Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/744717998
Aika: 22.11.2019 klo 14.00-15.00
Paikka: https://cscfi.zoom.us/j/744717998
Osallistujat: Anitta Kääriäinen (JAMK), Ari Hovila(VY/VAMK), Jaakko Riihimaa (AAPA), Juha Nisso (TUNI), Juha Venho (Turkuamk), Jukka Ivonen (Haaga-Helia), Liisa Huovinen (Taideyliopisto), Manu Pajuluoma (LY), Marko Holmavuo (UEF), Sari Laaksonen (LAMK), Mari Nyrhinen (DIAK). CSC: Antti Mäki, Outi Tasala, Karoliina Ahtiainen, Jussi Auvinen, Martin Matthiesen, Aki Reinimäki, Emma Falck
Annettiin tiedoksi uusi idea. Anitta Kääriäinen, JAMK, alusti.
eAMK-hankkeessa on pohdiskeltu sähköisiin oppimisympäristöihin liittyviä seikkoja vuodesta 2017 asti. Työryhmässä on eri AMK toimijoita, lisäksi JAMK on toteuttanut kyselyn tukipalveluista ja sähköistämisen tasosta. JAMK työpajoissa selvitetty opiskelijoiden asiointi tarpeita. Selvitystöiden tuloksena päädytty kolmitasoiseen eOpintopalvelut rakenteeseen (tiketillä). Olemassa olevat palvelut on suunnattu pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijoille, eAMK-hankkeessa asiaa on lähestytty laajempaa asiakasjoukkoa miettien. Työstön tukena on toiminut OPI-viitearkkitehtuurin Oppijan polku.
Tukipalveluiden toteutus on hyvin eri tasolla korkeakoulujen välillä ja myös korkeakouluissa sisäisesti: käytössä niin sähköisiä kuin paperin tuella tarjottavaa palvelua. Erilaisille oppijaryhmille on rakennettu erilaisia palveluita ja systeemejä - näin ollen palveluportfoli/-kartta on erittäin laaja.
DigiCampuksen toteutukset opettajien tukipalveluista saattaisivat tarjota teknologiatasolla ratkaisuja myös tähän asiaan.
Digivision tulevaisuudessa toteuttamat ja itse tekemisen väliset asiat olisi hyvä selkeyttää päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Tietohallinnon työtä helpottaisi, jos saataisiin aikaan edes periaatteellisia linjauksila, joihin korkeakouluyhteisöt olisivat valmiit sitoutumaan. Periaatepäätöksellä tai -suosituksella voitaisiin helpottaa tietohallinnon arkea.
Päätös: Asiaan palataan myöhemmin kun selviää mille palvelunkehittämislinjalle asiaa ehdotettaisiin tarjottavaksi.
Annettiin tiedoksi uusi idea. Martin Matthiesen, CSC, alusti.
Kielipankki on Fin-Clarin konsortion palvelu, jossa on mukana yliopistoista HY, VY, OY ja myös CSC. Notebooks puolestaan on CSC:n tuottama palvelu, jonka kautta kursseja voi tarjota Suomen rajojen ulkopuolelle kutsumalla heitä mukaan (ulkomaalaisella tutkijalla tulee kuitenkin olla affiliaatio Suomeen). Ideaon tullut Fin-Clarinilta, mutta Kielipankki ei voi itse päättää Notebooksin avaamisesta muille. Idean taustalla ajatus Notebooksin avaamisesta siten, että toimisi jatkossa Hakan lisäksi myös Edugain-tunnuksilla? Nykyisellään liittyminen on mahdollista, mutta haastavaa, joka saattaa vaikuttaa ulkomaalaisten tutkijoiden halukkuuteen liittyä mukaan suomalaisiin tutkimuksiin. Tekninen toteutus on vain osa tarvittavaa kehitystä, kyse on myös siitä halutaanko mahdollistaa osallistuminen Suomen ulkopuolelta.
Identiteettien ja tunnistautumisen hallinta noussut esiin myös ICT-ohjausyhteistyön ryhmien yhteisseminaarissa.
Keskustelu:
1) Tekninen alusta ja palvelu, jonka avaamista pohditaan, 2) Sisällöllinen omistajuus (aineisto) jota myös voi avata. Onko mahdollista päästä yhteiseen linjaukseen, vai voidaanko avata osa palvelusta ja osaa ei?
Suomessa CSCn tuottamat palvelut tarjotaan jo tutkijoille, jotka ovat muista maista, mikäli hänellä on yhteys suomalaiseen tutkimukseen.
Tässä casessa pohditaan haluammeko laajentaa tunnistamista ja ekosysteemiämme eurooppalaisittain, ei kansallisesti.
Riihimaa: miten asemoituu käyttäjänhallinnan kokonaisuuteen? → Ydinperiaatteita sovittavaksi. Yhteisseminaarissa identiteetinhallinnan järjestäminen nelikentässä: kotomainen-ulkomainen, tutkimus-opetus ?
Annettiin tiedoksi uusi idea.
Annettiin tiedoksi uusi idea.
Tiketille päivitetty alustavat systeemikyselyn tulokset.
Dell Isilon käyttäjiksi on tunnistettu nyt OY, JY, UEF, VY, LUT, TAU, TY sekä HY kansalliskirjasto osalta.
Keskusteltiin mikä olisi oikea polku viedä asiaa eteenpäin.
Etenemisen vaihtoehdot: 1 korkeakoulut yhdessä pohtii ja muodostaa mielikuvan tai 2 jää tarkennettavaksi (Kuusiston Harrin kanssa) olisiko CSC.llä kiinnostusta tai mahdollisuutta auttaa Juhan jengiä selvittämisessä. Dell Isilon on käynyt juttelemassa myös CSC:lle. Jätetään tarkennettacvaksi: olisiko CSC:ltä tarjota liikkeellelähtöä. Jos OCRE myöhästyy, voisiko tätä ehkä viedä eteenpäin meidän toimin?
Todettiin, että CSC pohtii olisiko tätä mahdollista ehdottaa CSC:n palvelukehityskaistalla edistettäväksi.
Päivitetty tilannetietoa. Kokeilukäytössä (kokeilujaksoja tarjolla rajoitetusti), tuotantoon 2020.
Kysely korkeakouluille oppimisympäristötarpeista
AAPA ja FUCIO 24.9. yhteiskokouksessa ehdotettiin korkeakouluille lähetettävää kyselyä, jossa tiedustelemme korkeakoulujen kiinnostusta aikataulun ja tarpeen suhteen. Kysely on valmisteltu Digicampus hankkeen kanssa.
Todettiin, että keskustelu on laajentunut alkuperäisen idean uuden LMS:n kilpailuttamisesta korkeakoulun oman tarjonnan laajentamiseen, useamman alustan tarjoamiseen.
A tarkoittaa uutta oppimisalustaa. A erilainen business case kuin B, joka laajentaa olemassa olevaa palveluvalikoimaa. B:stä puhuttu (myös Funet työvaliokunnassa). C digicampushankkeeseen liittyen. Palvelu ei kytketty identiteetinhallintaan tai muuhun perusjärjestelmissä olevaan tietoon (A on yleensä integroitu). C:hen ei mahdollista tehdä identiteetinhallintaa yms. D integroitu Hopseihin jne digivisiossakin tunnistettuihin.
Venho: Vaihtoehto, korkeakoulujen käytettävissä yhteiset määrittelyt, joita tehty eri foorumeissa, esimerkiksi DigiCampuksessa ja Géantin kilpailutuksen yhteydessä. Olisiko tämä yksi vaihtoehto?
Ivonen: C kohdassa puhutaan korkeakoulujen yhteistyöstä - oppimisalustoja tarvitaan myös hankkeisiin joissa on mukana yrityksiä.
→ Korkeakoululla on jo omat ympäristöt, joihin voi ottaa kolmansia osapuolia mukaan luomalla omaan Idp:hen tunnuksia, joiden kautta pääsee mukaan. Oletettavasti yhteishankkeissa mukana myös kolmansia.
C ei toimi samalla prosessilla kuin paikallinen ratkaisu.
Hovila: Tämä linkittyy myös Digivisioon. Korkeakoulut ovat eri kypsyystasoilla ja elinkaaren vaiheissa. D vaatisi useamman vuoden vaiheittaisen edistämisen. Integraatiot yms. vaativat vielä paljon kehittämistä.
Ivonen: Analytiikka kiinnostaa LMS-asiassa - kuinka korkeakoulukohtaisia ratkaisuja halutaan? Tuo yhteiskäyttöisyydelle haasteita.
Venho: ka.csc.fi tiekartassa mainittu tulevaisuuden oppimisympäristö - mietitty täysin uudenlaiset pedagogiset ratkaisut.
Ei enää tuossa samassa muodossa kartalla - pinkit digivision muotoilun mukaisia. Seuraavan sukupolven uusia juttuja lähempänä ehkä vaihtoehdot B, uusia tuotteita rinnalle käyttöön. Ja D myös. A ja C Moodlea, jos puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.. 
Venho: Monet korkeakoulut haluavat olla mukana kilpailutuksessa, mutta on tärkeä määritellä minkälainen voisi olla uusi oppimisympäristö ja kilpailutus määrittämisen jälkeen. Vastaako kaikki D digivisio, eikä päästä nyt eteenpäin asiassa
Antti: Kannattaako meidän tehdä tällainen kysymys, tuottaako vastaukset paikallista ymmärrystä tai kansallista. → Kannatusta.
Manu: Oppimisympäristöt osuvat perustoimintaan ja pedagogiselle puolelle. Tietohallinto ei ehkä oikea vastaamaan kysymykseen.
Venho: Oppimisympäristöt ovat monie korkeakoulujen agendalla ja kokonaisuus on haastava toteuttaa yksin.
Ehdotettiin omaa kyselyä opintopuolelle ja toista tietohallinnolle. Todettin, että lisätään Toiminto/rooli organisaatiossa lisäkolumniksi. -korkeakouluilta voi tulla useampi vastaus.
Päätettiin lähettää kysely todetuilla muutoksilla korkeakouluille siten, että tavoitetaan sekä tietohallinto että opintohallinto. AAPA ja FUCIO -verkostojen pääsihteerit lähettävät tietohallinnolle, ja CSC:ltä lähetetään korkeakoulujen puitesopimusten yhteyshenkilöille, OHA -verkostoille ja opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon yhteistyöryhmä KOOTuelle, jonka kautta tavoitetaan myös pedaryhmä.
Jatkettiin 13.11. yhteisseminaarissa aloitettua keskustelua tunnistamisen ja identiteetinhallinnan mahdollisesta ideamuotoilusta. Pohdittiin tulisiko korkeakoulujen itse lähteä tekemään ja päättää tästä seuraavassa toimikunnan kokouksessa? Vaihtoehdoiksi nostettiin sidosryhmäselvitys (mitä kaikkea tulee ottaa huomioon) tai ulkopuolisen konsultin vetämä ideamuotoilu.
Keskustelu:
Todettiin, että tuodaan asia 5.12. kokoukseen päätösasiana.
LY:lla + LapinAMK lokipalvelu/lokien hallintajärjestelmän hankinta edessä ensi vuonna. 3 vaihtoehto, huono tehdä yksin. 8.11. päivitetty. On neuvoteltu, tuleeko tästä jotain? Yritys ja korkeakoulut? LAY, TY, .. Sähköisen arkiston hankkiminen & SIEMin hankkiminene. Christa kertonut, että heillä kokemuksia - jos jaetaan keskenään tietoa, 3 ei huonoa.
CSC:llä myös tarve uudelle hankinnalle kun puhutaan lokeista. Parempaan keskusteluun 5.12. Tietoturvaajia mukaan - aikainen heräte verkostoissa ja SEC-ryhmälle ja SIEM-porukalle.
Keskustelun tarkoitus: Mitä ja ketkä haluavat hankkia jotain? Kutsut SEC ja SIEM
Päätettiin nostaa 5.12. ideatoimikunnan asialistalle tarpeen selvittämiseksi.: ketkä ovat kiinnostuneet hankkimaan, mitä ja miten. Kokouskutsu lähetetään tiedoksi pääsihteerien kautta tietohallinnon verkostoille, ja CSC:n toimesta kutsutaan SEC- ja SIEM-ryhmän jäsenet.
Webinaari Arenen ja Unifin digivision valmistelusta 22.11. klo 13-14. Todettiin, että webinaarihuomioihin tulisi palata seuraavissa kokouksisssa. → TODO: 5.12. asialistalle
Ideamuotoilukonseptin infopaketti https://wiki.eduuni.fi/x/ZSCeBw
Seuraava ideatoimikunnan kokous poikkeuksellisesti torstaina 05.12.2019 kello 09.00-10.00.