Miten oppijan palveluiden tuottamisen muutos näkyy korkeakoulun toiminnassa?
- Työpajan vetäjä: Vilho Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkekoulu
- Fasilitaattori: Karoliina Sipovaara, CSC
- Tila: A6020
Työpajan kuvaus ja tavoite
- Työpajan tarkoituksena on hahmottaa, miten OPI-viitearkkitehtuurityössä tunnistetut oppijalle tarjottavat palvelut muuttavat korkeakoulujen toimintaa ja pohtia, miten näitä palveluita kannattaisi jatkossa tarjota mahdollisimman laadukkaasti ja tehokkaasti.
Kohderyhmä
- Korkeakoulujen toiminnan kehittämisestä vastaavat ja kiinnostuneet.
Taustamateriaalit
- Alla olevat keskustelukysymykset on toimitettu osallistujille sähköpostitse
Työskentelymenetelmät
- Yhteinen aloitus ja orientoituminen aiheeseen
- Pienryhmätyöskentely 5-6 hengen ryhmissä vastaten alla oleviin kysymyksiin
- Yhteinen keskustelun purku
- Työskentelyn yhteenveto
Kysymyksiä keskustelun tueksi
Yhteisessä loppuyhteenvedossa vastataan seuraavaan kysymykseen:
- Mitä muutosta pajassamme käsitelty teema on tuomassa korkeakoulukentän toimintaan?
Työpajan muistiinpanot ja muu dokumentaatio (kuvat ym.)
- Työpajassa käytetyt diat yllä
- Palvelun ja prosessin ero: palvelu asiakkaalle näkyvä osa ja siinä asiakkaalle kontaktipisteitä, taustaprosessit mahdollistavat palvelut
- OPI-viitearkkitehtuurityössä prosesseja on tunnistettu, joten tässä työpajatyöskentelyssä keskityttiin toiminnan palveluihin
- Kyvykkyyden lajit tämän työpajan kontekstissa:
a) henkilöstö & osaaminen
b) toimintamallit & prosessit
c) tietojärjestelmät & tiedot
- OPI-viitearkkitehtuurissa toimintapalvelut on kytketty oppijan palveluihin
Ensimmäinen kysymys: Mitä uusia kyvykkyyksiä yleisesti tarvitaan uudistuvien palveluiden tuottamiseksi?
Ryhmä 1:
- Tähtiajatus ryhmässä: yksi iso kyvykkyyden laji on ymmärrys uusista palveluista
- miksi niitä tarvitaan, miksi niitä tehdään → pitäisi ulottua kaikkiin prosesseihin ja kaikkiin vaiheisiin
- johto → opettaja, esim. ristiinopiskelu, modulaarisuus: tämä pitäisi ottaa huomioon jo opetussuunnitteluvaiheessa
- myös ohjaus: opintojen ja opiskelun tukipalvelut
- ei vain ainoastaan tutkinto-opiskelijoille vaan kaikille meille elinikäisille opiskelijoille
- ohjauksessa tarvitaan siis paljon uusia kyvykkyyksiä, ei voi olla vain nimettyjä opoja vaan liittyy ylipäänsä myös opettajan kuvan muutokseen
- ymmärrys uusista palveluista on johtamisasia
Ryhmä 2:
- Ohjausosaamisen kasvattaminen, helposti katsotaan omaa palikkaa ja omaa juttua, kun tarvittaisiin platform-ajattelua
- katsotaan suomalaisia korkeakouluja mutta myös kansainvälisiä ulottuvuuksia, näitä mietitään peppi- & sisu-käyttöönotossa,
- esiahotointi, tarkoittaa eriä eri korkeakouluissa
- idea: opiskelija tekisi tämän jo itse ennen korkeakouluun menoa, jolloin tämä juoksisi osana oppijan opiskelupolkua, pitääkö ohjata hakuvaiheessa tekemään osaamisprofiilia tms
- oppimisanalytiikka: miten integroidaan nykyiset opintohallinnon järjestelmät tällaiseen oppijan polkuun joka kulkee eri korkeakoulusta toiseen?
Ryhmä 3:
- pitäisi hahmottaa kokonaisuuksia: koko oppijan polku
- kyvykkyys: digikyvykkyys ja työkalujen hyödyntäminen
- palvelujen siiloutuminen
- tietojärjestelmien hyödyntäminen
- asioiden loppuunsaattaminen
- keskustelu samanlaista kuin muissakin ryhmissä
Toinen kysymys:
Mitä palveluita kannattaisi tuottaa kansallisesti yhteisinä palveluina ja mitä palveluita tulisi tuottaa suppeammin tiettyjen korkeakoulujen yhteistyönä?
Ryhmä 3:
- Oppimisanalytiikka päätöksenteon tueksi
- HOPSit samassa paikassa
- KV-tutkinto-opiskelijat: lähtökohdaksi se, että Suomi haluaa heidät eikä niinkään kilpailua yksittäisten korkeakoulujen kesken
- Campus-onlinen verkosto mallina?
- Kansallinen: tilastot, miksei voitaisi hoitaa Virran kautta?
- Oppimisympäristöjen saatavuus: relevanteinta yhteys ("access") mihin tahansa verkkopohjaiseen ympäristöön
- Identiteetinhallinta: osa opiskeljoista hetuttomia, miten tunnistetaan? Ei varmaa tunnistetta
- Tietojärjestelmä & tiedolla johtamisen tarpeita
Ryhmä 2:
- Ratkaistiin: yksi yhteinen opintohallintojärjestelmä kaikille, kaikki hyväksiluvut, tarjonnat, kaikilla käden ulottuvilla
- CSC:lle/opetushallitukselle/?: esiahotointi, kaikilla pääsy, Opintopolusta verkkokauppatyylinen, voisi verrata
- Alumniajattelu mukaan: opintorekisteriin voisi jo ilmoittaa että haluaa olla yhteydessä alumnitoiminnassa, valmistumisvaiheessa kysyttäisiin
- Oppijalla rooli: antaa kaikki luvat, itse aktiivinen että antaa luvat, jotta saa palvelut käyttöön
- Järjestelmäpalvelut yhteisesti toteutettaviksi
Ryhmä 1:
- Keskustelu hyvää, paljon samaa
Toiminnan osalta, yhteisiä toimintamalleja?
- Taustatyö yksinkertaisemmaksi, samalla voisi keskittyä frontdesk-palveluihin kuten ohjaamiseen
- Kv-palvelut, tervetuloa Suomeen ja katsotaan sitten minne korkeakoulun menee, kilpailu kokonaisuuden kannalta hankalaa tällä hetkellä
- Idea Turussa: Turun alueen korkeakoulut tilaisivat Eduixilta yhteisen ahotointijärjestelmän, kaunis ajatus mutta jopa yhden korkeakoulun sisällä useita eri ahotointimalleja, mutta ne ovat juurtuneita esim. tiedekunnittain, pitäisi uudistaa ajattelua isommin ja tämä vaatii voimakasta johtajuutta
Keskustelua
- Oppimisanalytiikka oppijan näkökulmasta hyvää
- Oppijan pitää käyttää eri palveluita → Sekaisin mistä löytyy oikea tieto, jos profiili tietynlainen niin osataan ohjata paremmin
- korkeakoulujen vertailu auttaisi jotta ei tarvitse mennä katsomaan aina jokaisesta korkeakoulusta erikseen samat asiat,
- Vertailu ja sitä kautta saavutettavuus
Mitä muutosta pajassamme käsitelty teema on tuomassa korkeakoulukentän toimintaan?
- Ohjauksen luonteenmuutos
- Järjestelmätuen astuminen enemmän pinnalle, aika- ja paikkariippumaton opiskelu
- Hallintojärjestelmien sekamelskasta konsensus mahdollistaisi palveluihin keskittymisen, ehkä jopa saataisiin aikaan yhteinen palvelumalli
- Yhteiset järjestelmät mahdollistaisivat yhteiseen toimintaan