Seuraavassa esitellään joitakin käsitteitä, joita käytetään julkaisutiedonkeruun ohjeistuksessa ja julkaisutyyppiluokituksessa (7.5). Käytetyt käsitteet ja määritykset ovat yhdenmukaisia julkaisufoorumihankkeessa käytettyjen käsitteiden kanssa.

3.2.2.1 Julkaisu

Julkaisut voidaan niiden käyttötarkoituksen mukaan karkeasti erottaa kuuteen ryhmään:

1.     julkaisut, jotka on tarkoitettu edistämään tiedettä sekä tuottamaan uutta tietoa (julkaisutyypit AC)
2.     julkaisut, jotka ovat tarkoitettu levittämään tutkimukseen perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön (julkaisutyyppi D)
3.     taiteellisen toiminnan tuloksena syntyvät esitykset tai vastaavat tapahtumaluontoiset julkiset tulokset (julkaisutyyppi F)
4.     julkaisut jotka levittävät tieteellistä ja ammatillista tietoa ympäröivään yhteiskuntaan (julkaisutyyppi E)
5.     muut korkeakoulujen tutkimustoiminnasta kertovat julkaisut, jotka poikkeavat muodoltaan edellisistä ryhmistä (julkaisutyypit HI)
6.     Opinnäytteet (julkaisutyyppi G)

Julkaisut luokitellaan em. ryhmiin julkaisukanavien ja julkaisukanavien kohdeyleisön perusteella. Varsinkin tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen osalta kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin samantyyppisiä. Myös ammattiyhteisölle suunnatuissa lehdissä voi olla käytössä artikkelien vertaisarviointi. Selkeyden vuoksi ammatillisen julkaisun määritelmän yhteydessä on lueteltu muutama esimerkki ammattiyhteisölle suunnatusta julkaisusta. Poikkeuksen yllä mainittuun muodostavat ammattilehdet, joissa julkaistaan myös vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita. Mikäli ko. lehdet ovat luokiteltu julkaisufoorumin tasoille 1–3, niissä julkaistut vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit merkitään julkaisutyyppien A1 tai A2 mukaisina attribuutteina, huolimatta siitä, että ko. lehdet (esim. Duodecim, Suomen lääkärilehti, Liikunta ja tiede, Suomen hammaslääkärilehti ja Suomen eläinlääkärilehti)on ensisijaisesti suunnattu ammattiyhteisölle. Muuten ko. lehtien vertaisarvioimattomat artikkelit merkitään julkaisutyyppiä D1 vastaavina attribuutteina (artikkeli ammattilehdessä).

Julkaisufoorumi luokittelee tasoille 13 kaikkien tutkimusalojen keskeisimmät tieteelliset julkaisukanavat (lisätietoja luokituksesta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/). Julkaisufoorumin tieteellisen julkaisukanavan määritelmä on yhdenmukainen OKM:n tiedonkeruun kanssa. Julkaisukanavan tieteellisyyden lisäksi julkaisufoorumissa arvioidaan myös julkaisukanavan paikallisuutta ja merkityksellisyyttä suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten tasot 13 eivät kata kaikkia ko. määritelmän täyttäviä tieteellisiä julkaisukanavia.

Tämän mukaisesti julkaisufoorumin tasoille 13 sijoitetut lehdet, sarjat ja kirjakustantajat ovat yllä mainittuja tieteelliselle yhteisölle suunnattuja julkaisukanavia (ks. myös yllä mainitut poikkeustapaukset), mutta julkaisukanava voi olla tieteellinen, vaikkei se olisikaan sijoitettu julkaisufoorumissa tasoille 1–3.  Julkaisufoorumissa luokiteltujen tieteellisten julkaisukanavien lista on nähtävillä ja ladattavissa osoitteessa https://jfp.csc.fi/

Mikäli tutkijan/korkeakoulun julkaisu on ilmestynyt/on ilmestymässä tieteellisellä julkaisukanavalla, jota ei ole luokiteltu julkaisufoorumissa, ko. julkaisukanavaa voidaan ehdottaa arvioitavaksi Julkaisufoorumin ehdotussivun kautta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/ehdota.php.

Alla on määritelty tarkemmin tieteellinen julkaisu, ammatillinen julkaisu, taiteellinen julkaisu ja yleistajuinen julkaisu (em. ryhmät 14).

3.2.2.2 Tieteellisen julkaisun määritelmä

Julkaisutiedonkeruussa on käytetty termiä tieteellinen julkaisu, jolla tarkoitetaan em. ryhmään 1 kuuluvia julkaisuja. Tieteellisiä julkaisuja yhdistää seuraavien kolmen ehdon täyttyminen.

  1. Julkaisun täytyy tuottaa uutta tietoa suhteessa muuhun aiempaan tutkimustietoon samasta asiasta.
  2. Julkaisu täytyy olla esitettynä muodossa joka antaa mahdollisuuden tutkimustulosten todentamiseen ja/tai niiden käyttöön uudessa tutkimuksessa ja jonka avulla toiset tutkijat voivat arvioida tutkimustuloksia ja käyttää niitä omassa työssään.
  3. Julkaisun julkaisukanava on erikoistunut tieteellisten tutkimustulosten julkaisuun, ja sillä on tieteenalan asiantuntijoista koostuva toimituskunta sekä vertaisarviointikäytäntö. (Huom. Tieteellisillä julkaisukanavilla voidaan julkaista myös vertaisarvioimattomia julkaisuja).

Kaikkia kriteerejä sovelletaan kullekin tieteenalalle muodostuneiden vakiintuneiden käytäntöjen mukaan.

Monografiamuotoisissa julkaisuissa kohdeyleisö on usein laajempi ja heterogeenisempi kuin artikkelityyppisissä julkaisuissa. Julkaisua koskevissa attribuuteissa ilmoitetaan julkaisun ensisijaisen kohdeyleisön tyyppi, sekä tieto onko monografiamuotoinen julkaisu vertaisarvioitu. Mikäli monografiamuotoista julkaisua ei ole vertaisarvioitu, luokitellaan julkaisu OKM:n tiedonkeruussa joko ammatilliseksi tai yleistajuiseksi julkaisuksi vaikka sen kohdejoukko ulottuisikin myös tieteelliseen yhteisöön.

3.2.2.3 Ammatillisen julkaisun määritelmä

Tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevan tiedon levittäminen ympäröivään yhteiskuntaan muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Ammatillisella julkaisulla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Ammatillisten julkaisujen pääasiallinen lukijakunta on alalle koulutettua ja soveltaa tietoa käytännön työssään. Tieteellisten julkaisujen ja ammatillisten julkaisujen kohdeyleisöt saattavat olla osin samoja, ja lisäksi kummassakin ryhmässä julkaistut yksittäiset artikkelit saattavat olla hyvinkin saman tyyppisiä. Ammatillisen julkaisun määrittelemiseksi ei ole olemassa vakiintuneita tapoja.  Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyminen yhdistää ammatillisia julkaisuja:

  1. Julkaisu tuottaa uutta tietoa ammatillisen yhteisön käyttöön. Julkaisun tuottamia tietoja ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  2. Julkaisu on julkisesti saatavilla
  3. Julkaisukanavalla on olemassa toimituskunta / julkaisija, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista

Ammatillisia julkaisukanavia ovat esimerkiksi seuraavat ammattilehdet:

Metsälehti, Käytännön maamies, Sosiaalitieto, Kehittyvä elintarvike, Acatiimi, Journalisti, Arkkitehti, Sairaanhoitaja, Puutarha & kauppa, Ulkopolitiikka ja Opettaja.

Ammatillisiksi julkaisuiksi raportoidaan myös erilaiset poliittisen tai ammatillisen päätöksenteon tueksi tuotetut tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvat selvitykset ja raportit, joiden tilaaja ja kustantaja on tyypillisesti julkinen taho, kuten ministeriö, virasto tai valtion tutkimuslaitos. Ne merkitään julkaisutyyppiin D4.

Myös ammatillisissa julkaisuissa saattaa olla käytössä vertaisarviointikäytänteitä. Myös vertaisarviodut raportit kirjataan tyyppiä D4 vastaavilla attribuuteilla, mikäli niiden pääasiallinen kohderyhmä on ammatillinen tai ammatilliseen kohdeyleisöön rinnastuva. Kuitenkin, mikäli raportti kuuluu sarjaan, joka on Jufo-tasolla 1-3, ja kyseinen sarjan osa on vertaisarvioitu, voidaan raportti kirjata tieteelliseksi teokseksi (attribuuttipohjaisesssa luokittelussa kohdelyleisöksi merkitään "tieteellinen").

3.2.2.4 Taiteellisen julkaisun määritelmä

Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa. Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.

Taidealan julkaisujen määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on neljä ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata taidealan julkaisun toimintansa tuloksena.

1. Julkaisu on syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä. Taiteellisen julkaisun täytyy aina ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.

2. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa.

3. Tulosten kirjauksessa julkisuutta käytetään kirjaamisen yhtenä kriteerinä. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja. Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin. Näin ollen, täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla:

A)    jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai

B)    riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai

C)    korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä.

4. Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Kuitenkin, jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Samaksi julkaisuksi tulkitaan produktio tai esityskokonaisuus, joka tai jonka osat eivät ole edellyttäneet merkittävää uudelleenvalmistelua tai harjoittelua. Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle.

Kirjaus suoritetaan ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina). Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa se voidaan kirjata.

Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä sovelletaan taidealan julkaisujen tyyppikategoriaa sekä rooleja.  Taidejulkaisujen tyyppikategoriat ja roolit tarkentavat julkaisutyyppejä F1, F2 ja F3. Tekijä valitsee taiteellisen roolinsa julkaisuun liittyen ja tyyppikategorian, joka tarkentaa taiteellisen työn lopputuloksen. Roolit liittyvät aina henkilön toimenkuvaan ja taiteelliseen asiantuntemukseen korkeakoulussa. Tyypillisesti yhdellä henkilöllä voi olla 1-2 roolia per esitys/produktio.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esihenkilön kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Siltä osin kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, niin tätä taiteellista toimintaa ei huomioida tiedonkeruussa. Tämänlainen tilanne saattaa olla esimerkiksi sivutoimisen tuntiopettajan kohdalla.  Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet julkaisun valmistelun aikana säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää edeltävät neljä kohtaa. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä ainoastaan opettajan panoksen mukaan.

3.2.2.5 Yleistajuisen julkaisun määritelmä

Yleistajuisilla julkaisuilla tarkoitetaan julkaisuja, jotka levittävät tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvaa tietoa suurelle yleisölle ja joiden sisällön ymmärtäminen ei edellytä erityistä perehtyneisyyttä alaan. Esimerkkejä yleistajuisista julkaisuista ovat yleistajuiset kirjat, julkiseen keskusteluun osallistuvat kirjoitukset sanomalehdissä, yleistajuisissa aikakauslehdissä ja verkkoalustoilla. Yleistajuisiksi luokitellaan pääosin myös juhlakirjat, joiden kohderyhmä on yksittäinen henkilö ja kirjoittajat kohdehenkilön yksityistä tai ammatillista uraa muistelevia ystäviä tai kollegoita.

Joissakin tapauksissa yleistajuisen ja ammatillisen julkaisukanavan välinen ero on vakiintumaton. Lähtökohtaisesti yleistajuisen ja ammatillisen julkaisun erottaa toisistaan julkaisukanavan kohdeyleisö tai vaihtoehtoisesti julkaisukanavaa/lehteä julkaisevan järjestön jäsenistö. Mikäli julkaisukanavan kohdeyleisö tai julkaisevan järjestön jäsenistö ei ole rajattu tiettyyn ammattiryhmään, julkaisukanavan julkaisut luokitellaan lähtökohtaisesti yleistajuisiksi julkaisuiksi.

3.2.2.6 Audiovisuaalisten julkaisujen ja tieto- ja viestintäteknisten sovellusten määritelmä

Luokkaan kuuluvat muut kuin kirjalliset tai taiteelliset julkaisut, kuten ääntä ja/tai kuvaa hyödyntävät julkaisut sekä tieto- ja viestintätekniset sovellukset. Nämä ovat korkeakoulujen omaehtoisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyneitä julkiseksi saatettuja julkaisuja ja sovelluksia. Omaehtoinen tutkimus- ja kehitystyö voi pitää sisällään myös kolmannen osapuolen kanssa tehtävän yhteistyöprojektin tai hankkeen.

Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata julkaisun tai sovelluksen toimintansa tuloksena. 

  1. Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun ja työn pitää liittyä henkilöiden tutkimus- tai asiantuntijatyöhön korkeakoulussa.
  2. Julkaisua tai sovellusta ei ole aikaisemmin julkaistu vastaavassa muodossa.
  3. Julkaisun tai sovelluksen pitää olla julkisesti saatavilla ja arvioitavissa. Julkaisemisesta päättää pääsääntöisesti jokin muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan toimituskunta. Vaihtoehtoisesti aineiston tai sovelluksen täytyy olla korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama ja hyödyntämä. Yhteistyöprojekteissa tai hankkeissa organisaation ulkopuolinen rahoittaja katsotaan julkaisun tai sovelluksen tilaajaksi.

Julkaisu tai sovellus kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko niiden syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Julkaisuun tai sovellukseen mahdollisesti liittyvä taiteellinen osuus voidaan lisäksi kirjata taiteelliseksi julkaisuksi. Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Sovellusversioista kirjataan vain ensimmäinen versio, mikäli sovellus ei ole merkittävästi muuttunut jälkimmäisissä versioissa.

Yhteys korkeakouluun tarkoittaa audiovisuaalisten aineistojen ja tieto- ja viestintäteknisten  sovellusten osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa  julkaisun tai sovelluksen tekemisen aikana. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa julkaisun tai sovelluksen valmistelun aikana vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta.

Opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja tai sovelluksia (esim. kurssi- ja harjoitustyöt) ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan henkilökohtaisesta asiantuntijatoiminnasta, joka täyttää edeltävät kolme kohtaa. Vaikka julkaisun tai sovelluksen teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu tai sovellus merkitä ainoastaan opettajan panoksen mukaan.

3.2.2.7 Julkaisun tekijyys 

Julkaisutietojen keräämisellä halutaan saada tietoa korkeakoulujen tutkimustoiminnasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Täten;

A) tiedonkeruun kohteena olevien julkaisujen tulee pohjautua tekijöiden tutkimus- ja asiantuntijatyöhön, ja

B) julkaisujen tekijöillä ja tutkimus- ja asiantuntijatyöllä tulee olla yhteys korkeakouluun.

Esimerkiksi pelkästään harrastus-, järjestö- tai liiketoimintaan liittyviä julkaisuja, jotka eivät perustu tutkimustoimintaan, ei raportoida. Myöskään niitä julkaisuja ei raportoida, joiden taustalla oleva tutkimus ei ole liittynyt henkilön työhön korkeakoulussa. 

Pelkästään markkinointiviestintään tarkoitettuja julkaisuja ei raportoida.

Julkaisun tulee sisältää uutta tieteellistä, ammatillista, yleistajuista tai taiteellista sisältöä siten, ettei sitä aikaisemmin ole julkaistu tiedonkeruussa raportoitavassa muodossa. Näin ollen esimerkiksi julkaisuarkistoon (esim. arXiv.org) tallennettu julkaisu voidaan raportoida sen ilmestyttyä lehdessä tai muussa raportoitavassa muodossa.

Yhteys korkeakouluun edellyttää, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisua koskevan tutkimus- ja kirjoitustyön aikana, tai että korkeakoulu on voimavarojen ja työympäristön (laitteet, aineistot, tutkimusryhmä) tai ohjauksen kautta olennaisesti mahdollistanut julkaisun teon (esim. jatko-opiskelijat tai apurahatutkijat). Käytännössä yhteys korkeakouluun voidaan useimmiten todeta tekijän julkaisussa mainitseman affiliaation perusteella (eli tekijä mainitsee julkaisussa korkeakoulun nimen). On kuitenkin tapauksia, joissa tekijälle ei ole em. yhteyttä korkeakouluun, vaikka affiliaatiotieto onkin mainittu julkaisussa tai tekijällä on yhteys korkeakouluun vaikka affiliaatiotietoa ei ole mainittu julkaisussa. Korkeakoululla on vastuu tunnistaa julkaisuihin merkityistä affiliaatioista oikeat affiliaatiot. Mikäli julkaisu ei sisällä tekijöiden affiliaatiotietoja, kirjoittajan tulee todeta kirjallisesti olevansa palvelussuhteessa tai jatko-opiskelijana korkeakoulussa, taikka yhteys korkeakouluun tulee todeta henkilöstöjohtajan toimesta tai palvelussuhderekisteristä. Yliopistojen jatko-opiskelijoiden kohdalla julkaisut kirjataan niiltä jatko-opiskelijoilta, jotka A) osallistuvat aktiivisesti jatkotutkinto-opetukseen ja B) ovat saaneet säännöllistä apurahaa vähintään 6 yhtäjaksoista kuukautta. Julkaisut kirjataan sille korkeakoululle jossa julkaisuun liittyvä tutkimustoiminta on pääasiallisesti tehty, vaikka tutkija olisi siirtynyt toiseen organisaatioon ennen julkaisun ilmestymistä.

Julkaisun teon olennainen mahdollistaminen muuten kuin palvelussuhteen kautta vaihtelee tieteenaloittain, mutta yleisesti ottaen pelkkä työhuoneen luovuttaminen tutkijan käyttöön ei vielä tarkoita olennaista mahdollistamista. Opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Myöskään ammatillisessa erikoistumiskoulutuksessa olevien henkilöiden julkaisuja ei kirjata.

Mikäli kirjoittajanimenä mainitaan vain konsortionimi tai tutkimusryhmä (=tekijät yhteisvastuullisia) ja tutkija on osa tätä julkaisuun merkittyä konsortiota (consortium) tai tutkimusryhmää (study group) ja jos konsortion tai tutkimusryhmän osallistujaluettelo ja kunkin osallistujan affliaatiot on julkaisun välittömässä yhteydessä purettu auki (additional author information), voidaan julkaisu raportoida.

Mikäli tutkijan nimi kuitenkin esiintyy ainoastaan acknowledgements -osiossa, julkaisua ei raportoida. Julkaisua ei myöskään raportoida, mikäli auki avattu konsortion tai tutkimusryhmän tekijälista on saatavissa ainoastaan varsinaisesta julkaisusta erillisenä liitteenä, jolloin jäsenyyttä ei ilman erillistä liitettä voida todentaa.

Konsortion tai työryhmän jäseniä ei kirjata varsinaisina tekijöinä myöskään siinä tapauksessa, että artikkelin tekijöiksi erikseen on nostettu joukko henkilötekijöitä ja konsortio tai tutkimusryhmä mukana yhteisötekijänä. Tällöin katsotaan, että TENKin määrittelemä ”merkittävä panos” ja tutkimuseettinen vastuu (ks. TENK Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen) täyttyy vain julkaisuun erikseen merkityillä henkilötekijöillä ja että konsortion tai tutkimusryhmän jäsenyys tällöin on ns. aktiviteetti.  (Ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 5: Jäsenyys)

Dosentti on vuodesta 2010 lähtien ollut arvonimi, jonka yliopisto voi myöntää hakemuksesta henkilölle. Dosentuuri ei itsessään tarkoita julkaisutiedonkeruun kannalta riittävää kytköstä korkeakouluun.

Yhteisjulkaisuissa raportoidaan sen kaikki kirjoittajat, mutta julkaisutietojen vertailukelpoisuuden vuoksi yhteisjulkaisut kirjataan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruissa vain kertaalleen korkeakoulua kohden. (Esim. mikäli korkeakoululla x on 3 kirjoittajaa yhdessä julkaisussa ja korkeakoululla y on 1 kirjoittaja samassa julkaisussa, julkaisu kirjataan tiedonkeruissa kertaalleen kumpaakin korkeakoulua kohti).

Julkaisulla täytyy olla aina ulkopuolinen julkaisija, eli tekijän itsensä kustantamia omakustanteita tai omilla kotisivuilla julkaistuja dokumentteja ei raportoida. Myöskään esimerkiksi yksittäisen kirjaston julkaisuarkiston kautta tekijän itse julkiseksi saattamia julkaisuja ei raportoida, mikäli julkaisemisesta ei ole päättänyt tutkijasta riippumaton ulkopuolinen taho.

--------------

3.2.2.8 Vertaisarviointi

Tieteellisten julkaisujen vertaisarvioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa tutkimustuloksia julkaiseva lehti, konferenssi tai kirjakustantaja pyytää tieteenalan asiantuntijoita suorittamaan ennakkoarvion julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta. Julkaisutiedonkeruussa edellytetään, että vertaisarviointi täyttää seuraavat kriteerit:

  • Julkaisun arvioijat ovat olleet riippumattomia suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen. Riippumattomalla arvioijalla tarkoitetaan ansioituneita tutkijoita tai muita asiantuntijoita, jotka eivät ole julkaisusarjan (lehti tai kirjasarja) tai julkaisun (kokoomateos, lehden erikoisnumero, konferenssijulkaisu) toimittajia.
  • Prosessissa on arvioitu aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla.
  • Arvioitavana on ollut koko julkaistavaksi tarjottu käsikirjoitus, ei pelkästään abstrakti tai ote.
  • Kirjoittaja on saanut vertaisarvioinnista kirjallisen refereelausunnon (alkuperäinen lausunto tai toimituskunnan/päätoimittajan tiivistelmä).

Vertaisarviointi tulee voida epäselvissä tapauksissa todistaa kirjallisen lausunnon perusteella. Vertaisarviointia edellytetään julkaisutyyppeihin A1, A2, A3, A4, C1 ja C2 raportoitavilta julkaisuilta. Jos kotimainen tiedekustantaja käyttää TSV:n vertaisarviointitunnusta, tunnuksen käyttöönottoajankohdan jälkeen edellä mainittuihin julkaisutyyppeihin raportoidaan ainoastaan tunnuksella merkityt artikkelit ja erillisteokset (http://www.tsv.fi/tunnus/listaus.php).

Myös vertaisarvioiduilta kokoomateosartikkeleilta (A3) edellytetään, että arvioitsija on ulkopuolinen ja kirjoittajasta riippumaton (ei kirjan toimittaja eikä toimituskunta). Lisäksi myös tieteellisiltä erillisteoksilta (C1) edellytetään vertaisarviointi. Riippumattomien asiantuntijoiden suorittamaa vertaisarviointia (peer review) ei pidä sekoittaa toimitukselliseen arviointiin (editorial review), jossa arvioidaan tekstin sopivuutta mm. kokoomateoksen muuhun sisältöön. Myöskään toisen samaan kirjaan kirjoittaneen tekemää arviota ei voida pitää riippumattomana arviointina, ellei kyseessä ole molempiin suuntiin anonyymi, ns. double-blind-review -arviointi.

3.2.2.9 Konferenssijulkaisu

Säännöllisesti toistuvat tieteelliset konferenssit ovat erityisesti tekniikan aloilla ja tietojenkäsittelytieteissä journaaleihin rinnastettavia tärkeitä tieteellisiä julkaisufoorumeita. Osalla näistä on oma julkaisusarja, osa julkaisee konferenssijulkaisun vuosittain eri kustantajilla.  On myös konferenssijulkaisusarjoja, kuten Springerin Lecture Notes in Computer Science, joissa julkaistaan satojen, tasoltaan vaihtelevien konferenssien ”proceedingseja”.

Julkaisufoorumissa luokitellaan erikseen omalla nimellään vain ne konferenssit, joiden JUFO-taso poikkeaa konferenssin julkaisukanavana toimivan sarjan (esim. Lecture Notes in Computer Science tai CEUR workshop proceedings) tai kustantajan (esim. IEEE tai ACM) saamasta JUFO-tasosta. Näissäkin tapauksissa konferensseja luokitellaan vakiintuneella nimellä vain tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden (arviointipaneeli 2) sekä sähkö-, automaatio-, tieto- ja tietoliikennetekniikan (arviointipaneeli 9) aloilla. Vertaisarvioitujen konferenssiartikkelien (A4) tasoluokka määritetään tapahtuman nimellä luetteloidun konferenssin perusteella, jos konferenssi on luokiteltu erikseen. Konferenssia ei luokitella erikseen, mikäli sen taso on sama kuin julkaisukanavana toimivalla sarjalla tai kustantajalla, tai yksittäistä julkaisukanavaa ei pystytä määrittelemään. Tällöin tasoluokka artikkeleille määräytyy ensisijaisesti julkaisukanavana toimivan julkaisusarjan perusteella (ISSN-tunnus), tai jos sarjaa ei ole luokiteltu, kirjakustantajan perusteella (ISBN-juuri).

Tieteelliset konferenssiartikkelit ovat tyypillisiä lähinnä tietojenkäsittelytieteessä ja teknillisissä tieteissä. Useimmilla muilla aloilla konferenssijulkaisu on välivaihe ennen julkaisemista muussa julkaisukanavassa. Kertaluontoisen tapahtuman esityksistä laaditun kokoomateoksen artikkelit merkitään kokoomateosartikkeleiksi (A3). Tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit, vaikka ne perustuisivat konferenssissa pidettyyn esitykseen, merkitään lehtiartikkeleiksi (A1, A2). Edellä mainituissa tapauksissa myös julkaisufoorumitaso määräytyy ko. julkaisutyypin käytännön mukaisesti.

Konferenssijulkaisun julkisuus määritetään samoin kuin muidenkin julkaisujen, eli julkaisun täytyy olla julkisesti saatavilla. Pelkästään yksittäisen kirjaston aineistoissa (esim. julkaisuarkisto) tai tutkijan kotisivuilla julkisena oleva julkaisu ei ole julkisesti saatavilla. Myöskään pelkästään konferenssin osallistujille jaettu julkaisu taikka ainoastaan verkossa rajoitetusti saatavilla olevat julkaisut eivät ole julkisesti saatavilla. CD-rom tai usb-muistitikku -muodossa jaettavilla julkaisuilla ISBN-tunnuksen olemassaolo tarkoittaa julkaisun julkisuutta.

Konferenssijulkaisuissa julkaistaan erilaajuisia julkaisuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön raportointiin johtavassa tiedonkeruussa otetaan huomioon täydelliset kirjalliset versiot konferenssiesitelmistä (full paper) ja ns. Short paper/Work‐in‐Progress ‐tyyppiset paperit. Virta-julkaisutietopalveluun voidaan syöttää myös muita konferenssijulkaisujen tyyppejä (esim. konferenssiesitelmien abstrakteja, laajennettuja abstrakteja (extended abstract) tai posterit), mutta näitä ei huomioida julkaisutoiminnan tilastoinnissa. Julkaisutoiminnan tilastoinnissa huomioidaan vain ne julkaisutyypit, joita tiedeyhteisö käyttää vakiintuneen käytännön mukaan julkaisutoiminnan arvioinnissa. Muut konferenssiesitelmien muodot rinnastuvat tutkijoiden asiantuntijatehtäviin, joita Virta-julkaisutietopalvelussa ja laajemmin tutkimustietovarannossa kerätään, näytetään ja välitetään osana tutkijan asiantuntijaprofiilia, mutta niitä ei käytetä virallisessa julkaisutoiminnan tilastoinnissa. Vertaisarviointi konferenssijulkaisuissa tarkoittaa vertaisarviointia, joka on suoritettu koko käsikirjoituksen, ei vain tiivistelmän perusteella.

3.2.2.10 Sähköinen julkaisu (tekstimuotoinen)

Pelkästään sähköisessä muodossa julkaistuista dokumenteista (esim. sähköiset julkaisualustat, verkkosivut, blogit) tiedonkeruussa huomioidaan vain ne julkaisut, jotka täyttävät julkaisuille asetetut muut yleisehdot ja joilla on (julkaisutyypin vaatimuksista riippuen) joko toimituskunta, ISSN tai ISBN. Toimituskunnan tai tunnisteiden (ISSN tai ISBN), kirjoittajan ja kirjoituksen ilmestymisajan tulee käydä ilmi sivustolta. Yksittäinen toimittaja(t) ilman varsinaista toimituskuntaa ei täytä kriteeriä toimitetusta verkkoalustasta.

Suurin osa nykyisten sähköisten alustojen julkaisuista, jotka täyttävät tiedonkeruun vaatimukset, kirjataan yleistajuiseksi artikkeliksi (julkaisutyyppi E1).

Kukin julkaisu merkitään vain kerran, vaikka sillä olisikin useampi ilmestymismuoto (esim. sähköinen ja painettu).

Sähköisissä julkaisuissa on tärkeää huomioida, että julkaisemisesta on päättänyt joku muu kuin tekijä tai tekijät itse, esim. julkaisukanavan/alustan toimituskunta. Omalla tai oman tutkimusryhmän verkkosivulla julkaistavaa kirjoitusta ei huomioida, ellei julkaisukanavalla ole tekijästä riippumatonta toimituskuntaa tai julkaisijaa, joka päättää julkaisukanavalla julkaistavista julkaisuista.

Riippumattomaksi toimituskunnaksi katsotaan, jos toimituskunnassa on yksi hankkeen tai tutkimusryhmän ulkopuolinen henkilö. Ulkopuolisuus ei vaadi organisaation ulkopuolisuutta.

3.2.2.11 Käännökset, uudet painokset ja tiivistelmät

Omien tai muiden tekstien käännöksiä ei pääsääntöisesti oteta huomioon julkaisutiedonkeruussa. Kuitenkin, jos kyseessä on ns. tutkimuksellinen käännös (esim. muinaistekstien, piirtokirjoitusten tai alan klassikkoteosten alkuperäiskäännös), jonka yhteydessä on toimittajan/kääntäjän laaja johdanto tai esipuhe ja/tai kääntäjän kommentteja, voidaan käännetty julkaisu raportoida. Käännökset voivat olla myös osa kokoelmateosta, eli kirjassa voi olla yksi tai useampi käännös ja siihen liittyvä johdanto tai esipuhe yhdeltä tai useammalta eri kääntäjältä. Käännös ja johdanto muodostavat aina yhden kokonaisuuden.

Myös kokonaisen teoksen kääntäminen voidaan hyväksyä, jos kyseessä on ns. tutkimuksellinen käännös (sisältää kääntäjän kommentteja ja/tai laajan johdannon, mahdollisesti vertaisarvioitu). Tällöin teos vertautuu toimitettuun teokseen.

Kaunokirjalliset käännökset muodostavat toisen poikkeuksen. Kaunokirjallisen tekstin käännöstyö eroaa julkaisuluokkiin A-E kuuluvien tekstien käännöstyöstä ja voidaan muiden ehtojen täyttyessä kirjata luokkaan F2.

Muita kuin tutkimuksellisia tai kaunokirjallisia käännöksiä ei raportoida. Muun kuin tutkimuksellisen tai kaunokirjallisen käännöksen tekeminen katsotaan aktiviteetiksi, ks. Aktiviteettien ja palkintojen tyypit ja roolit; Alakohta 2.2: Käännöstyö.

Myöskään julkaisujen uusia painoksia tai verkkojulkaisujen päivityksiä ei huomioida, mikäli julkaisua ei ole merkittävästi muokattu edelliseen painokseen nähden.

Julkaisusta tai raportista tehtyjä tiivistelmiä ei oteta huomioon tiedonkeruussa, mikäli julkaisun yhteydessä on selkeästi tuotu esille, että kyseessä on tiivistelmä toisesta julkaisusta


3.2.2.12 Julkaisuvuosi

Julkaisuvuosi tarkoittaa pääsääntöisesti vuotta, jolloin julkaisu on julkaistu ensimmäistä kertaa versiona, jossa on täydelliset viitetiedot. Erityisesti tieteellisten aikakauslehtiartikkeleiden osalta julkaisuvuosi voidaan määritellä kahdella eri tavalla, ks. seuraava kappale. Julkaisuvuosi on yleisesti näkyvissä julkaisussa. Jos näin ei ole, julkaisijan täytyy voida todentaa julkaisuvuosi. Julkaisuvuosi tarkoittaa julkaisuun merkittyä julkaisuvuotta, joka saattaa olla eri kuin vuosi jona julkaisu on fyysisesti tai sähköisesti saatavilla. 

Julkaisu voidaan julkaista A) vain elektronisessa muodossa (online only), B) elektronisessa ja painetussa muodossa sekä C) vain painetussa muodossa. Tieteelliset aikakauslehdet julkaisevat usein hyväksyttyjä ja vertaisarvioituja artikkeleita sähköisessä muodossa (online first, publish ahead of print, jne) ennen artikkelin sisältävän lehden julkaisua. Usein näillä versioilla on eri julkaisuvuosi. Eri korkeakouluissa on erilaisia käytäntöjä sen suhteen, missä vaiheessa ja miten julkaisut merkitään korkeakoulun julkaisurekisteriin. OKM:n tiedonkeruussa julkaisuvuosi määritetään korkeakoulun oman käytännön mukaisesti, julkaisuvuosi voi täten olla joko ns. online first version julkaisuvuosi tai painetun version julkaisuvuosi. Ns. online first –artikkeleiden osalta täydelliset viittaustiedot tarkoittavat DOI-tunnistetta ja ISSN-tunnusta. HUOM. Korkeakoulujen vastuulla on, että julkaisu raportoidaan vain yhden kerran, ts. jo kertaalleen raportoidun elektronisen artikkelin painettua versiota ei enää raportoida uudelleen.

Julkaisutietojen tilastoinnissa käytetään pääsääntöisesti julkaisuvuotta. OKM:n julkaisutiedonkeruun poiminnassa huomioidaan aina kaksi poiminta-ajankohtaa edeltävää täyttä vuotta. Esim. jos julkaisutiedonkeruun poiminta Virta-julkaisutietopalvelusta tapahtuu maaliskuussa 2021, poimitaan tiedonkeruuseen mukaan kaikki vuonna 2020 julkaistut julkaisut sekä ne vuonna 2019 julkaistut julkaisut joita ei ole poimittu edellisenä vuotena. Virta-julkaisutietopalveluun voidaan tuoda myös aiempien vuosien julkaisutietoja, mutta niitä ei huomioida OKM:n vuositilastoinnissa.

3.2.2.13 Avoin saatavuus

Julkaisun avoimesta saatavuuden osalta julkaisutiedonkeruussa kerätään erikseen tieto julkaisun kustantajan version (senhetkisestä) avoimesta saatavuudesta, julkaisukanavan avoimuudesta sekä julkaisun rinnakkaistallennetta koskevia tietoja. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista määrittää julkaisun avoin saatavuus. Lisäksi julkaisun avoimeen saatavuuteen liittyen kerätään tietoa kustantajalle maksetusta julkaisun avoimen saatavuuden maksusta sekä julkaisun preprint-version avoimesta saatavuudesta. Julkaisukanavan avoimuuden tasosta riippumatta kaikki julkaisut on tärkeää rinnakkaistallentaa niiden pitkäaikaissaatavuuden varmistamiseksi.

Julkaisun avoin saatavuus voi toteutua kustantajan version tai rinnakkaistallenteen avoimuuden kautta.

Julkaisun kustantajan version avoin saatavuus tarkoittaa, että julkaisu on saatavilla välittömästi ja pysyvästi kustantajan palvelussa. Julkaisu voi olla saatettu avoimeksi ilman erillistä maksua tai kustantajalle on maksettu julkaisun avoimuudesta. Kustantajan version ollessa ns. viivästetysti avoin, eli avoimesti saatavilla vasta kustantajan määrittelemän embargo-ajan jälkeen, julkaisun kustantajan version ei katsota olevan avoin tiedonkeruun määritelmän mukaisesti, mutta tieto viivästetystä OA:sta on mahdollista ilmoittaa osana tiedonkeruuta.

Julkaisun rinnakkaistallenteen version avoin saatavuus tarkoittaa, että julkaisun rinnakkaistallenne on pysyvästi saatavilla organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa joko välittömästi tai kustantajan määrittämän embargo-ajan jälkeen.

Kaikissa tapauksissa julkaisun avoin saatavuus tarkoittaa seuraavien ehtojen täyttymistä:

  1. Julkaisu on Internetin kautta kokonaisuudessaan ilmaiseksi ja esteettömästi luettavissa, tulostettavissa ja kopioitavissa vähintään ei-kaupalliseen käyttöön.
  2. Julkaisu on vapaasti saatavilla pysyvästi sellaisessa joko kustantajan tai tutkimusorganisaatioiden tarjoamassa palvelussa, joka mahdollistaa julkaisujen kuvailutietojen haravoinnin ja sisällön indeksoinnin muihin hakupalveluihin sekä tukee julkaisuihin viittaamista ja linkittämistä pysyviin tunnisteisiin (DOI, URN, Handle) pohjautuvilla verkko-osoitteilla.
  3. Julkaisun vapaasti saatavilla oleva versio on julkaisusopimuksesta tai kustantajan politiikasta riippuen joko tekijän viimeinen oma rinnakkaistallennettu versio tai kustantajan palvelussa ilmestynyt lopullinen versio. Jos kyseessä on vertaisarvioitu julkaisu, myös vapaasti saatavilla olevan version pitää olla vertaisarvioitu.

Erityisesti 2. ehtoa tulkittaessa on huomioitava teknisten järjestelmien erilaiset kehitysvaiheet ja järjestelmien mahdollisuudet käyttää pysyviin tunnisteisiin pohjautuvia osoitteita. Jos avoimelle julkaisulle ei ole kustantajan palvelussa annettu pysyvää osoitetta, sille tulee kuitenkin ilmoittaa muu verkko-osoite. Kotimaisten tutkimusorganisaatioiden ylläpitämien rinnakkaistallennuspalveluiden osalta 2. ehdon täyttyminen ei ole toistaiseksi välttämätöntä.

Tiedonkeruuseen on lisätty myös mahdollisuus ilmoittaa tieto julkaisun avoimen PrePrint-version saatavuudesta organisaatio- tai tieteenalakohtaisessa julkaisuarkistossa, mutta avoimen PrePrint-version ei katsota tarkoittavan tiedonkeruun määritelmän mukaisesti avointa julkaisua.

Pääsääntöisesti myöskään lehtien osin markkinointimielessä ja/tai tilapäisesti avaamia Free-artikkeleita ei raportoida virallisena avoimuutena, ellei varmuutta niiden pysyvästä avoimuudesta ole.