Kokous Ideamuotoilun käyttötarpeen ja mahdollisuuksien pohtimiseksi

13.12.2019 klo. 14:04-15:08, https://cscfi.zoom.us/j/744717998 - kokoushuone Nauvo, 1.krs, Keilaranta 14, Espoo

Jussi Auvinen (siht., CSC), Minna Harjuniemi (HY), Antti Mäki (pj., CSC), Kirsti Niemeläinen (Haaga-Helia), Jussi-Pekka Pispa (TUNI), Kirsi Pispa (CSC), Osmo Santamäki (SAMK), Juhamatti Tillonen (UEF), Kuno Öhrman (CSC)

Yhteenveto

Haluamme tietää, mitä haluttaisiin ratkaista, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet. Koska ratkaisuja, ratkaisuaihoita, teknologioita ja toimijoita on useita, täytyy tavoitteiden kirkastua toiminnan tarpeista.

Haluamme jäsentää asiat käsitteellisellä tasolla oikein, jottei synny väärinymmärryksiä termeistä, kuten "identiteetin hallinta", "tunnistautumispalvelu", "IAM", "AAI", "AD" ja "oma data", "MyData". Haluamme ymmärtää kokonaisuutta siten, että paikallisessa organisaatiossa, toimialalla, kansallisella tasolla tai eurooppalaisessa kehityksessä ei tehdä turhaa päällekäistä työtä. Haluamme valita kokonaisuudesta mahdollisimman rajattuja kohteita edelleen kehitettäväksi.

Ideamuotoilun tulee jäsentää, mitä ovat uudistuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tarpeet, mitä haluttaisiin ratkaista. Ideamuotoilun tulee perustua valmiisiin selvityksiin ja linjauksiin tarpeista. Tarpeita koskeva tiivis yleiskuva tarvitaan ennen kuin kehityskohteista tai ratkaisuista voidaan valita yhdessä edistettäviä konkreettisia kohteita.

Ideamuotoiluun tarvitaan erityisesti näkemystä toiminnan tarpeista ja niiden muutoksesta. Miten toiminta muuttuu suomalaisten tutkintokoulutukseen keskittyneestä toiminnasta, ulkomaalaisten osallistumisen, jatkuvan oppimisen ja TKI-yhteistyön näkökulmasta?

Keskustelusta kirjattua

Onko tahtotilana Norjan mallin mukainen yksi ideantiteetinhallinta? Näyttäisi että ei. Miten ulkomaalaiset tunnistetaan, vastauksena on tarjottu digivision identiteetinhallintaa. Tunnistaminen ja identiteetinhallinta ovat kaksi eri asiaa
Ei puhuta tekniikoista tai prosesseista vaan orkestroinnista
Hakalla pystytään osa henkilöistä yksilöimään. VRK pohjainen järjestelmä ei sovellu, katsoo kansalliselta näkökulmalta. Tutkijoiden osalta päätettiin ottaa käyttöön ORCID, joka on kansainvälinen, henkilökohtainen ja henkilön hallitsema ja mahdollistaa identiteettien linkittämisen. Ihmiselle pitäisi pystyä kokoamaan MyData ja siihen liittyvät identiteetit. Myös vanhat tutkinnot pitäisi pystyä kytkemään yhteiseen identiteettiin. Pitäisi laajentaa kansallisesta identiteetistä kansainväliseen. Kv-velvoitteita (eIDAS) pitäisi pystyä toteuttamaan. Paikallisella tasolla tehdään IAMia ja jos halutaan, niin on mahdollista toteuttaa kansallinen IAM. Mitä halutaan kokonaisuutena, ei pelkästään identiteetinhallinta vaan myös pääsyoikeus. Kuka omistaa identiteetin, kuka on rekisterin pitäjä
Miten voisi palastella. Mitkä ovat todellisia usecaseja, mitkä ovat hypotettisia tai muutoin ilman realismia olevia kokeiluja. Autentitointikirjautumiset ja sen osana identiteetinhallinta: mitä meillä on olemassa olevia resursseja, mitkä jäävät koulutussektorin omalle vastuulle. Jokainen korkeakoulu joutuu hoitamaan oman AD:nsa, niihin liittyviä kehitysprojekteja kannattaa jatkaa, ehkä jakaa enemmän tietoa näistä. Suomen EIDAS-projektityö on alussa: miten pystymme tunnistautumaan eri maissa. Maiden tietosuojan ja rekisteröinnin osalla on eroja (tiukempia rajoituksia). Mitä tietoja tarvitsemme opetuksen ja tutkimuksen osalta henkilöistä, tämä pitää miettiä. Kansallisesti on kehitteillä ratkaisuja ulkomaalaisten tunnistautumiseen, näitä kannattaa seurata
IAM ja IDM ovat eri asioita, tämä hyvä ääneen todeta. Kansalliset ratkaisut on hyvä hyödyntää korkeakoulujen omassa työssä
Ulkomaalaisten tunnistaminen päivän polttava ja konkreettinen haaste
CSC:llä kaikki ulottuvuudet on jo olemassa, yksiselitteinen ratkaisu puuttuu.
OID:lla voitaisiin ratkaista asioita: kun oppija muuttuu opettajaksi, pitäisi pystyä identifioimaan helposti ja nopeasti. Löytyykö yhteenvetoa eri ratkaisumalleista/toteutuksista? Mihin ratkaisuun halutaan vastata, ettei keksitä lisää ongelmia?
Haka on hyvä esimerkki siitä, miten eri palasista koostuu hyvä ratkaisu. Vaatii kaikkien osasten tuntemisen, jotta kokonaisuus ei kaadu. Nyt pitää taklata likaiset yksityiskohdata, ne pitää kaivaa esiin. Toisena asiana kansallinen vrk-systeemi määrittää osan ratkaisusta. Superidentiteetin hakeminen ei kannata, paloina eteenpäin
Digivisiota suunnitellut työryhmä voisi perustaa pohdintansa suomi.fi -tunnistukseen. Toisaalta nyt kun laajennetaan skouppia, niin mitä kysymyksiä pitäisi osata esittää?
Otsikko on väärä ja sitä pitää varoa, jos ideamuotoilua edistetään. Pitäisi keksiä eri pääotsikko
Yksi esimerkki: jos opetetaan ulkomaalaisia muussa maassa etänä, miten tunnistus hoidetaan?
Mitkä ovat merkityksellisiä ydintehtävän (tutkinto) kannalta ja mitkä olisivat kivoja lisäratkaisuja henkilöiden tunnistamiseen
Lisäämällä tietojenvaihtoa ja jakamalla identiteetinhallintaa voidaan päästä lähemmäs yhteistä, parannettua hallintaa. Luottamusverkostojen yhteistyö
Yksi esitettävä kysymys: miten luotettavuustasoa parannetaan?
Miten kaupallinen sektori otetaan mukaan esim. tutkimushankkeisiin, hallintahaasteet
Asioita ei kannata viivyttää ideamuotoilun valmistelua/toteutusta odotellessa
Haaga-Heliassa tehty laajalla rintamalla työtä tähän liittyen. Selvitellään miten tietojemme ja tehtyjen kuvausten jakaminen onnistuisi
Synteesi korkeakouluissa tehdyistä pohdinnoista ja valmisteluista, tämä auttaisi asian edistämisessä
Norjan esimerkit tiedoksi kaikille

Mitä haasteita on?

MyData ja jatkuva oppiminen
Ulkomaalaisten tunnistamisessa: tulevat järjestelmiin käsittelyyn ilman hetuja ja hetuja listään paikallisesti myöhemmin eri paikkoihin
Milloin tarvitaan tietoa ilman henkilötunnusta?
Miten hallitaan identiteettiä

Ehdotus:

Tehtyjen ratkaisujen ja kuvausten koostaminen ja jakaminen

Korkeakoulujen digivision tavoitteena on, että suomalaisesta koulutuksesta tulee globaali edelläkävijä tiedon paremman hyödyntämisen ansiosta. Suomi on 2030 joustavan opiskelun mallimaa. Oppija saa turvallisesti käyttöönsä datan omasta oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ja tukee hänen oppimistaan läpi elämän. Digivision toiminnallisena tavoitetilana 2030 on yhteinen tunnistautumispalvelu, ja jokaiselle yksi identiteetti.

Identiteettikokonaisuudessa yhdistyvät sekä kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus, lisäksi asiassa on huomioitava niin oppijan kuin tutkijan identiteetinhallinta. Asiakokonaisuuden kehityksessä tulee ottaa käyttäjä keskiöön – mitä hän tarvitsee. Miten dataa voisi käyttää oppijan, tutkijan ja opettajan hyödyksi?

Identiteetinhallinta on kaikille yhteinen ja erittäin tärkeä asia, haasteena on kokonaisuuden moninaisuus organisaatiotasolla, puhumattakaan kansallisesta tai kansainvälisestä tasosta. Laaja kokonaisuus vaatii rajauksia kuten Digivisio ja viitearkkitehtuurit, joiden kautta asiaa voidaan lähteä edistämään. Ideamuotoilu on tunnistettu toimivaksi menetelmäksi asian hahmottamiseen.

Identiteetinhallinnan ideamuotoilun työtila https://wiki.eduuni.fi/x/LqXHBw

Lisätietoja ideamuotoilu työskentelymallista https://wiki.eduuni.fi/x/ZSCeBw

2019-12-05 Ideatoimikunnan kokous, muistio https://wiki.eduuni.fi/x/hoZ_Bg

Keskusteltiin tunnistaminen ja identiteetinhallinta -kokonaisuuden mahdollisen ideamuotoilun käynnistämisestä.

Varmistaaksemme parhaan mahdollisen ideamuotoilun tuloksen, päätettiin perustaa työryhmä kirkastamaan ideamuotoilun tavoitteita ja osallistujia

Valmistelevaan työryhmäään ehdotettu Minna Harjuniemi (HY), Jussi-Pekka Pispa (TUNI) ja Juha-Matti Tillonen (UEF). Tämän lisäksi amk-edustus. Antti Mäki (CSC) sihteeröi
Työryhmän tulokset esitellään seuraavassa ideatoimikunnan kokouksessa 20.12.

Valmistelevan työryhmän agenda:

Mitä identiteetinhallinta ideamuotoilulla tavoitellaan

Mitä eri näkökulmia ideamuotoiluun olisi tarve ottaa mukaan

Miten eri näkökulmien edustajat kutsutaan mukaan ideamuotoilun työryhmään