Tämä dokumentti on työstämisvaiheessa! Kaikki työryhmän jäsenet ovat tervetulleita muokkaamaan tekstiä.

Tausta

Tutkijan datapalvelujen markkinointi -työryhmä on tunnistanut ja kuvannut useita hyviä käytäntöjä. Nyt pitäisi luoda malli, miten nämä hyvät käytännöt jaetaan laajempaan tietoisuuteen.

Työskentelyn yhteydessä olemme kysyneet kerta toisensa jälkeen, mitä tarkoitamme datapalveluilla. En ole vielä löytänyt paljonkaan apua esimerkiksi TUHA-sanastosta tai Tieteen termipankista. Muiden Avoimen tieteen yhteistyön työryhmien tuotoksia en ole ehtinyt käymään läpi, olisiko siellä määritelmiä. Markkinointi on käsitteenä selkeämpi, vaikka markkinoinnin termienkin käytössä on haasteensa datapalvelujen yhteydessä. Terminologian häilyvyydestä riippumatta tavoitteenamme on ollut kuvata käytäntöjä, joilla edistetään sitä, että tutkijat ovat tietoisia palveluista ja käyttävät niitä tutkimusaineistonsa käsittelyyn. Kyseessä on siis tutkimuksen tuen osa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusaineistojen hallinnan palvelujen käyttöä. 

Käyttökelpoinen markkinoinnin määritelmä on mielestäni esimerkiksi AMA:n: "Marketing is the activity, set of institutions and processes for creating, communicating, delivering and exchanging offerings that have value for customers, clients, partners, and society at large.^ American Marketing Association, About AMA: Definition of Marketing. (approved by AMA Board of Directors, July 2013)https://marketing-dictionary.org/m/marketing/ " Markkinointi koostuu osa-alueista, joista tunnetuimmat ovat 4P:tä: product, price, place (or distribution), promotion eli suomeksi: tuote, hinta, jakelu, myynninedistäminen. Tätä on laajennettu neljällä lisäyksellä: people, processes, programs and performance.

Tässä markkinointi nähdään laajempana kokonaisuutena kuin yhden yrityksen/organisaation  myyntitoimenpiteinä. Tätä taustaa vasten voisi hahmotella, mitä voisivat olla yksittäisen tutkimusorganisaation tutkimuksen tuen markkinointikeinoja. Esimerkkejä (täydentäkää tähän listaan omia ajatuksianne):

• tarjota itse koko palvelu, esim. tallennuspalvelu (kaikki 4P:tä)
• viestiä tarjolla olevista palveluista yleisesti (myynninedistäminen)
• edistää yksittäisen tuotteen/palvelun käyttöä (myynninedistäminen)
• auttaa tutkijaa valitsemaan tarjolla olevista vaihtoehdoista omaan tarpeeseen sopivimman (myynninedistäminen)
• vaikuttaa tuotteen/palvelun saavutettavuuteen/saatavuuteen esim. hankintaprosessien, sopimusten, verkkopalvelujen integraation avulla (tuote, jakelu)
• vaikuttaa tuotteen/palvelun hintaan tutkijalle esim. hankintasopimusten, lisenssien hankinnan avulla (hinta)
• tukea tuotteen/palvelun käytössä esim. tarjoamalla koulutusta, käytön tukea ja ohjeistusta laatimalla (tuote, myynninedistäminen, jakelu, hinta) > tästä voisi pohdiskella erikseen, miten tuotteen/palvelun hintaan vaikuttaa se, että käyttäjäorganisaatio järjestää tukitoimenpiteitä

Tämä tulee jollain tavalla muodostamaan hyvien käytäntöjen esittelyn rungon.

Kommentteja tähän:

• Voisiko ajatella, että kuvattujen hyvien käytäntöjen osalta tehtäisiin +/- -arviointi tai SWOT?
  • minusta tämä on hyvä idea; yksi vaihtoehto voisi olla tehdä jokaisesta hyvästä käytännöstä sheetti/sivu, jossa ensin poimittu lomakkeelta lähinnä avoimien vastausten kohdalta tiedot, mistä hyvässä käytännössä on kyse, jonka jälkeen on nelikenttäanalyysi (vahvuudet, heikkoudet, uhat, mahdollisuudet). Tiivistettyä tietoa, josta saisi silmäilyllä helposti käsityksen. Jos vielä tuon nelikentän saisi jotenkin visualisoitua, olisi hyvä. (Päivi)
• Pitäisi sopia, kenen nimissä nämä julkaistaan, kun hyvät käytännöt on pääasiassa tunnistettu pienryhmissä, lomakkeen on yleensä (aina?) täyttänyt yksi henkilö ja tämä jatkotyöstäminen tapahtuu erilaisissa kokoonpanoissa.