Tieteellistä vaikuttavuutta kuvaavat indikaatorit perustuvat pääasiallisesti julkaisujen saamiin viittausmääriin.  Julkaisujen saama viittausmäärä, julkaisujoukon viittausten keskiarvo ja h-indeksi ovat esimerkkejä viittausvaikuttavuusindikaattoreista. Tieteenalojen väliset erot viittauskäytännöissä, julkaisujen ikä ja julkaisutyyppi on pyritty ottamaan huomioon normalisoiduissa viittausvaikuttavuusindikaattoreissa. 

Viittausten lukumäärä

Julkaisuun tehtyjen viittausten määrä kuvastaa sitä, kuinka paljon sitä on hyödynnetty ilmestymisensä jälkeen tehdyssä tutkimuksessa. Viittausten voidaan ajatella kertovan julkaisussa esitetyn tutkimuksen hyödyllisyydestä tiedeyhteisölle, ja siten sen vaikuttavuudesta. Vaikuttavuus on kuitenkin käsitteenä laaja ja se voi ilmetä monin eri tavoin, joten käytämme tässä oppaassa käsitettä viittausvaikuttavuus.  Lue lisää viittausten lukumäärästä vaikuttavuuden indikaattorina luvusta Viittaukset.

Vastuullinen käyttö 

• Ota huomioon tieteenalojen erilaiset julkaisu- ja viittauskäytännöt ja julkaisujen ilmestymisajankohta.
• Viittausmäärä on riippuvainen käytetystä tietokannasta. Eri tieteenalojen julkaisujen kattavuus eri viittaustietokannoissa voi vaihdella paljon. 
  
• Katso myös vastuullisuuden arvioimiseen liittyvät kysymykset Indikaattoreita-sivulta.

Keskimääräinen viittausmäärä

Viittausten keskiarvo voidaan laskea erilaisille julkaisujoukoille. Keskiarvoja käytetään mm. normalisoiduissa indikaattoreissa. Haasteita keskiarvon käytölle aiheuttavat vinot viittausjakaumat, jolloin keskiarvo ei välttämättä ole kuvaava indikaattori.

Vastuullinen käyttö

• Ota huomioon tieteenalojen erilaiset julkaisu- ja viittauskäytännöt ja julkaisujen ilmestymisajankohta.
• Viittausmäärä on riippuvainen käytetystä tietokannasta. Eri tieteenalojen julkaisujen kattavuus eri viittaustietokannoissa voi vaihdella paljon.
• Tutki kuinka hyvin keskiarvo kuvaa aineistoasi. Keskiarvo ei useinkaan kuvaa viittausten jakautumista, koska viittausjakaumat ovat tavallisesti voimakkaasti vinoja, jolloin keskiarvo ja mediaani eroavat usein toisistaan paljon.
• Yksittäiset paljon viittauksia saaneet julkaisut voivat vaikuttaa keskiarvoon huomattavasti. Näitä julkaisuja esiintyy usein.
• Katso myös vastuullisuuden arvioimiseen liittyvät kysymykset Indikaattoreita-sivulta.

Normalisoidut indikaattorit

Normalisoiduilla indikaattoreilla tarkoitetaan indikaattoreita, joiden laskennassa on pyritty huomioimaan julkaisun tieteenala, ikä  ja julkaisutyyppi.  Normalisoinnissa keskeistä on julkaisun tieteenalan määrittely. Julkaisut luokitellaan tietokannoissa erilaisiin tieteenalaluokituksiin erilaisin perustein ja menetelmin. Monissa kansainvälisissä tietokannoissa käytetään julkaisusarjojen tieteenalaluokitukseen perustuvaa luokitusta. Tällöin julkaisusarjassa (esim. lehdessä) ilmestynyt julkaisu (esim. tieteellinen artikkeli) katsotaan kuuluvaksi samaan luokkaan kuin mihin julkaisusarja kuuluu. Lisätietoa tieteenalaluokituksista on saatavilla luvusta Tieteenalojen välisiä eroja.

Tietokannassa saman ikäisten, samaa tieteenalaa ja samaa julkaisutyyppiä edustavien julkaisujen saamista viittausmääristä muodostetaan viittausjakauma ja lasketaan keskiarvo. Normalisointi toteutetaan näiden viittausjakaumien ja keskiarvojen avulla. Tieteenalanormalisoiduilla indikaattoreilla pyritään mahdollistamaan eri alojen julkaisujen vertailu. Alla esitellään erilaisia tieteenalanormalisoituja indikaattoreita.

Tieteenalanormalisoidut Top x% -indikaattorit

Tieteenalanormalisoidut Top x%-indikaattorit perustuvat tietokannan tieteenalakohtaisiin viittausjakaumiin. Top x% -indikaattorit ilmaisevat, kuinka suuri suhteellinen osuus tarkasteltavasta julkaisujoukosta kuuluu saman tieteenalan, julkaisuvuoden ja -tyypin viitatuimpaan x prosenttiin. Niitä käytetään korkean viittausvaikuttavuuden indikaattoreina, esimerkiksi Top 10% - ja Top 1%-osuudet kertovat korkeaan (10%) että huippuvaikuttavuuteen (1%) yltävien julkaisujen suhteellisesta määrästä julkaisujoukossa. 

Top x% -indeksit

Top x%-indeksit perustuvat tietokannan tieteenalakohtaisiin viittausjakaumiin. Esimerkiksi Top 1% -indeksin ykkösen ylittävä arvo tarkoittaa, että tarkasteltavan joukon julkaisuista enemmän kuin 1% kuuluu oman tieteenalansa viitatuimman 1% joukkoon. 

Esimerkki kuinka Top 10% -indeksi lasketaan 

• Muodostetaan viittausjakauma: Tieteenalalla Y on  ilmestynyt 25000 julkaisua vuonna 2014. Viittausjakaumassa Top 10%:iin kuuluu siis 2500 julkaisua.
  
• Tarkasteltava julkaisujoukko: Samalla tieteenalalla toimii tiedekunta Z. Tiedekunnan tutkijat ovat julkaisseet vuonna 2014 500 julkaisua. Julkaisusta 100 kuuluu edellämainitun viittausjakauman top 10%:iin. Tilastollisesti odotusarvo tiedekunnan top 10%:ssä olevien julkaisuiden määrälle on 50 eli 10% tiedekunnan julkaisuista.
• Top 10% indeksin laskeminen: Top 10% indeksi lasketaan jakamalla laitoksen top 10% kuuluvien julkaisuiden lukumäärä odotusarvolla eli 100/50=2.
• huomioi että esimerkki on yksinkertainen, todellisuudessa julkaisut kuuluvat eri tieteenaloille ja ovat ilmestyneet eri vuosina -  tarkasteltavia julkaisuja verrataan siis moneen viittausjakaumaan.  Lisäksi Top x% -luokka sisältää harvoin juuri täsmälleen x% julkaisuista, esimerkiksi Top 10% -luokka sisältää  tuskin koskaan täsmälleen 10 % julkaisuista. Tämä johtuu siitä että viittausmäärä on diskreetti muuttuja - se saa vain kokonaislukuarvoja.
  

Top x% -osuudet

Top x%-osuudet perustuvat tietokannan tieteenalakohtaisiin viittausjakaumiin. Top x% -osuus ilmaisee, kuinka suuri %-osuus tarkasteltavasta julkaisujoukosta kuuluu saman tieteenalan, julkaisuvuoden ja -tyypin viitatuimpaan x prosenttiin.  Esimerkiksi mikäli julkaisujen Top 1% -osuus on 2% tarkoittaa se, että tarkasteltavan joukon julkaisuista 2% kuuluu oman tieteenalansa viitatuimman 1% joukkoon. 

Esimerkki kuinka Top 10% -osuus  lasketaan

• Muodostetaan viittausjakauma: Tieteenalalla Y on ilmestynyt 25000 julkaisua vuonna 2014. Viittausjakaumassa Top 10%:iin kuuluu siis 2500 julkaisua.
• Tarkasteltava julkaisujoukko: Samalla tieteenalalla toimii tiedekunta Z. Tiedekunnan tutkijat ovat julkaisseet vuonna 2014 500 julkaisua. Julkaisuista 100 kuuluu edellämainitun viittausjakauman Top 10%:iin.
• Top 10% osuuden laskeminen:  lasketaan tiedekunnan Top 10% kuuluvien julkaisuiden prosenttiosuus kaikista tiedekunnan julkaisuista: 100/500 *100%=20%
• huomioi että esimerkki on yksinkertainen, todellisuudessa julkaisut kuuluvat eri tieteenaloille ja ovat ilmestyneet eri vuosina -  tarkasteltavia julkaisuja verrataan siis moneen viittausjakaumaan. Lisäksi Top x% -luokka sisältää harvoin juuri täsmälleen x% julkaisuista, esimerkiksi Top 10% -luokka sisältää  tuskin koskaan täsmälleen 10 % julkaisuista. Tämä johtuu siitä että viittausmäärä on diskreetti muuttuja - se saa vain kokonaislukuarvoja.

Top x% -julkaisut

Essential Science Indicator - ja Web of Science -tietokannan Highly Cited Papers- ja Hot Papers-merkinnät ovat yksi versio Top x%-indikaattoreista.  Ne perustuvat julkaisujen tieteenalakohtaisiin viittausjakaumiin.  Highly Cited Papers- ja Hot papers- statuksen saavat julkaisut, jotka ylittävät tietokannassa määritellyt viittausten raja-arvot. 

Highly Cited papers merkinnän saavat julkaisut, jotka ovat korkeintaan 10 vuotta vanhoja ja jotka ylittävät Top 1% raja-arvon samalla alalla samana vuonna ilmestyneiden julkaisujen viittausjakaumassa. 

Hot Papers merkinnän saavat julkaisut, jotka ovat korkeintaan kaksi vuotta vanhoja ja jotka ylittävät Top 0,1% raja-arvon samalla alalla samana päivityskertana tietokantaan lisättyjen julkaisujen viittausjakaumassa. Päivitykset tehdään kahden kuukauden välein. Viittauksia laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan viimeisimmässä päivityksessä lisättyjen julkaisujen tekemät viittaukset.

Vastuullinen käyttö

Top x% -indikaattorit pyrkivät ottamaan huomioon tieteenalojen väliset erot julkaisu- ja viittauskäytännöissä ja julkaisuajankohdan.  Ne eivät ole herkkiä yksittäisille erittäin paljon viitatuille julkaisuille.

Ota huomioon, että

• indikaattorit arvottavat vain pienen osan julkaisuista, muut julkaisut jätetään huomiotta.
• rajanveto tiettyyn prosenttiin on mielivaltainen, Top 1% ja Top 10% sijasta voisimme yhtä hyvin tarkastella Top 5%  ja Top 15%.
• perustuvat tieteenalaluokituksiin, jotka eivät ole ongelmattomia (lisätietoja kohdasta Tieteenalaluokitukset).
• verrattain tuoreiden julkaisujen (alle 5 vuotta vanhat julkaisut) Top x%-indikaattoreita tarkasteltaessa on huomioitava, että joillain aloilla viittauskertymät ovat pieniä. Tällöin mielekästä jakaumaa, jonka perusteella Top x%-indikaattori voitaisiin laskea ei vielä ole olemassa. 
  
• eri julkaisutyyppeihin kertyy viittauksia eri tavoin, esimerkiksi konferessijulkaisu voi päästä mukaan Top x% julkaisuihin huomattavasti pienemmällä viittausmäärällä kuin lehtiartikkeli.
• tutustu myös vastuullisuuden arvioimiseen liittyviin kysymyksiin Indikaattoreita-sivulta.

Tieteenalanormalisoidut viittausindikaattorit

Tieteenalanormalisoidut viittausindikaattorit kertovat julkaisujoukon viittausvaikuttavuudesta tieteenaloillaan. Tieteenalanormalisoiduilla indikaattoreilla pyritään mahdollistamaan eri alojen julkaisujen viittausvaikuttavuuden vertailu.

Nämä indikaattorit kuvaavat julkaisun tai julkaisujoukon saaman viittausmäärän suhdetta samalla tutkimusalalla, samana vuonna ilmestyneiden samaa julkaisutyyppiä olevien julkaisujen viittausten keskiarvoon.  Keskimääräistä viittausvaikuttavuutta vastaava arvo on 1. Sen alittavat arvot kertovat keskimääräistä pienemmästä viittausmäärästä ja sen ylittävät keskimääräistä suuremmasta viittausmäärästä. Kun yksikkö saa esimerkiksi arvon 1,78. merkitsee se 78 prosenttia maailman keskiarvoa suurempaa viittausmäärää.

Esim. kuinka Tieteenalanormalisoidut viittausindikaattorit lasketaan

Esimerkki 1. Katsausartikkeli on saanut 15 viittausta. Saman aihepiirin lehdissä, samana vuonna ilmestyneet katsausartikkelit ovat saaneet keskimäärin 12 viittausta. Katsausartikkelin normalisoitu viittausindeksi lasketaan: 15/12= 1,25.

Esimerkki 2. Kun lasketaan normalisoitua viittausindeksiä julkaisujoukolle, yksittäisten julkaisujen viittausindeksit täytyy yhdistää. Lasketaan tieteenalanormalisoitu viittausindeksi kolmen julkaisun joukolle.

Vastuullinen käyttö

Tieteenalanormalisoidut viittausindikaattorit pyrkivät ottamaan huomioon tieteenalojen väliset erot julkaisu- ja viittauskäytännöissä ja julkaisuajankohdan.  

Ota huomioon, että

• perustuvat keskiarvoihin, jolloin yksittäiset paljon viittauksia saaneet julkaisut voivat vaikuttaa indikaattorin arvoon huomattavasti. 
• verrattain tuoreiden julkaisujen  tarkasteltaessa on huomioitava, että joillain aloilla viittauskertymät ovat pieniä, jolloin pienet muutokset viittausmäärissä johtavat suuriin muutoksiin indikaattorin arvossa. 
• perustuvat tieteenalaluokituksiin, jotka eivät ole ongelmattomia (lisätietoja kappaleesta Tieteenalaluokitukset)
• katso myös vastuullisuuden arvioimiseen liittyvät kysymykset Indikaattoreita-sivulta

Normalisoitujen indikaattoreiden toteutuksia tietokannoissa ja muissa lähteissä

H-indeksi 

Yksi tunnetuimmista bibliometrisistä indikaattoreista on h-indeksi, jota kutsutaan myös Hirsch-indeksiksi. Sen kehitti Jorge E. Hirsch vuonna 2005. Lue lisää alkuperäisestä artikkelista. 

Tutkijan h-indeksi määritellään seuraavasti: tutkijan h-indeksin arvo on h, jos h kappaletta hänen julkaisuistaan ovat jokainen saaneet vähintään h viittausta ja loput julkaisut ovat saaneet korkeintaan h viittausta.

Esimerkki.
Tutkijan h-indeksin arvo 10 tarkoittaa, että tutkijalla on 10 julkaisua, joihin kaikkiin on viitattu vähintään 10 kertaa. Hänen  mahdollisiin muihin julkaisuihinsa on viitattu korkeintaan kymmenen kertaa tai ei lainkaan. 

Esimerkki. 

Tutkijoiden h-indeksin arvo voi olla sama vaikka heidän julkaisuprofiilinsa (julkaisuidensa määrä ja niiden saamien viittausten määrä) poikkeaisivat toisistaan paljon.  

• Tutkija 1 on julkaissut viisi artikkelia joihin on viitattu seuraavasti: 9,9,7,6,5 
  
• Tutkija 2 on julkaissut 11 artikkelia, joihin on viitattu seuraavasti: 200, 150, 99, 70, 5, 4,4,3,2,1,1 
  
• Kummankin tutkijan h-indeksin arvo on 5 

Vastuullinen käyttö

• Ota huomioon tieteenalojen erilaiset julkaisu- ja viittauskäytännöt ja julkaisujen ilmestymisajankohta.
• H-indeksi on riippuvainen käytetystä tietokannasta. Eri tieteenalojen julkaisujen kattavuus eri viittaustietokannoissa voi vaihdella paljon.
• H-indeksi ei voi olla suurempi kuin julkaisujen lukumäärä. Esim. Jos tutkija on julkaissut 10 julkaisua, h-indeksin maksimiarvo on 10 vaikka kaikkiin kyseisen tutkijan julkaisuihin olisi viitattu satoja kertoja.  
• H-indeksi on kumuloituva mittari, se ei voi pienentyä. Se voidaan määritellä myös lyhyemmälle tarkastelujaksolle (esim. 5 vuotta) kuin koko uralle. 
• Julkaisujen tekijöiden lukumäärä vaikuttaa h-indeksiin. Se suosii aloja, joissa on suuret tutkimusryhmät ja tutkijoilla siten paljon julkaisuja. 
• H-indeksissä ei huomioida kirjoittajien roolia julkaisussa. Keskeinen rooli kirjoitustyössä ja muut roolit vaikuttavat yhtä paljon. 
• Tutkijan uran pituus vaikuttaa h-indeksiin. Pidempään julkaisseella tutkijalla on aloittelevaa tutkijaa suurempi todennäköisyys saada korkea h-indeksi, koska hänellä on ollut enemmän aikaa julkaista ja julkaisuilla on ollut enemmän aikaa saada viittauksia. 
• H-indeksissä ei huomioida milloin tekijä on julkaissut tai onko hän lopettanut julkaisemisen. Lopettamisen jälkeen h-indeksi voi jatkaa kasvuaan viittausten kertymisen myötä.
• Tutkijan merkittäviä yksittäisiä julkaisuja ei tule esille h-indeksissä
• Katso myös vastuullisuuden arvioimiseen liittyvät kysymykset Indikaattoreita-sivulta.

H-indeksin toteutuksia tietokannoissa