Tyypillisiä analyysikohteita ovat kansainväliset vertailut ja yksittäisten maiden analyysit, julkaisumäärät sekä niiden kehitys, viittausvaikuttavuus, julkaisumäärien suhteuttaminen esim. tutkimustyövuosiin tai tutkimusrahoitukseen (panos-tuotos-analyysit), julkaisuyhteistyö sekä julkaisutoiminnan jakautuminen sektoreittain maan sisällä.
Vain yhtä maata tarkastellessa tutkimukseen liittyvien trendien havaitseminen voi olla vaikeaa. Usean maan väliset vertailut voivatkin olla informatiivisempia. Lisäksi ajallinen vertailu antaa kattavamman ja luotettavamman kuvan maan kehityksestä.
Maan ositettu julkaisumäärä kuvaa kyseisen maan kontribuutiota yhteisjulkaisuihin. Ositettujen julkaisumäärien laskennassa kansainväliset yhteisjulkaisut on ositettu tasan julkaisuun osallistuneiden maiden kesken ja maakohtaisten osuuksien summa on 1,0. Osituksen voi suorittaa myös esimerkiksi kirjoittajien määrän mukaan.
Osittamattomien julkaisumäärien laskennassa kansainväliset yhteisjulkaisut on laskettu täydellä painolla mukaan jokaisen maan julkaisumäärään. Näin laskien julkaisumäärä kertoo siitä, kuinka moneen julkaisuun kukin maa on osallistunut.
Maiden julkaisumäärien vertailu kannattaa tehdä ositettujen julkaisumäärien avulla. Julkaisumäärien kehityksen tarkasteleminen antaa laajemman näkökulman yksittäisen vuoden tai nelivuotiskauden sijaan.
Julkaisumääriä tai viittausvaikuttavuutta voidaan maan sisällä jaotella edelleen esimerkiksi tieteenalojen, sektorien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset – julkinen ja yksityinen sektori), kielten, rahoittavan tahon tai osallistuneiden organisaatioiden perusteella. Julkaisumääriä voi tarkastella myös esimerkiksi avoimen julkaisemisen tai yhteistyön näkökulmasta (esim. avointen julkaisujen tai yritysyhteistyöjulkaisujen osuus).
Mielenkiintoisia, uusia näkökulmia voidaan saada suhteuttamalla julkaisumääriä esimerkiksi tutkimustyövuosiin tai tutkimusrahoitukseen.
Julkaisuyhteistyötä tarkasteltaessa erotetaan toisistaan kansainväliset yhteisjulkaisut (vähintään yksi kirjoittaja tarkasteltavan maan ulkopuolelta), kansalliset yhteisjulkaisut (vähintään kaksi organisaatiota tarkasteltavasta maasta) sekä maan tutkimusorganisaatioiden sisäiset julkaisut. Bilateraalinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että julkaisun tekoon on osallistunut tarkasteltavan maan organisaatioiden lisäksi tekijä tai tekijöitä täsmälleen yhdestä toisesta maasta. Tyypillisesti kansainvälisten julkaisujen viittausvaikuttavuus on suurempi kuin kansallisesti tai tutkimusorganisaation sisäisesti tehtyjen julkaisujen. On kuitenkin huomioitava, että kansainvälisyyden merkitys vaihtelee tieteenaloittain ja maittain. Suomessa sen merkitys on suurempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Viittausten kertymisestä julkaisuihin ja kansainvälisyyden merkityksestä viittausten määrissä, voi lukea lisää tämän oppaan Viittaukset- ja Tieteenalojen välisiä eroja luvuista.
Maita voidaan vertailla keskenään esimerkiksi (tieteenalakohtaisten) julkaisumäärien tai vaikkapa julkaisujen saamien viittausten pohjalta. Maata voidaan vertailla toisiin maihin tai vaikkapa maaryhmiin (Esim. EU, OECD). Vertailumaiden valinnassa kannattaa pohtia esimerkiksi maan tki-järjestelmän vastaavuuksia ja -kokoa. Vain yhtä maata tarkastellessa tutkimukseen liittyvien trendien havaitseminen voi olla vaikeaa. Usean maan väliset vertailut voivatkin olla informatiivisempia. Pidemmän välin aikasarja antaa yleensä kattavamman kuvan maan kehityksestä.
Tieteen tila -tilastoissa tarkastellaan tutkimuksen rahoitusta, henkilöstöä sekä tieteellistä julkaisutoimintaa. Perusnäkökulmina ovat tutkimussektorit ja yksittäiset tutkimusorganisaatiot sekä tieteenalaryhmät, mutta tutkimusrahoituksen ja tieteellisen julkaisutoiminnan kohdalla vertaillaan Suomea keskeisiin verrokkimaihin. Kooltaan ja tutkimusjärjestelmältään Suomeen vertailukelpoiset maat Euroopassa ovat Alankomaat, Belgia, Irlanti, Itävalta, Norja, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska. Suurista, perinteisistä tiedemaista mukana ovat Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat. Kiina on tarkasteluissa mukana edustamassa suuria, nousevia tiedemaita.
Vipusen bibliometristen raporttien avulla voi tarkastella Suomen ja eri vertailumaiden julkaisumääriä, tieteellistä viittausvaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä tieteenaloittain. Suomen osalta tarkasteluja on esitetty myös kansallisten tutkimusorganisaatioiden julkaisuyhteistyön sekä Suomen yhteistyömaiden mukaan.
Lukuja tieteestä ja tutkimuksesta -osiossa on visualisoitua tietoa Suomen tutkimuksen rahoituksesta, henkilövoimavaroista sekä julkaisutoiminnasta ja tieteellisestä viittausvaikuttavuudesta. Osio sisältää myös Suomen kansainvälistä vertailua esimerkiksi EU- ja OECD-maihin.
Tiedot perustuvat opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, Tilastokeskuksen tilastoihin ja Maahanmuuttoviraston tietoihin. Kansainvälisessä vertailussa käytetään OECD:n tilastoja ja Euroopan Unionin CORDIS-palvelua. Julkaisutoiminnan ja tieteellisen vaikuttavuuden osiossa käytetään myös Clarivate Analyticsin Web of Science -julkaisutietokannan tietoja.
Kansainväliset toimijat, kuten OECD (OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org)), EU (EUROSTAT Publications - Science, technology and innovation - Eurostat (europa.eu) ja Euroopan komissio Statistics | European Commission (europa.eu)), NordForsk ja pohjoismainen ministerineuvosto (Nordic Statistics database) julkaisevat tilastoja ja raportteja mm. tki-toiminnasta.
ETER-tietokannasta (European Tertiary Education Register (eter-project.com)) löytyy Euroopan korkeakouluja koskevaa tilastotietoa. Avoin portaali Scimago Journal & Country Rank (scimagojr.com) perustuu Scopuksen dataan.
Olisiko tarpeen kuvata lisäksi maita koskevaa bibliometristä tutkimusta
Bibliometristen indikaattoreiden tulkinta makrotasolla maita tarkastellessa ei ole yksinkertaista, ja niiden tulkinnassa vaaditaankin kriittisyyttä. Maakohtaiset tarkastelut voivat perustua erilaisiin indikaattoreihin, joiden tulokset saattavat olla keskenään ristiriidassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös tarkoitushakuiseen indikaattoreiden valintaan. Niinkin yksinkertaisen indikaattorin kuin maan tuottamien julkaisujen lukumäärän laskeminen voidaan tehdä monella tavalla. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen laskemisessa on ainakin kolme tapaa. Julkaisut voidaan osittaa maiden kesken sen mukaan, miten monesta maasta kirjoittajia on (ositettu julkaisumäärä) tai ne voidaan suoraan laskea mukaan jokaisen maan julkaisuihin (osittamaton julkaisumäärä). Kolmas tapa on laskea julkaisut vain niiden ensimmäisen tekijän edustamalle maalle. Osittamaton julkaisumäärä kuvaa sitä, kuinka moneen julkaisuun maa tai organisaatio on osallistunut. Ositettu julkaisumäärä kuvaa maan tai maaryhmän kontribuutiota yhteisjulkaisuihin. Maiden julkaisumäärien vertailu kannattaa tehdä ositettujen julkaisumäärien avulla. Myös maiden tarkastelussa on huomioitava, että viittausindikaattorit tarjoavat yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun mutta eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Erityisesti humanististen alojen ja monien yhteiskuntatieteiden julkaisut ovat puutteellisesti edustettuna kansainvälisissä viittaustietokannoissa. Pelkästään näissä tietokannoissa indeksoitujen julkaisujen laskeminen ei kuvaa julkaisutoiminnan todellista laajuutta tarkasteltavassa maassa. Tieteellisen laadun arvioinnissa vertaisarviointi on keskeinen menetelmä. Vain yhtä maata tarkastellessa tutkimukseen liittyvien trendien havaitseminen voi olla vaikeaa. Usean maan väliset vertailut voivatkin olla informatiivisempia. Vertailumaiden valinnassa kannattaa pohtia esimerkiksi maan tki-järjestelmän vastaavuuksia ja -kokoa. Vastuullinen arviointi ottaa myös huomioon maan kansainvälisen yhteistyön laajuuden ja sen mahdollisen vaikutuksen julkaisutuottavuuden tai -viittausvaikuttavuuden analyysiin. Viittausperusteisia analyysejä tehtäessä on hyvä muistaa, että viittauksien kertyminen artikkeleille tapahtuu hitaasti. |