Aamupäivän ohjelma klo 10.00-12.00
Hanna Nordlund, Korkeakoulujen Digivisio
Hanna Nordlund aloittanut Korkeakoulujen Digivision hankejohtajana. Nordlund esitteli itsensä ja taustansa.
Korkeakoulujen digivisiota 2030 pitkään valmisteltu. Ensimmäisen rahoituspäätös OKM:n erityisavustuksesta alkaa olla valmis. Operatiivisen toiminnan näkökulmasta ollaan vielä alkuvaiheessa. Tällä hetkellä työstetään sopimuksia; konsortio ja hanketoimistoon liittyviä sopimuksia. Hallinnollisia prosesseja kasataan. On käynnissä useita rekrytointeja. Paljon työstämistä työskentelymallien ja -tapojen rakentamiseen konsortion kesken sekä suhteessa hanketoimistoon. Aloitettu myös rehtorihaastattelut. Muutamat ensimmäiset haastattelut tehty. Yhteisen tahtotilan ja vision muodostaminen käynnissä. Oppijan käyttäjämatka kokonaisuutta jatketaan myös ja viedään pidemmälle. Tarkoitus tehdä seuraava versio ja tarkoitus lähteä kommentoitavaksi laajasti. Ensimmäisten palveluiden toiminnallinen määrittäminen käynnistymässä. Työskentelymallit vielä tämän vuoden puolella. Ohjausmalli tarkoituksenmukaiseksi kaikkien kannalta. Myös päätöksiä riittävän nopeasti, vaikka tehdään laajalla porukalla. Työpaketeille seuraavaksi suunnitelmia alkuvuodesta, hanke jaettu 7 työpakettiin.
Tapio Ekholm, Metropolia ammattikorkeakoulu
Peppiin tulossa EMREXiä hyödyntävä osa. Pepin kehittämisestä ja RAP+ projektin. Kolme osa projektia. RAP + muodostuu sanoista "ristiinopiskelu" "ahot" "perusrekisterin laajentamista yliopistoille". Nyt puhutaan A osaprojektista.
Mitä EMREX tuo mukanaan? EMREX opintosuoritusten sähköinen siirto korkeakoulujen välillä joko kotimaassa tai kansainvälisesti. Keskitytään miten voidaan hyödyntää Suomen sisällä korkeakoulujen välillä. Korkeakoulujen opintojärjestelmissä tai kansainvälisen tietovarannos edessä olla ncp (national contact point). Siirtyy ahot hakemukselle opintojakson nimi, laajuus, suorituspaikka ja alkuperäinen arviointi. Siirron toteuttaa opiskelija. Ei tarvita erillisiä sopimuksia tiedonsiirtämiseen. Ero varsinaisesta ristiinopiskelupalvelusta, joka tarkoitettu eri tarkoitukseen.
Kuva opiskelijan työpöydältä. Käyttäjä avannut uuden hyväksilukuhakemuksen. Hakemuksen ensimmäinen vaihe, johon täytetään perustiedot. Suorituspaikka ja osaaminen. Jos emrex tiedonsiirtoa ei olisi käytössä, pitäisi syöttää käsin esim. toteutuspaikka. Löytyy kohta kuin muualla suoritettu opinto ja kohta tuo opintoja emrexistä. Lisävalikosta avautuu jos haluaa hyödyntää emrex siirtoa. Pitää olla korkeakoulun käyttäjätunnus käytössä ja tiedossa jos on esim. ollut vaihdossa. Suomalaisen korkeakoulun kyseen ollessa kun tapahtuu virta tietovarannon kautta, olisi haka-kirjautuminen joka peppi tapauksessa menisi single sing in avulla eli ei tarvitse uudelleen kirjautua. Esimerkkinä, miten norjalaisesta yliopistosta siirretään. Opiskelija valinnut kolme opintoa, joita haluaa siirtää omaan kotikorkeakouluun (esimerkkikuva). Kerrottu paljonko tulossa opintopisteitä ja mitkä on arvosanat yms.
Siirtyy Pepin ahot hyväksilukuhakemukselle. Sisällytetään opiskelijan hopsiin, kun tämä on valittuna. Alapuolella hops esikatselu. Näyttää ja kertoo mihin kohtaan opiskelija haluaa sisällyttää opinnot. Valitut opinnot kuvassa. Sijoitetaan usein hopsin ulkopuoliseen, mutta välillä myös muuallekin. Ei muuta tarvitse kuin hyväksyä tämä paikka ja lähettää hakemus käsiteltäväksi. Tähän kaikkeen meni noin 1 min aikaa.
Keskustelu:
Miten tunnistetaan opintosuoritusten myöntäjiä ja jatkokehityksessä toivottavasti saadaan enemmänkin. Mikä on tunnuksista pysyvin ja mitä voidaan käyttää sitten kansallisesti. Keskustellaan OPH:n kanssa että saataisiin kansalliseen koodistopalveluun enemmänkin mäpättyä näitä miten suomalainen korkeakoulu maailmassa tunnistetaan ja saataisiin . ELMOon kuvailutietoja jatkokehityksen kannalta olisi tärkeä saada.
Puuttuu opintosuoritusten kuvailutiedot, kv-liikkuvuustunnisteet, diploma supplement. Mietintämyssyyn mitä voisi olla käyttötarkoituksia, että työnantaja voisi liittyä emrex palveluun ja sitä kautta tarkistaa opintosuorituksia ja yksittäisiä pätevyyksiä.
Yksittäisen tiedon siirtymistä olisiko mahdollista, meillä taas että yksittäinen kurssi voi osoittautua suosituksi. Jos on väärin esim. kohdennettu. Nousi kysymys pitäisikö olla suositus, milloin kannattaa käyttää ripaa. Jos on pienet tai erityiset volyymit. Pitäisi miettiä suositusten kannalta näitä asioita. Ripan käyttöönoton myötä näyttää että kohdentamisasia vaatii paneutumista jo suunnitteluvaiheessa. Pitäisi käsi kädessä kun opettaja ja verkostoa suunnittelevat ihmiset niin ottavat huomioon. Miten opiskelijoita ohjeistetaan. Eivät lue ohjeita vaan kokeilevat miten palvelu toimii. Ikuisuusongelma. Heräsi kysymys kannattaako käyttää ripaa, joissa maksullisuus koskee myös ripaa. Mitä opetusyhteistyötä suunnittelevan ja opettajan tulee tehdä ja missä aikataulussa. Kohdentamiseen liittyvät kysymykset, toteutukset joissa liikkuu rahaa ja opiskelijoiden ohjeistus sillä tavalla että opiskelijan tavoittaisi näyttäisi nousevan tärkeimmiksi kolmeksi aiheeksi.
Oli tarkoitus tunnistaa opetusyhteistyön prosesseja ja mitä paineita näihin kohdistuu palveluväylän käyttöönoton myötä. Käytiin läpi kuvitteellisen verkoston myötä ja käytiin läpi eri skenaarioita mitä voisi tapahtua. Hyviä nostoja. Esim. ohjeistuksiin liittyen korkeakoulut voisivat tehdä yhteistyötä ohjeiden benchmarkkauksella. Jos käyttöönotto esim. ensi syksynä niin osa ei ole niin pitkällä. Tätä voisi jakaa. Muissa huomioissa nousi opiskelijapalaute. Kerätään, mutta idea että voisiko sitä hyödyntää opiskelijan kotikorkeakoulussakin. Hyvä nosto. Henkilökohtaiset erityisjärjestelyt. Ei liiku palveluväylän kautta.
Keskustelu
Iltapäivän ohjelma klo 12.45-15.00
OPH:n tilannekatsaus, Susanna Kärki, Opetushallitus
Europass on ollut käytössä aina. Suurin uudistus tullut heinäkuussa, jossa tehtiin uudenlainen tuote. Muutama vuosi suunniteltiin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Haettu uudenlaista sähköistä portfoliota. Pyritään tekemään mielenkiintoisempi ja helppokäyttöisempi. Saataisiin enemmän käyttäjiä. europass.eu näkee miltä uudet sivut näyttää ja uusi työkalu. Uutena tullut palveluita koulutuksen järjestäjille. Digitaalista yhteistyötä tehty aiemminkin, mutta nyt sitä tehostetaan.
Käyttäjä keskiössä. Tarjotaan tietoa ja erilaisia työkaluja. Voi itse tunnistaa osaamistaan. Työskentelymahdolliset, mutta myös elinikäinen oppiminen. Myös suosittelisi halutessaan työ-ja opiskelupaikkoja. Käyttäjälle tarjoaa mahdollisuuden jakaa verifioitua tietoa osaamisestaan yhdestä paikasta.
Kaavio tehty ammatillisen osaamisen osaajalle, mutta kävisi myös korkeakoulutasoiseen. Kuvattu miten käyttää Europassia. Esim. tutkintojen liitteet tulee europassista.
Hahmoteltu, mitä käytännössä voisi tarkoittaa mitä "digital credentials" voisi merkitä. Palveluita, joita europassin puolella voidaan saavuttaa. Europassin kautta voi päästä katsomaan eri tyyppistä dataa, mm. ennakointidataa, joka tulossa ensi vuonna uutena palikkana.
Europass credentials sisältö: vihreissä aktiviteetit (mitä oppimisaktiveetteja tehty), mitä saavutettu, mahdollisuus lisätä tietoa tutkintojen tunnustamiseen liittyen. Rakenne, jota ollaan nyt rakentamassa.
18 pilottimaata, jotka pilotoineet heinäkuusta alkaen. Kansallisiä että yksittäisiä oppilaitoksia. Näiden ohjalta 5 skenaariota. Rakennetaan niin monta kuin tarvitaan. Skenaario 1 lähtee siitä, ettei haluta käyttää digitaalista palvelua vaan äytetään Europassia. Skenaario 2, jossa on järjestelmä joka voidaan integoida europassiin mukaan. Skenaario 3 yksi kansallinen taho, joka tietyn joukon puolesta allekirjoituksia voi laittaa. Skenaario 4 mahdollisuus rakentaa ooma yhteensopiva wallet. Skenaario 5 jos haluaa jonkun oman järjestelmän jolla voi tarkastella, voi rakentaa yhdessä Europassin kanssa.
Diploma ja Certificate supplement osana Europassia. Pieniä muutoksia ammatillisen koulutuksen diploma supplementtiin. Liitteiden digitalisoinnista on puhuttu jo pitkään. Kansallisesti tehdään omia ratkaisuja tarpeiden mukaan. Voidaan rakentaa myös erillisiä ratkaisuja tarvittaessa. Suomi ei ollut mukana 18 pilottimaan joukossa, ollaan vasta nyt tulossa mukaan. OPH'lla kaikki Europassiin liittyvät asiat saman katon alla. Opintopolun kautta tiedot suomalaisesta koulutuksesta. Tarjotaan korkeakouluille tietoa Diploma supplementista.
Keskustelu
Esittely peruuntunut. Siirtyy myöhempään ajankohtaan.
Sähköpostitse tullut tieto Laurea ammattikorkeakoulusta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta:
Laurea: Sähköisesti allekirjoitetut ja varmennetut todistukset (tutkintotodistus, tutkintotodistuksen liite, DS ja Europassi) tulostetaan Pepistä yhtenä pakettina ja viedään arkistointijärjestelmään. Mutta ei ihan vielä, mutta vuoden alusta. Meille on tulossa juuri käyttöön Peppiin liitetty Valo – valmistumisjärjestelmä (Studyo) ja todistusten ”sähköistäminen” sekä uusi asiakirjahallintajärjestelmä, jonne todistukset viedään.
TAMK: TAMKissa on käytössä sähköinen allekirjoitus ja arkistointi TWEBissä. Tutkintotodistus ja kaikki sen liitteet (fi ja en) siirretään TWEBiin, jossa asianosaiset hyväksyvät (eli sähköisesti allekirjoittavat) materiaalit ja sen jälkeen ne tulostetaan. Samalla jäävät arkistoon TWEBiin. TAMKissa myös ollaan siirtymässä Valo-järjestelmään ja sen ohella oleviin sähköisiin allekirjoitusmahdollisuuksiin. Arkistointijärjestelmäkin on ilmeisesti muuttumassa jossain vaiheessa.
Jukka Kohtanen, CSC
Osoitteesta ka.csc.fi löytyy "Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta". Identiteetinhallinta -kohdasta löytyy lisää materiaalia.
Asettamispäätöksessä kerrottu työryhmän tehtävät ja jäsenet. Toimeksianto on hyvin laaja. Määritellään identiteetin ja omien tietojen hallinnan ja tunnistautumisen ratkaisu ja toimenpiteet yms. Tavoitteet kunnianhimoiset. Lähteä tekemään suunnitelmaa ja ratkaisuja. Kaikkia koulutusasteita koskeva. Mainittu myös omien tietojen hallinta. Myös osa tätä työtä. Vielä kytketään muuhun julkishallinnossa tehtävään työhön. Paljon eri tahojen edistämiä ryhmiä, jotka tekevät työtä saman asian parissa. Tämän ryhmän osalta ensimmäisiä asioita että kartoitetaan toimijat jotka tekevät samaan asiaan liittyen. Mennään rinnakkain toimijoiden kanssa, kartoitetaan tämän ryhmän vastuut ja muiden vastuut. Jääkö jotakin vielä ulkopuolelle, mitä kukaan ei työstä. Toimikausi 2022 loppuun asti. Ei tarkoita, että työ päättyisi silloin. Katsotaan miten siitä jatketaan eteenpäin. Ministeriö ostaa CSC:ltä koordinoivaa työtä. Meillä tehdään ryhmän toimintaa koordinoivaa työtä. Linkki Valtiovarainministeriön hankkeeseen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen.
Varsinainen ryhmän työ. Ei ole ryhmän julkista työskentelytilaa. Otetaan esille OKM:n kanssa, jos tehtäisiin päätöksiä miten julkaistaan dokumentaatiota. Työtä jaettu työpajatyöskentelyn perusteella. Jaettu viiteen eri pääluokkaan nämä tapaukset.
Puuttuva identiteetti tai tunnistusväline varmasti laajin. Kun kansainvälinen henkilö saapuu ei ole keinoja identifioida riittävän tarkasti.
Organisaatiosta riippumaton identiteetti. Miten tämä saadaan varmistettua? Sekä opetusyhteistyö tapaus että EMREX. Esim. korkeakoulujen tunnukset on sidottu yhteen korkeakouluun. Toiseen kk tehty uusi identiteetti ja uudet tunnukset. Kattaa laajemmin tapauksia kuin perus tutkinto-opiskelijat. On tapauksia, että haetaan sijaisopettajaa ja hänelle pitää luoda identiteetti ja tarvittavat käyttöoikeudet luoda. Esim. tutkijat, opettajat muuten... Koulutusyhteisö otetaan työhön mukaan. Laaja-alaisesti lähdetään ratkaisemaan näitä haasteita.
Koulutustoimialan omien tietojen hallinta. Omien tietojen (MyData) hallintatyötä. Suppeasti käyttötapauksia. Omien tietojen hallinta, miten haluaa nähdä. Tarvittaisiin kymmenittäin käyttötapauksia. Ytimeltään suppea. Henkilöllä oikeus omiin tietoihin ja valta käyttää tietoja miten haluaa.
Huoltaja asioi huollettava puolesta. Huoltaja/edunvalvoja toimii vajaavaltaisen puolesta. Näennäisesti yksinkertainen. Huoltaja voi antaa luvan tai saa nähdä huollettavan tietoja. Kenellä on oikeus mihinkäkin on monimutkaisempi. Ei suoranaisesti tämän ryhmän tontilla. DVV vastaa siitä.
Roolien ja ryhmien hallinta. Kaatoluokkamainen. Käyttötapauksia, jotka eivät sovi muihin. Esim. oppijayhteisön edustaja käyttää palveluita. Erityisesti tarkoittaa sitä kun on valtakunnallinen oppijanumerorekisteri. Pitäisi pystyä helpommin saamaan myös muille kuin opiskelijoille. Laajempi tapa yksilöidä OKM:n toimialalla. Ei lähdettäisi tekemään uutta tapaa. Miten pystyttäisiin hyödyntämään oppijanumerorekisteriä laajemmin. Vaatisi lakimuutoksen.
Kehittämistyön aikajana: Kommenteilla ryhmäläisillä. Käsiteltävänä ryhmän kokouksessa kahden viikon päästä torstaina. Katsotaan tarvittavat muutokset. Tiekartalle kuvattu 7 tehtävää, jotka toimeksiantopyynnössä ryhmälle määrätty. Suuntaa antavaa miten tehtävät ovat aikajanalla.
Tunnistettu myös muita tahoja, jotka vievät rinnakkain kehitystyötä eteenpäin, esim. Korkeakoulutuksen Digivisio 2030-hanke. Keltaisilla on toimikausi. Harmaat on jatkuvia.
Keskustelu
Hannes Huotari, Corpi Oy
Hannes Huotari esitteli JOY-palvelua ja digitaalisia palveluita.
Jatkuva oppimisen yliopisto - JOY - palvelu jossa ollaan kerätty saman sateenkaaren alle eri jatkuvan oppimisen palvelut. Palveluita pyritty teemoittamaan; löytyy mm. täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston opetus. Kokonaisuutta viety siihen suuntaan että julkiset kuin yksityiset organisaatiot voisivat löytää samasta portaalista heitä tukevia ja auttavia koulutus kokonaisuuksia. Myös rajapinta löydettävissä miten yliopiston kanssa voidaan tehdä yhteistyötä eli räätälöintikin mahdollista.
Ydinajatus ja taustatyö - työ lähtenyt viime vuoden syksyllä liikkeelle. Haettu eri konseptivaihtoehtoja. Miten toimii? On päädytty ratkaisuun verkkopohjaisesta portaalista, joka on dynaaminen ja responsiivinen. Ei pelkkä mobiilisovellus vaan verkkopalvelu. Koko jatkuva oppimisen konseptin tausta kysynnän ja tarjooman mahdollisimman dynaaminen ja helposti lähestyttävä yhdistäminen. Kaiken kivijalkana Oulun yliopiston strategia. Strategiset osa-alueet ohjaavat myös tiedekuntia, tutkimusta ja koulutusta. Haettu kysyntää ja markkinaa puhuttavia teemoja. Haastetateltu yrityksiä, alumneja, yksityisiä toimijoita. Mitkä on niitä asioita, joita toivotaan että yo pystyisi tarjoamaan jatkuvan oppimisen teemassa? Syntyi JOY-palvelu. Yhdistää teemojen ja tarinoiden kautta. Teemat auttaa löytämään kokonaisuuden niitä etsiville. Mahdollisimman helppo ottaa kiinni meidän asiantuntijoita, jotta myös koulutusten räätälöinti mahdollista.
Teemat voimakas osa palvelua. Nämä ovat muuttuvia eli sitä dynaamista kerrosta. Pystyvät reagoimaan nopeasti. Erityisesti yritys ja organisaatiorajapinta. Erittäin oleellinen koko konseptissa. Yksi driveri se että Oulussa paljon yrityksiä, jotka kasvaa kovasti ja hakevat uutta liiketoimintaa. Tarvitsevat uutta osaamista. Teknologiayrityksissä jopa työvoimapulaa ja halutaan sitä auttaa että löytävät parempaa työvoimaa helpommin, että voidaan viedä liiketoimintaa ja kehittämistä eteenpäin. Kuvattu mitä pystytään tekemään ja toteuttamaan.
Yksittäiset koulutussisällöt pyritty tuomaan helposti saataville. Haetaan koulutustarjonnan ydinsisältö Oodista, mutta tietoa voidaan rikastaa.
Teknisesti oulu.fi/joy etusivu. Hakusivuista ja muista pääsy. Pyrkimys, että käyttäjä ohjautuu joko teemojen kautta koulutuksiin ja sisältöihin ja sisällöistä ilmoittautumisen polulle. Ohjeet ja kaikki tuki sisällöt on tukemassa toimintaa. Esim. täydennyskoulutusken ja avoimen yliopiston sivuilta myös suoria linkityksiä. Ylätason arkkitehtuuri. Sisällöt Oodista. Erilaisia tutkintokokonaisuuksia. Yliopiston integraatiopalvelun kautta tuodaan yliopiston Drupal-julkaisujärjestelmään, jossa tietoa rikastetaan.
Digitaalinen arkkitehtuuri. Erilaisia työkaluja käytössä (esim. EduStore, Ilpa, Oodi, Uutiskirjeet, Some ja digimarkkinointi, Secure Mail, Service Desk, Active Directory, IdM yms.). Tulevia työkaluja (esim. Peppi, CRM, Suomi.fi).
Laitinen (chat): Kiitos perusteellisesta vastauksesta!
Annu Westerberg
Keskustelu
Puheenjohtaja päätti työpajan klo 14.50.