Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille, jotka työskentelevät työ- ja organisaatiopsykologian (TOP) sovellusaloilla.

Koulutus antaa kattavan kokonaiskuvan työ- ja organisaatiopsykologian (TOP) sovellusalasta tiede- ja tutkimusperusteisesti. Nykyisin suuri osa valmistuneista psykologeista työskentelee TOP:n sovellusalalla, mutta alan opetusta ei sisälly muutamaa, usein vapaa-valintaista, kurssia enempää laillistetun psykologin (PsM) tutkintoon. Tästä syystä on tärkeää antaa kokonaiskuva psykologeille TOP:n sovellusalueesta. Tämä erikoispsykologikoulutus antaa neljänlaisia valmiuksia ja kompetensseja psykologille, joka työskentelee TOP:n alueella:
(1) valmiudet ja kompetenssit etsiä, seurata, tulkita ja soveltaa työ- ja organisaatiopsykologista tutkimustietoa suhteessa työn, organisaatioiden ja henkilöstön arviointiin ja kehittämiseen (tiedeperusteisuus, näyttöperustainen tieto)
 (2) valmiudet ja kompetenssit toimia itsenäisesti erityisasiantuntijana vaativissa työelämän ja organisaatioiden hyvinvointia, kehittämistä ja toimivuutta edistävissä psykologin tehtävissä esim. työterveyspsykologina, henkilöstökonsulttina, kehittämishankkeiden tai interventioiden vetäjänä, ja uraohjauksen psykologina (erityisasiantuntijuuden edistäminen)
(3) valmiudet ja kompetenssit kehittää, analysoida, arvioida ja seurata omaa ammattikäytäntöään tiede- ja tutkimusperusteisesti (ammattikäytännön edistäminen)
(4) valmiudet ja kompetenssit toimia erilaisissa asiantuntijaverkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä työn, organisaatioiden ja henkilöstön arviointiin, kehittämiseen ja seurantaan liittyen (verkosto-osaaminen, oman asiantuntijuuden jakaminen/levittäminen)
Lisäarvo: Koulutuksen käytyään erikoispsykologi voi hakea suoraan eurooppalaista erityistason sertifiointia työ- ja organisaatiopsykologian alueella (EuroPsy Specialist Certificate in Work and Organizational Psychology), jossa vaatimuksena on min. 60 ECTS lisäopinnot työ- ja organisaatiopsykologiasta. Koulutus myös antaa työterveyshuollon psykologin pätevyyden, sillä opintoihin sisältyy 15 op:n kokonaisuus liittyen työterveyspsykologiaan.
Suomen EuroPsy S-NAC TOP:n sertifiointilautakunta, jonka jäsenet koostuvat sekä korkeakoulujen että työelämän edustajista, on osallistunut osaamistavoitteiden määrittelyyn ja laadintaan. Sertifiointilautakuntaan osallistuneet työelämän edustajat on lueteltu sopimuksen liitteen 3 ensimmäisessä kohdassa. Osaamistavoitteiden määrittelyyn ja laadintaan on osallistunut myös TOP:n erikoispsykologikoulutuksen erikoisalatyöryhmä, jossa on mukana myös elinkeinoelämän edustaja (johtava työterveyspsykologi Terveystalosta).

Erikoissosiaalityöntekijän koulutus, Hyvinvointipalveluiden erikoisala

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä erikoistumiskoulutuksen suorittaneet opettajat ovat tulevaisuuden oppimisen asiantuntijoita ja uusien oppimisen ympäristöjen edelläkävijöitä. Koulutuksen suoritettuaan opettajilla on korkeatasoiset valmiudet koordinoida ja ohjata opetussuunnitelman toimeenpanoa omassa koulussaan ja lähialueella, arvioida opettajayhteisön osaamisen tasoa sekä valmistella kehittämishankkeita ja koulutusta koulutason opetusasiantuntijuuden kehittämiseen. Osallistujat saavat viimeisimpään tutkimustietoon perustuen valmiudet evidenssiin perustuvien oppimisympäristöjen, tieto- ja viestintäteknisten sovellusten ja muiden oppi materiaalien kehittämiseen.

Opetuksen toteuttamisen tasolla oppimisen ja oppimisympäristöjen erityisasiantuntijoilla on ajankohtaiseen tutkimustietoon ja monipuoliseen käytännön kokemukseen perustuvat taidot tulkita opetussuunnitelmien ainekohtaisia ja integroivia sisältöjä oppilaiden yksilöllisten ja yhteisöllisten oppimisprosessien ja pitkän aikavälin oppimispolkujen näkökulmasta. He osaavat tunnistaa oppilaille haasteelliset, käsitteellistä muutosta edellyttävät sisällöt, arvioida oppilaiden yksilöllisiä oppimisprosesseja, tunnistaa puutteelliseen tai virheelliseen aikaisempaan tietoon perustuvat oppimisen ongelmat ja antaa oppilaille oikea-aikaista kognitiivista, motivationaalista ja emotionaalista tukea. Heillä on tarvittavat taidot monipuolisten oppimista tukevien teknologisten välineiden käyttöön, uusien ratkaisujen innovointiin ja kriittiseen tarkasteluun. Heillä on valmiudet organisoida oppimisen monipuolisia teknologisia ratkaisuja hyväksikäyttäviä oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppilaiden oppimistaitojen sekä oppimisen yksilöllisen ja sosiaalisen säätelyn valmiuksien systemaattista kehittymistä.

Koulun tasolla oppimisen ja oppimisen ympäristöjen erityisasiantuntijoilla on valmiudet koordinoida paikallista opetussuunnitelman kehittämistä, avustaa kouluyhteisön tasolla oppimisympäristöjen kehittämistä ja osallistua koulun pedagogiseen johtamiseen. Heillä on valmiudet tunnistaa opettajayhteisön osaamistarpeet ja välittää ajankohtaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuvaa uudistuvaa pedagogista asiantuntemusta kouluyhteisön käyttöön. Heillä on valmiudet kehittää koko koulun kattavia teknologiaa hyväksikäyttäviä oppimisympäristöjä ja ohjata muita opettajia uusien oppimisympäristöjen pedagogisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. He osaavat tunnistaa kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia ja organisoida näiden pohjalta koulukohtaisia kehittämishankkeita.

Osaamistavoitteet

5.

Oppimisen muodot ja oppimispolut

- Valmiudet seurata oppimista koskevaa tieteellistä kirjallisuutta ja tunnistaa koulutyön kannalta merkityksellisiä uusia löydöksiä

- Taito arvioida opetussuunnitelman sisältöjä oppilailta edellytettävän oppimisen näkökulmasta

käyttäen hyväksi uusinta oppimisteoreettista tietämystä

- Valmius kuvata eri oppiaineiden sisältöjen ja laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämiä

pitkän aikavälin oppimispolkuja hyödyntäen mielekkäällä tavalla sähköistä oppimisen diagnostiikkaa.

- Taito tunnistaa ja hyödyntää oppilaan muualta hankkimaa osaamista

Oppimisdiagnostiikka ja oppimisen ohjaaminen              

- Taito arvioida yksittäisen oppilaan ja oppilasryhmän oppimisprosessia ja diagnostisoida oppimisen esteenä olevia vaativia käsitteellisen muutoksen haasteita

- Valmius suunnitella ja toteuttaa erilaisia opetus- ja opiskelukäytäntöjä sekä niitä tukevia korkeatasoisia digitaaIisia ja fyysisiä ympäristöjä

- Valmius hyödyntää digitaalisia välineitä oppimisprosessin seurannassa

Sosiaalinen vuorovaikutus, yksilöllinen ja yhteisöllinen oppimisen säätely ja motivaatio

- Taito analysoida oppimisen kannalta merkityksellistä sosiaalista vuorovaikutusta opetustilanteissa ja pienryhmätyöskentelyssä

- Taito tunnistaa ja tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimisen säätelyä erilaisissa oppimistilanteissa

Digitaalisten oppimisympäristöjen suunnittelu ja toteutus

- Tiedolliset ja taidolliset valmiudet seurata opetuksen ja opiskelun kannalta relevanttia teknologista kehitystä

- Valmius soveltaa uusia teknologisia välineitä ja teknologisen kehityksen myötä kehittyviä sosiaalisia toimintakäytäntöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla

- Taito osallistua uusia digitaalisia sovelluksia kehittäviin moniammatillisiin tiimeihin pedagogiikan asiantuntijana

Opetussuunnitelman kehittäminen ja paikallinen toteutus

- Valmiudet ottaa vastuuta paikallisen ja koulukohtaisen opetussuunnitelman kehittämisestä

- Valmiudet organisoida uusiin opetussuunnitelmallisiin ideoihin liittyviä kehittämishankkeita

omassa koulussa sekä laajemmin osana alueellisia ja valtakunnallisia verkostoja.

Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutuksen suorittanut opettaja osaa tunnistaa kouluhyvinvointiin, osallisuuteen ja eriarvoistumiseen liittyviä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä prosesseja ja mekanismeja. Hän tuntee tieteellisen tutkimuksen tuottamaan evidenssiin pohjautuvat hyvinvoinnin ylläpitämisen menetelmät ja välineet ja hänellä on korkeatasoiset taidot organisoida ja toimia osana moniammatillista asiantuntijayhteistyötä, jonka tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten elämäntilanteen tunnistaminen ja oppilaiden negatiivisten kehityspolkujen suunnan muuttaminen. Koulujen apuna on jo eri ammattialojen asiantuntijoita, jotka omista lähtökohdistaan osallistuvat yksittäisten oppilaiden sosiaalisten, terveydellisten ja psyykkisten ongelmien käsittelyyn. Tämä erikoistumiskoulutus tuottaa opetusalan asiantuntijoita, joilla on tiedolliset ja taidolliset välineet kehittää koulua siten, että se nykyistä paremmin vastaa oppilaiden ja perheiden haasteellisista lähtökohdista nouseviin tarpeisiin.

Opetuksen toteuttamisen kannalta keskeinen tavoite oh, että osallistuja kehittyy asiantuntijaksi sekä oppilaiden kouluhyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämisen ja tätä kautta eriarvoistumisen vähentämisen alueella että hallitsee myös vuorovaikutuksellisia ja konkreettisia menetelmiä opettajien jaksamisen ja moniammatillisen verkostoitumisyhteistyön vahvistamiseksi. Hänellä on valmiuksia toteuttaa ja kehittää mm. lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman, uudistetun oppilashuoltolain ja opetussuunnitelman hyvinvointitavoitteiden mukaisia käytänteitä koulun arkeen.

Koulun kehittämisen näkökulmasta tämän teeman keskeistä sisältöä on perehtyminen siihen, miten psykososiaalisen hyvinvoinnin haasteet ja myönteisen kehityksen tukemisen tarpeet vaikuttavat koulun tasolla opetuksen suunnitteluun ja opetusjärjestelyihin, koulun johtamiseen ja työyhteisön dynamiikkaan.

Yhteiskunnallinen ja koulutuspoliittinen taso merkitsee eriarvoistumiseen johtavien sosiaalisten, emotionaalisten ja vuorovaikutuksellisten mekanismien tarkastelua koulutukseen ja yhteiskuntaan vaikuttavina ilmiöinä. Kansainvälisen toiminnan taso liittyy psykososiaalisen hyvinvoinnin kansainvälisiin tutkimuksiin, EUn asettamiin vaatimuksiin sekä eri maissa toimiviksi todettuihin käytänteisiin perehtymiseen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Erikoistumisohjelman suorittanut on kouluelämän hyvinvointiosaamisen asiantuntija, jolla on valmiudet osallistua kansalliseen kehittämistyöhön ja kansainväIisiin kouIutustehtäviin.

Osaamistavoitteet

1. Koulu- ja työhyvinvointiin vaikuttavat mekanismit

- Tieto suomalaisesta koulutuspolitiikasta etenkin suhteessa koulun yhteiskunnalliseen tehtävään

eriarvoistumisen ehkäisyssä: koulutuksen laatu ja arvot, yhdenvertaisuus ja osallisuus

- Taito tunnistaa ja arvioida koulu- ja työhyvinvointiin vaikuttavia, erityisesti osallisuuteen ja eriarvoistumiseen liittyviä kehitysuria

- Valmius etsiä ja omaksua ajantasoista tutkimustietoa yksilöllisiin ja kontekstuaalisiin

kehityspolkuihin vaikuttavista tekijöistä

2. Koululle asetetut velvollisuudet tukea oppilaiden sosioemotionaalista hyvinvointia, jaksamista ja oppimista

- Tieto opetuksen järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvistä asiakirjoista, kehittämisohjelmista ja tavoitteista, joissa määritellään oppilaan psykososiaaliseen hyvinvointiin,

terveyteen, turvallisuuteen ja jaksamiseen liittyvistä asioista

3. Hyvinvoinnin tukemisen, osallisuuden vahvistamisen ja eriarvoistumisen vähentämisen

mahdollisuudet ja menetelmät

- Tieto kasvatuspsykologian alan tutkimukseen pohjautuvista menetelmistä, joilla on mahdollista tukea oppilaiden ja työyhteisön sosioemotionaalista hyvinvointia ja lisätä vuorovaikutuksellista osallisuutta

- Valmius suunnitella ja toteuttaa oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta tukevia sekä eriarvoistumista vähentäviä opetusjärjestelyitä ja muita käytännön toimenpiteitä

- Taito tunnistaa tilanteita, joissa opettajien oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat uhattuina sekä kyky järjestää tilanteen vaatimia resursseja

4. Moniammatillinen verkostoitumisyhteistyö oppilaan ja opettajan tukena

- Eri yhteistyötahojen tuntemus, verkostoitumisen taidot, oman asiantuntijuuden hyödyntäminen ja muiden asiantuntijuuden vastaanottaminen

- Vuorovaikutukselliset taidot ja kyky ymmärtää erilaisista lähtökohdista tulevien oppilaiden ja heidän vanhempiensa näkemyksiä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sen asettamista vaatimuksista

Viestinnän erikoistumiskoulutus: Digitaalisen datan hyödyntäminen viestinnässä, mediassa ja journalismissa

Taideyliopisto

Koulutuksen kohderyhmänä ovat MA-tasoiset (tai muuten ammatissaan pätevöityneet) taiteen ammattilaiset. Taideasiantuntijaksi erikoistuminen on luontevaa mm. kuvataiteilijan, muotoilijan, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin koulutuksen ja osaamisen pohjalta. Edellytyksenä on maisteritason taidealan tutkinto sekä alan kehittämiseen soveltuva työkokemus.

Koulutuksen tavoitteena on

Syventää ja laajentaa osaamista julkisen taiteen erityisosaamisen alueilla, mm. julkisen rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun hankkeissa, taiteen tilaustöiden integroinnissa ympäristön ja kaupunkikuvan kehittämisessä, sekä kehittää taitoja taiteiden integroinnissa osaksi kuntien ja maakuntien kehittämisstrategiaa

Perehtyä rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun toimintatapoihin sekä saada kokonaiskuva sopimuskäytäntöihin, verotukseen, tarjouspyyntöprosessiin ja tekijänoikeuskysymyksiin tarvittavasta osaamisesta

Syventää osaamista taiteen mahdollisuuksista yhteiskunnallisen muutoksen ja uusien toimintakulttuureiden syntymisen mahdollistajana

Syventää valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön ja erilaisten asiantuntijaryhmien kanssa toimimiseen vaativissa ja laajoissa rakennushankkeissa ja -projekteissa

Syventää osaamista taidekonsultoinnissa asiantuntijapalveluna sekä vahvistaa osaamista tuottaa ja kehittää oman erityisalan palveluja

Arkkitehtuuri ja Maisema-arkkitehtuuri, AYO (Aalto-yliopisto)

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS; Taideyliopisto

Taideyliopiston Opettajan pedagogiset opinnot toteutetaan Taideyliopiston ja Tampereen TaY (Tampereen yliopisto) yliopiston tekemän sopimuksen kautta

Opettajankoulutuksessa, musiikinopettajakoulutus Taideyliopiston musiikinopettajat suorittavat opettajan pedagogiset opinnot yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

Taiteilijat, taidepedagogit ja taidealojen ammattilaiset taiteiden ja taidekasvatuksen eri osa-alueilta

Syventää ja monipuolistaa osaamista

- käyttää ja soveltaa yhteisöllisiä  ja osallistavia taidetyön menetelmiä ja toimintamalleja erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisten kohderyhmien kanssa

- syventää erityisosaamista taidelähtöisessä työelämän ja organisaatioiden kehittämisessä

- syventää osaamista taiteellis-pedagogisten palvelujen tarvelähtöisessä tuottamisessa ja yrittäjämäisessä kestävän palvelutuotannon rakentamisessa

- vahvistaa osaamista rakentaa ja tuottaa tarvelähtöisiä soveltavan taiteen palveluja

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA JA OPETTAJANKOULUTUS; Opettajan pedagogiset opinnot TaY (Tampereen yliopisto)

Koulutus toteuttaa valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita. Koulutus antaa valmiudet kehittää, analysoida, arvioida ja seurata oman erikoisalan ammattikäytäntöjä tieteelliseen näyttöön perustuen.

Koulutuksen käytyään osallistuja hallitsee kliinisen mielenterveyspsykologian keskeiset teoriat ja empiirisesti validoidut käsitteet sekä osaa integroida nämä tietosisällöt ja strategiat omaan työskentelyynsä asiakkaita/potilaita sekä työyhteisöä hyödyttävällä tavalla. Osallistuja hallitsee psykiatrisen diagnostiikan psykologiset taustatekijät, mielenterveyden ja psykiatristen sairauksien tutkimusmenetelmät sekä kuntoutuksen suunnittelun, toteutuksen ja seurannan periaatteet. Osallistuja hallitsee laaja-alaisesti psykologiset kliiniset tutkimusmenetelmät ja joitain olennaisimpia lyhyitä interventioita. Osallistuja osaa myös kirjoittaa laadukkaita asiakastyössä tarvittavia lausuntoja ja kommunikoida psykologisen tutkimuksen tulokset myös suullisesti huomioiden asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän tarpeet.

Koulutuksen käytyään osallistuja hallitsee kliinisen mielenterveyspsykologian ohella myös lähitieteitä ja osaa integroida näiden tutkimustiedon omaan kliiniseen työhönsä. Osallistuja hallitsee psykiatrian keskeisen teorianmuodostuksen, tuntee kattavasti psykiatrisia sairauksia ja oireita, perehtyy aikuisten psykiatristen häiriöiden kehityspsykologiseen ja biologiseen perustaan sekä osaa näiden pohjalta suunnitella ja toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta.

Erikoistumiskoulutuksen keskeisenä osaamistavoitteena on tieteellis-ammatillisen integraation kehittyminen. Osallistuja saa entistä paremmat valmiudet hahmottaa tutkimusongelmia ja -strategioita sekä tarkastella tutkimuksiin liittyviä metodisia ja eettisiä erityiskysymyksiä. Koulutuksen jälkeen osallistuja pystyy työssään soveltamaan tieteellistä tietoa ja arvioimaan kriittisesti lukemaansa.

Opintojen loppuvaiheessa, lopputyössä, tavoitteena on syvällinen kehittyminen ja perehtyminen yhteen oman asiantuntijuuden kehittymisen kannalta olennaiseen aiheeseen. Lopputyön valmistumisen jälkeen osallistuja kykenee sujuvasti osoittamaan oman osaamisensa tieteellisen argumentoinnin keinoin.

Opintojen aikana kertyvä kliinisen mielenterveyspsykologian alan työkokemus ja työnohjaus yhdistävät opintosisällöt suoraan työelämään. Jatkuva työnohjaus kehittää itsereflektointia ja oman ammattitaidon arviointia. Asiantuntijuus kehittyy vuorovaikutuksessa työelämän tarjoaman aidon oppimisympäristön kanssa. Koulutuksen on tarkoitus antaa osallistujalle valmiudet tarkkailla ja arvioida omaa toimintaansa sekä osaamisensa tasoa ja hyödyntää itsestään tai työstään tekemiään havaintoja oman toimintansa edelleen kehittämisessä.

Mielenterveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksen suorittanut kykenee toimimaan vaativissa kliinisen mielenterveyspsykologian alan asiantuntijatehtävissä työyhteisössään ja yhteiskunnan tasolla. Koulutuksen suorittanut hallitsee kliinisen mielenterveyspsykologian tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja tuntee alansa yhteydet lähitieteisiin ja toimintaympäristöön asiantuntijaroolinsa edellyttämällä tavalla. Hän kykenee soveltamaan mielenterveyspsykologisia tietosisältöjä muuttuvan yhteiskunnan tuottamien haasteiden ratkaisemiseksi sekä pystyy tieteellistä tutkimustietoa hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään kliinisen mielenterveyspsykologian alan ammatillisia käytäntöjä.

Pätevöityminen ja suhde muihin koulutuksiin: Erikoistumisopinnot antavat valmiudet toimia kliinisen erikoispsykologin työtehtävissä terveydenhuollossa. Vastaavaa koulutusta ei järjestetä markkinaehtoisena täydennyskoulutuksena. Koulutus antaa valmiudet sellaisiin ammatillisiin taitoihin, joihin perustutkinto tai oma ammattikäytäntö työpaikkakoulutuksineen ei riitä. Suhteessa terveyspsykologian erikoispsykologikoulutukseen, joka fokusoi hoitoketjun alkuun, kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologikoulutuksen sisällöt painottuvat hoitoketjun myöhempiin vaiheisiin.

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Aalto ylioisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Erikoistumiskoulutus kohdistetaan työelämässä toimineille korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Koulutuksen kohderyhmä on meriklusterin eri asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt jotka haluavat laajentaa osaamistaan meriklusterin eri alueiden osalta.

Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteet säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tavoitteena on, että osallistuja koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1. kykenee toimimaan vaativissa meriklusterin asiantuntijatehtävissä sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella; 2. hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet meriklusterin toimintaympäristöön; 3. pystyy tieteellistä tutkimustietoa toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; 4. kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana.