Tähän kohtaan on koottu keskeisimpiä kansainvälisiä suosituksia. Kustakin suosituksesta löytyy lyhyt kuvaus taustasta, suosituksen olennainen osa sekä linkki alkuperäiseen suositukseen, johon tarkempaa tietoa kaipaavat voivat tutustua.
Heinäkuussa 2022 eurooppalaisia tutkimusrahoittajia edustava Science Europe julkaisi Agreement on Reforming Research Assessment -sopimuksen, joka määrittää uusia tutkimuksenarvioinnin käytäntöjä. Sopimus on syntynyt Euroopan komission käynnistämän kansainvälisen yhteistyön tuloksena.
Sopimuksen toimeenpanoa edistää allekirjoittajien muodostama yhteenliittymä Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA). Sopimuksen keskiössä ovat tutkimustyön ja sen arvioinnin moninaisuutta, avoimuutta ja syrjimättömyyttä edistävät toimet, jotka vahvistavat tieteen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Lokakuun 2023 loppuun mennessä yli 600 organisaatiota oli allekirjoittanut sopimuksen, joiden joukossa monia suomalaisia organisaatiota, mukaan lukien lähes kaikki yliopistot, suurin osa ammattikorkeakouluista sekä Dosenttiliitto, Suomen Akatemia ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Sopimukseen löytyy kokonaisuudessaan CoARAn verkkosivuilta.
CoARAn sopimus sisältää neljä ydinsitoumusta:
Vastuullisella määrällisten indikaattorien käytöllä tarkoitetaan ennen kaikkea sitä, ettei määrällisiä mittareita käytetä tutkimuksen laadun mittaamiseen.
Ydinsitoumuksia on lisäksi täydennetty kuudella tukisitoumuksella:
CoARAn työryhmät ja kansalliset osastot
CoARA käynnisti keväällä 2023 ensimmäisen haun, jossa sen jäsenorganisatiot saivat ehdottaa perustettavia työryhmiä ja kansallisia osastoja vastuullisen arvioinnin edistämiseksi. Työryhmät toimivat käytännön yhteisöinä, jotka mahdollistavat keskinäisen oppimisen ja yhteistyön valituilla vastuullisen arvioinnin teemoilla. Osallistuvat jäsenet vaihtavat tietoa, oppivat toistensa kokemuksista, keskustelevat ja kehittävät konkreettisia tuotoksia tutkimuksen arvioinnin edistämiseksi ja jäsentensä sitoumusten toteuttamisen tukemiseksi. Työryhmien kesto on kaksi vuotta ja kaikki CoARA:n jäsenorganisaatiot voivat osallistua niiden toimintaan. CoARAn ohjausryhmä on nimittänyt perustettavaksi kymmenen ensimmäistä työryhmää, joiden joukossa vastuullista metriikkaa ja indikaattoreita käsittelevä työryhmä (Working Group on Responsible metrics and indicators).
CoARAn Suomen kansallisen osaston perustamista koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunta, ja hakemus Suomen kansallisesta osastosta on suunnitelmissa tehdä syksyllä 2023 yhdessä kansallisen osaston toimintaan lähtevien organisaatioiden kanssa.
DORA on suosituskokoelma tieteellisen tutkimustoiminnan arvioinnin laadun parantamiseen. Se sai alkunsa joulukuussa 2012 amerikkalaisen solubiologian yhdistyksen (The American Society for Cell Biology, ASCB) vuosikokouksessa San Franciscossa (Kalifornia). Tuolloin joukko tiedelehtien toimittajia ja kustantajia tarttui tarpeeseen kehittää rahoittajien, akateemisten instituutioiden ja muiden osapuolten tapoja arvioida tieteellisen tutkimustoiminnan tuotoksia. Ryhmä kehitti joukon suosituksia, jotka julkaistiin maaliskuussa 2013 ja nimettiin DORA-julistukseksi (San Francisco Declaration on Research Assessment).
Suosituksiin sisältyy useita yhteisiä teemoja:
DORA-julistuksen allekirjoittajat lupaavat tukea tutkimuksen arvioinnin käytäntöjen kehittämistä ja omaksumista. DORA-julistuksen on allekirjoittanut lukuisat yksityishenkilöt ja organisaatiot eri maista. DORA-julistus on ainoa kansainvälinen vastuullisen metriikan julistus, joka edellyttää sitoutumista allekirjoituksella.
DORA:n keskeisimmät suositukset ovat:
Vuonna 2014 toiminut korkeakoulu- ja tiedeministeri David Willettsin käynnistämä selvitys, jossa tarkasteltiin erilaisten määrällisten mittareiden kattavuutta ja luotettavuutta tutkimuksen laadun arvioinnissa ja johtamisessa sekä kansallisella että organisaatiotasolla. Selvitystyö sai tukea myös Englannin korkeakoulujen rahoitusneuvostolta (HEFCE = Higher Education Funding Council for England). Selvitystyötä ohjasi monialainen ohjausryhmä, joka koostui tutkimusrahoituksen, tutkimuspolitiikan, julkaisutoiminnan, skientometriikan sekä yliopiston johtamisen ja hallinnon asiantuntijoista. The Metric Tide (pdf) -selvityksessä annetaan suosituksia eri toimijoille. Suositusten tarkemmat kuvaukset löytyvät alkuperäisestä raportista.
Leidenin tutkimusmetriikkamanifesti on julkaistu joulukuussa 2016 ja se esittää kymmenen periaatetta, joita tulisi noudattaa tutkimusta arvioitaessa. Manifesti on syntynyt tarpeesta puuttua tutkimusmetriikan väärinkäyttöön, kuten hakijan h-indeksin pyytäminen rekrytointitilanteessa; ylennyspäätösten perustaminen h-indeksiin ja korkeiden vaikuttavuuskertoimien lehdissä julkaistujen artikkelin määrään; tutkimusrahoituksen tai bonusten kohdentaminen lukujen perusteella jne.
Manifestin kymmenen periaatetta eivät olleet uusia julkaisumetriikan asiantuntijoille, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun ne koottiin yhteen. Tavoitteena oli tehdä parhaiden käytäntöjen kiteytys, jotta tutkijat pystyvät käytännönläheisesti tarkastelemaan niitä tapoja, joilla heitä arvioidaan, ja arvioijat voivat vastuullisesti perustella käyttämänsä mittarit eli indikaattorit.
Tässä kohdassa periaatteet on esitetty hyvin lyhyesti. Täsmennykset kullekin periaatteelle löytyvät alkuperäisestä artikkelista käännöksineen.
Hong Kongin periaatteet tutkijoiden arvioimiseksi muotoiltiin ja hyväksyttiin Hong Kongissa kesäkuussa 2019 World Conferences on Research Integrity -konferensissa. Hong Kongin periaatteet auttavat tutkimuslaitoksia minimoimaan hyvän tutkimuseettisen toimintatavan vastaisia kannustimia.
Hong Kongin periaatteet täydentävät DORA-julistuksen ja Leidenin manifestin suosituksia vastuullisesta tutkijan ja tutkimuksen arvioinnista. Hong Kongin periaatteet on valittu siten, että ne tunnustavat ja palkitsevat tukijoita hyvän tieteellisen käytännön edistämisestä. Tarkempia perusteluja ja esimerkkejä löytyy Hong Kongin periaatteet -sivulta.
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite sai alkunsa vuonna 2019. Sen ovat tuottaneet Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK), Suomen tiedekustantajien liitto, Universities Norway (UHR) ja COST-toimi "European Network for Research Evaluation in the Social Sciences and the Humanities" (ENRESSH). Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteella on useita tavoitteita. Pyrkimyksenä on suojella monikielisyyttä, jotta paikallisesti tärkeä tutkimus pysyisi elossa. Edelleen halutaan edistää vaikuttavuutta, jota palvelee tutkimustulosten levittäminen omalla kielellä. Myös vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa ja tiedon jakaminen tiedeyhteisön ulkopuolelle tarvitsevat tukea. Lisäksi kannustetaan huolehtimaan tieteellisen viestinnän kansallisella kielellä olevista hauraista infrastruktuureista.
Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloitteen allekirjoittajat kannattavat, että päätöksentekijät, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, tutkimusrahoittajat, kirjastot ja tutkijat noudattavat seuraavia suosituksia.
1. Tue tutkimustulosten levittämistä, jotta yhteiskunta hyötyy niistä täysipainoisesti.
2. Huolehdi kansallisista infrastruktuureista, jotka mahdollistavat paikallisesti tärkeän tutkimuksen julkaisemisen.
3. Edistä kielten moninaisuutta tutkimuksen arvioinnissa, arvostamisessa ja rahoittamisessa.