VIRTAan liittyvät käsitteet (eivät ole käytössä VIRTAssa) | OKSAn määritelmä (jos olemassa) | Digivisiossa käytetty määritelmä (jos olemassa) | Ryhmän määritelmä | Käsiteltäväksi (yhteistyötaho tms.) | Esimerkkejä (esim. ammattinimikkeitä jos on) | Huomioita |
---|---|---|---|---|---|---|
Korkeakoulujen täydennyskoulutus (olisi vain yksi määritelmä kaikelle täydennyskoulutukselle) | Korkeakoulujen täydennyskoulutus = korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus |
Ammattikorkeakoululaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932 Maksuasetus: |
|
| Osa korkeakoulujen tehtävää, säädetään yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa. VIRTAn opiskeluoikeustyypit perustuvat lainsäädäntöön. Tutkinnon jälkeen oppija voi suorittaa myös muuta lisäkoulutusta, joka ei ole lainsäädännön mukaisesti täydennyskoulutusta (esim. erikoistumiskoulutukset). Ks. aiemman MITKO-työn kuvaukset
Voi olla myös räätälöityä koulutusta Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 2§ | |
|
|
| Yo- ja amk-lainsäädäntö
| |||
| Korkeakoulujen täydennyskoulutus = korkeakoulutujen liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus |
| ||||
ECTS-kriteerien täyttyminen
|
| |||||
Todettu, että ei kuulu tähän työhön, on sateenvarjotermi | ||||||
Opintojen sisältöön liittyvät käsitteet | OKSAn määritelmä (jos olemassa) | Digivisiossa käytetty määritelmä (jos tiedossa) | Ryhmän määritelmä | Esimerkkejä (esim. ammattinimikkeitä jos on) | Huomioita Mitkä alla olevista termeistä ovat ajankohtaisia tässä vaiheessa (ts. mitä priorisoidaan)? |
---|---|---|---|---|---|
Tutkinnon osa | Tutkinnon osa = Korkeakouluissa ammatillisen koulutuksen tutkinnon osa -käsitettä vastaa usein käsite opintokokonaisuus. Tietojärjestelmissä sekä ammatillisen koulutuksen tutkinnon osia että korkeakoulujen opintokokonaisuuksia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina. Ammatillisesta koulutuksesta poiketen korkeakouluja koskevat säännökset eivät kuitenkaan määrittele käsitettä tutkinnon osa. Korkeakouluissa tutkinnon osalla voidaan siis tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa tutkintoa itseään pienempää osaa, eli käytännössä opintokokonaisuutta tai myös yksittäistä opintojaksoa. | ||||
Säännelty/ei säännelty koulutus | ei ole | Jotpa-laissa määritelty seuraavasti:
→ Säännelty koulutus viedään VIRTAan. Muut koulutukset ovat sääntelemätöntä (=MUKS) koulutusta, jotka viedään Jotpa-lain perusteella KOSKEEN | |||
Formaali | ei ole | Formaali koulutustarjonta: Sisältää tutkintokoulutuksen, avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, tutkinnon osien, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä kv. korkeakoulujen tarjonnan. Formaalin koulutuksen tärkein piirre on siihen kuuluvien opintojen ECTS-mitoitus. | |||
Non-formaali | ei ole | Non-formaali koulutustarjonta: Non-formaali tarjonta koostuu non-formaalista koulutuksesta, jota tarjotaan oppijoille. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan non-formaaliin koulutukseen kuuluu kurssimuotoinen koulutus, joka ei johda tutkintoon ja josta esimerkkinä on mainittu ammatillinen täydennyskoulutus. Tähän kategoriaan kuuluu selkeimmin osaamistavoitteita sisältävä suunniteltu koulutus, joka on mitoitettu esimerkiksi tuntiperusteisesti, kuten korkeakoulujen täydennyskoulutukseen kuuluva koulutus. | |||
Informaali | ei ole | Informaali tarjonta / itseopiskelun tarjonta: Tarjonta, jota ei ole suunniteltu järjestettäväksi koulutukseksi tai opetukseksi mutta jonka voidaan arvioida olevan hyödyllistä oppijoiden itseopiskelun tueksi. Tarjonnan kohteita voivat olla erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, verkostot, tilat ja välineet, joita on mahdollista hyödyntää itseopiskelun tukena mutta joita ei ole suunniteltu ensisijaisesti oppimista varten ja jotka eivät sisällä järjestettyä opetusta. | |||
Säädöspohjainen korkeakoulujen täydennyskoulutus | ei ole | Säädökset tähän Esimerkkejä | Psykoterapeuttikoulutukset | Onko sama asia kuin pätevöitymiskoulutus? Kyselyn vastauksissa puhuttiin pätevöitymiskoulutuksesta | |
Räätälöity (täydennyskoulutukseen liittyen) | ei ole | Mikä olisi lavein määritelmä, joka hyväksytään? Räätälöitykoulutus muokataan asiakkaan tarpeiden mukaan. Olisi sisältöön perustuva määritelmä, ei toteutusjärjestelyihin? |
| ||
Pienet osaamiskokonaisuudet | ei ole (tulossa?) | Osaamismerkit, osaamiskokokonaisuudet | Henkilöille, jotka haluavat
| ||
Oppijan tunnistaminen | Korkeakoulut voi viedä opintohallintojärjestelmään haluamallaan periaatteella. VIRTAn voi tuoda opiskeluoikeuksia, jossa henkilö on vahvasti tunnistettu | Vaaditaanko aina vahvaa tunnistautumista? Oikeutettu etu: milloin oppija hyötyy vahvasta tunnistautumisesta On korkeakoulun kokonaisarkkitehtuuria, mitä tallennusalustoja teknisiä ratkaisuja on. Tässä voi olla erilaisia linjauksia korkeakouluilla. | |||
Opiskeluoikeus | Opiskeluoikeus = oikeus suorittaa tutkinto tai osallistua koulutukseen tai opetukseen. Yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädellään tutkintoon johtavia opiskeluoikeuksia. Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaan opiskeluoikeuden määritelmä on siis yllä annettua suppeampi: opiskeluoikeudella tarkoitetaan nimenomaan oikeutta suorittaa tutkinto (ei oikeutta osallistua koulutukseen tai opetukseen) | Hallinnollinen rajaus, opintotorekisterinnäkökulmasta | Käsitteellinen ja hallinnollinen näkökulma |
Rahoitukseen liittyvät käsitteet | OKSAn määritelmä (jos olemassa) | Digivisiossa käytetty määritelmä (jos olemassa) | Ryhmän määritelmä | Esimerkkejä (esim. ammattinimikkeitä jos on) | Huomioita |
---|---|---|---|---|---|
Maksullinen palvelutoiminta | Maksullinen palvelutoiminta = toiminta, jossa koulutuksen järjestäjä perii järjestämistään palveluista maksuja ulkopuoliselta palveluiden hankkijalta.
| Pitäisikö tässä yhteydessä olla myös räätälöity koulutus? | |||
Koulutusvienti (sateenvarjo-käsite) | ei ole | Korkeakoulun järjestämää koulutusta, jonka rahoitus tulee ulkomailta. On laeissa määritellyt tutkintojen tilauskoulutus ja sen lisäksi muu koulutus. | Yliopistolaki 9§: Yliopisto voi järjestää opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta niin, että koulutuksen tilaa ja rahoittaa Suomen valtio, toinen valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yksityinen yhteisö | ||
Valtion rahoittamat (STM, TEM, ELY keskukset, OKM, OPH, Jotpa... mitä kaikkea on | ei ole | ||||
Työvoimapoliittinen täydennyskoulutus | |||||
EU/Recovery & Resilience Facility (RRF) | |||||
Muita? | |||||
Muistiinpanoja keskustelusta
Jatkoaskeleet