminen on tähän hyvä keino. Yhteiskäyttöisyyteen kannustetaan myös kansallisella tasolla suurempia hankekokonaisuuksia suunniteltaessa.

8)      Käsitelläänkö omia infrastruktuureita samalla prosessilla kuin muiden organisaatioiden kanssa yhteistyönä toteutettavia hankkeita?

Kyllä käsitellään. Priorisointien yhteydessä on mahdollista, että hankkeita priorisoidaan eri listoille sen mukaan, ovatko ne muiden vai HY:n koordinoimia. Pyrkimyksenä on saada kaikki hankkeet yhdelle listalle aina kun mahdollista.

Hankinnat ja ylläpito:

9)      Miten hankinnat toteutetaan ja poistot kohdennetaan, erityisesti jos hankintoja rahoitetaan keskitetysti?

Hankinnat toteutetaan sijoittavissa yksiköissä, tukea ja ohjeita saa hankintayhdyshenkilöiltä kampuksilla ja hankintapäälliköltä keskushallinnossa. Jos hankinnat tapahtuvat osana yksiköiden normaalia toimintaa (ilman haettavaa erillistä rahoitusta), poistot käsitellään yksiköissä taloussäännön mukaan. Mikäli hankinnat toteutetaan osin keskitetyn tuen kautta (mm. Suomen Akatemian FIRI –rahoitus ja sen omarahoitusosuudet), poistojen kohdennuksiin on erilliset ohjeet.

10) Tuetaanko infrastruktuurien ylläpitoa keskitetysti (esim. palkattu henkilöstö)?

Infrastruktuurien ylläpito ja henkilökunnan palkkaus ovat pääsääntöisesti sijoittavien yksiköiden tehtäviä. Keskitetty rahoitus on ensisijaisesti tarkoitettu uusien infrastruktuurien perustamiseen sekä olemassa olevien infrastruktuureiden merkittäviin päivitys- tai uusimishankkeisiin.

On kuitenkin mahdollista, että infrastruktuuri saa myös keskitettyä tukea pidempijaksoisesti esimerkiksi pidempiaikaisten kansainvälisten jäsenyysvelvoitteiden vuoksi.

11) Onko hankinnoille ja mahdollisesti ylläpidolle organisaatiotason vuosibudjetti, jota myös käytännössä noudatetaan?

Infrastruktuureiden hankintojen ja ylläpidon budjetointi on sijoittavan yksikön sekä isäntälaitoksen ja –tiedekunnan tehtävä. Keskitettyä tukea saavat hankinnat edellyttävät budjetin läpikäymistä myös yliopistotasolla hakuvaiheessa osana priorisointiprosessia, minkä jälkeen oletetaan, että hankinnat tapahtuvat hyväksytyn rahoitussuunnitelman perusteella. Erillistä organisaatiotason seurantaa jälkikäteen ei tällä hetkellä ole, muuten kuin keskitetysti maksettavien omarahoitusosuuksien osalta.

Infrastruktuureiden käyttö ja näkyvyys:

12) Onko infrastruktuureiden käytölle ja saatavuudelle organisaatiotason ohjeita? Voisiko niitä saada nähtäväksi (esim. linkki tai liitetiedosto sähköpostitse)?

Keskeiset periaatteet on mainittu HY:n tutkimusinfrastruktuuriohjelmassa. Lähtökohtaisesti yliopiston infrastruktuureiksi luokitellaan vain sellaiset kokonaisuudet, jotka ovat isäntäyksikön lisäksi vähintään muiden HY:n tutkijoiden, sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden kuin yliopistoon kuuluvien käytettävissä. Infrastruktuurit määrittelevät itse tarkemmat käytön ehdot ja hinnoittelun.

13) Miten infrastruktuureista ja niiden käyttömahdollisuuksista tiedottaminen on järjestetty? Onko tietoihin pääsyä organisaationne ulkopuolelta?

Yliopiston tutkimusinfrastruktuurit luetellaan infrastruktuuriportaalissa, joka on osa tutkimustietojärjestelmä TUHAT:ia. Tiedot ovat pääosin julkisia ja niitä pääsee selaamaan myös yliopiston ulkopuolelta. Portaalin sisältöä on juuri päivitetty ja se täydentyy koko ajan. Tämän lisäksi yksiköillä ja infrastruktuureilla itsellään on kotisivuja, joiden kautta saa tarkempia tietoja infrastruktuurin toiminnasta ja pääsystä niiden käyttäjäksi.

Lopuksi:

14) Jäikö tämän kysymyslistan ulkopuolelle jokin tärkeä elementti tai elementtejä organisaationne toiminnassa infrastruktuurien kehittämiseksi?