21.4.2022
Poimintoja keskustelusta
- Eri korkeakouluilla tunnistamisen problematiikkaa, termien käytössä eroavaisuuksia.
- Sanastotyötä on tehty jo pidemmän aikaa, jotta eri tieteenaloilla voidaan kommunikoida sujuvammin.
- Epäselvää, kenen tarpeisiin tätä tehdään ja millä resursseilla ja rahoituksella.
- Mallinnettu realismia, mitä tarvitaan kun yhdistetään tarjontaa yli organisaatiorajojen.
- Pitää tehdä valintoja kohderyhmän yms osalta niin voidaan mallintaa kohdennetummin (kohderyhmän kirkastaminen antaa otteen myös sanastotyöhön, konteksti määrittää vahvasti puhuntaa)
- Meneekö opiskelija sekaisin kaikesta tarjonnasta? Ymmärtääkö soveltuvuuden yms?
- Livetilanteessa opinto-ohjauksessa käydään läpi monia vaihtoehtoja joita edetä. On mielenkiintoista miten dialogi koneen kanssa toimii.
- Moottori tunnistaa koulutustiedot, itse voi lisätä kiinnostuksen kohteet ja osaamisen. Hakeeko koulutustiedot Kosken kautta?
- Ristiinopiskelusta puhutaan, se edellyttää kuitenkin opiskeluoikeutta jossakin korkeakoulussa.
- Oppijan tunnistaminen: Minun tietoni (tietoalusta)
- Nykyisten perusjärjestelmien tietoja käytetään tutkintoihin johtavissa koulutuksissa, tässä kommentoinnissa epäselvyyttä rajauksessa.
- Haasteita suosittelumoottorissa, mutta tässä ei ole tarvetta keskittyä siihen, mistä tiedot saadaan.
- Hakijalle suuret määrät hakutuloksia: korkeakoulut kilpailevat opiskelijoista, tärkeä määrittää millä kriteereillä suosittelumoottori ”suosii” ja priorisoi. Tärkeää on moottorin läpinäkyvyys.
- Ei-formaali koulutustausta; osaako joku korkeakoulu paremmin hyödyntää tageja yms hakuominaisuuksia ja pärjätä moottorin haussa sillä
- Aikajana: suunnittelu alkaa ensi vuonna
- Yhteistyön organisointi ja vastuut jossakin määrin epäselvät
- Muita tähän suhteessa olevia prosesseja on: tavoiteaikapisteitä olisi hyvä olla, auttaa ajattelemaan kokonaisuutta realistisemmin.
- Osaaminen toistuvana teemana. Oppijan omiin tietoihin tuominen, esim podcastit, luennot yms. Jääkö jälki? Osallistumismerkki/osaamismerkki
- Juuri ja juuri resurssit riittävät perusjärjestelmiin, rinnakkaisjärjestelmät pyörittävät osin rinnakkaisia tietoja, lisää epävarmuutta
- Ei-formaali koulutus on opiskelijan itsensä ylläpitämä ja on hänen omaa oppimistaan varten. Toisaalta se todentuu esim. työnhakutilanteessa.
- Virtaan suunniteltu myös ei-formaalin tiedon tuontia, tuskin mahdollista vuoteen 2024 mennessä.
- Onko kysymyksenasettelu oikea? Opiskelu itsessään keskiössä (mitä voin opiskella?), voisiko olla että ”mitä minun pitäisi opiskella?”
- Ei-formaalin oppimisen hyväksiluku, entä esim taustakoulutus alanvaihtajille jatkuvan oppimisen näkökulmasta
- Otettu huomioon myös kansantaloudellinen näkökulma, osaamisen hyödyntäminen työllistymisessä
- Työnhaussa brändivaikutus voi olla ristiriidassa käytännön sisältöjen kanssa, tekoälytutkijat osaavat kyllä arvioida tätä.
- Ajatusleikkinä: mitä merkitystä sillä on, että ihmiset hakeutuvat muualle, kuin alalle, johon heidät on koulutettu? Voiko tekoäly ohjata jäämään nykyiselle alalle tai hyödyntää sitä laajemmin?
- Ajatellaan yleisemmin, ei liikaa yksityiskohtiin. Lähtökohtaisesti ajatus suosittelumoottorista on hyvä, toiminnallisuuksissa tosin kehitettävää.
- Vaatii suuria resursseja, osa digivisiotyötä. Liikkuva työvoima mitä voidaan otona käyttää, on rajallista.
- Mihin kytköksissä: minun datani, jatkuvan oppimisen tietoalusta? Helpottaisi kommentointia.
- Keskustelun logiikka vaatii kontekstia
- Kohderyhmän kirkastaminen selkeyttäisi sanastotyön tarpeita ja tiedon tuottamisen ja hahmottamisen logiikkaa.
- Tarvitaan kiintopisteitä
- Yhteentoimivuus sanastotyössä on aiemminkin nähty erittäin tärkeänä